Palstalla on ilmeisesti jonkun ymmärtämättä jääneen tutkimuksen perusteella väitetty Suomen varustautuneen 1930-luvulla jopa NL:n ja Saksan ylittäen.
No, huumori on toki sallittua. Tahatonkin.
NL otti 30-Luvun alussa käyttöön uudet psv-tyypit, jotka tulivat tutuiksi Talviosdassa, 1937 vaunuja oli 15 000.
Suomi hankki samaan aikaan Englannista 31 vaunua ilman aseita, radioita, optiikkaa ja ajajan penkkejä.
NL:lla oli 1939 käytössään 55 790 tykkiä. Ne olivat uudenaikaisia.
Suomella oli noin 600 vanhentunutta asetta. Ensimmäiset kotimaiset tykit valmistuivat 1942.
NL:n ilmavoimilla oli 1939 ainakin 15 000 konetta.
Suomi osti 34 hävittäjää ja 18 pommikonetta 30-luvulla.
Puna-armeija käsitti 1938 yhteensä 106 divisioonaa,noin kaksi miljoonaa miestä ja seuraavana vuonna kolme.
Yksin Leningradin sotilaspiirillä oli rauhan aikana saman verran joukkoja kuin Suomen sodanajan armeija. Se oli yhdeksän divisioonaa ja noin 300 000 miestä.
Repikää siitä todistelut Suomen ylivertaisesta varustautumisesta!
No, huumori on toki sallittua. Tahatonkin.
NL otti 30-Luvun alussa käyttöön uudet psv-tyypit, jotka tulivat tutuiksi Talviosdassa, 1937 vaunuja oli 15 000.
Suomi hankki samaan aikaan Englannista 31 vaunua ilman aseita, radioita, optiikkaa ja ajajan penkkejä.
NL:lla oli 1939 käytössään 55 790 tykkiä. Ne olivat uudenaikaisia.
Suomella oli noin 600 vanhentunutta asetta. Ensimmäiset kotimaiset tykit valmistuivat 1942.
NL:n ilmavoimilla oli 1939 ainakin 15 000 konetta.
Suomi osti 34 hävittäjää ja 18 pommikonetta 30-luvulla.
Puna-armeija käsitti 1938 yhteensä 106 divisioonaa,noin kaksi miljoonaa miestä ja seuraavana vuonna kolme.
Yksin Leningradin sotilaspiirillä oli rauhan aikana saman verran joukkoja kuin Suomen sodanajan armeija. Se oli yhdeksän divisioonaa ja noin 300 000 miestä.
Repikää siitä todistelut Suomen ylivertaisesta varustautumisesta!
Vastaukset 4
Vanhimmat
Eihän Suomi erityisemmin varustautunut 1930-luvulla. Mitenkä olisi edes pystynyt siihen? Suomi oli silloin kovin köyhä valtio. Talvisodan jälkeen Suomi sai tehtyä asehankintoja ulkoa ja omaa tuotantoaan käyntiin.
Neuvostoliitolla ja Saksalla oli meneillään varustelukilpa 1930-luvulla ja varsinkin vuosikymmenen loppupuolella. Se johtikin sitten maailmansotaan, jossa Suomikin oli osallisena Saksan itärintamalla ja jatkosodan suomalaisilla rintamilla.
Kyllä Suomi nyt jonkin verran varustautui ja teki samalla karmeita virheitä, jotka johtivat ehkä tuhansien miesten kuolemaan.
Ennen Talvisotaan Suomi oli tuhlannut rahansa kahteen panssarilaivaan ja viiteen sukellusveneeseen, joilla ei käytännöllisesti katsoen ollut sodassa mitään käyttöä. Toinen panssarilaiva kaiken lisäksi upposi jatkosodassa heti kättelyssä ja vei meren pohjaan lähes 300 miestä. Talvisodassa jalkaväelle ei kaikille löytynyt edes kivääriä. Talvisodassa 1000 tykkiä enemmän laivojen sijaan ja niihin riittävästi ammuksia, niin Summa ei olisi koskaan murtunut.
hankki Saksan ja Italan lailla kokemuksia Espanjan sisällissodasta. Se lähettI sinne noin 2 000 neuvonantajaa lentäjistä tulkkeihin.
Todettakoon että Saksa lähetti 8 000 Miestä ja Italia kokonaisia armeijaosastoja.
NL lähetti 800 lentokonetta, 362 psv, 1 550 tykkiä ynnä muita aseita ja tarvikkeita.
varustautui ja aivan toisella tasolla kuin Suomi, joskin alle NL:n.
Saksa alkoi rikkoa Versaillesin rajoituksia jo 1930. Hitler käski valtaan noustuaan kohottamaan Reichsheerin vahvuuden 300 000:een 1934 lokakuuhun mennessä.
Asetehtaat käynnistettiin täysillä viimeistään keväällä -34 Hitlerin pidettyä puhuttelun teollisuusjohtajille.
Saksa avusti 1938 mennessä 52 vakinaista divisioonaa ynnä suuret ilmavoimat ja vahvisti laivastoakin suurilla tykistöaluksilla.
Panssareita ja lentokoneita oli noin 3 000 kumpiakin ja tykkejä noin 6 000. Kalusto oli pääasiassa hyvin modernia, koska vanha oli tuhottu.
Saksan sotateollisuuden kapasiteetti oli kuitenkin kaukana NL:sta.