oliko 286 ennen pentiumia

Naapurin Reinolla oli 386SX. Oli alkuun aika kankea, mutta kun siihen lisäsi matematiikkasuorittimen niin alkoi CAD pyöriä.

Eipä taida olla välissä mitään - joku älykäs ne on luonut ja jää nyt kummastelemaan, että miksi vitussa Älykäs Luoja ei tehnyt heti valmista?

Jos pelkkiä mallinumeroita ajatellaan, niin välissä olivat 287 ja 387, mutta nämä olivat sellaisia apuprofessoreja, jotka vaativat 286:n tai 386:n läsnäolon. NexGenin malleissa tarvittiin vielä 586:llekin avuiksi 587, jos oli tarkoituksena harrastaa matematiikkaa. No Intelikin olisi tarvinnut ehkä avukseen NexGenin 587:n, koska heidän Pentiuminsa ei yhteen aikaan osannut jakolaskuja. Lieneekö vieläkään?

Ohjelmistopuolella evoluutio menee vikasuuntaan. Ohjelmat paisuvat kuin pullataikina ja sisältävät yhä enemmän virheitä. Ennen käännettiin koodi assemblerilla kerralla valmiiksi ja päivityksiä ei juuri tarvittu.

onhanniitä kirjoitti:

Jos pelkkiä mallinumeroita ajatellaan, niin välissä olivat 287 ja 387, mutta nämä olivat sellaisia apuprofessoreja, jotka vaativat 286:n tai 386:n läsnäolon. NexGenin malleissa tarvittiin vielä 586:llekin avuiksi 587, jos oli tarkoituksena harrastaa matematiikkaa. No Intelikin olisi tarvinnut ehkä avukseen NexGenin 587:n, koska heidän Pentiuminsa ei yhteen aikaan osannut jakolaskuja. Lieneekö vieläkään?

Ohjelmistopuolella evoluutio menee vikasuuntaan. Ohjelmat paisuvat kuin pullataikina ja sisältävät yhä enemmän virheitä. Ennen käännettiin koodi assemblerilla kerralla valmiiksi ja päivityksiä ei juuri tarvittu.

Lue lisää

Prosessori, tavan arkkitehtuurillaan osaa AINA jakaa ja kertoa - tosin vain kahden potensseilla eli vasemmalle siirtoa ja vastaavasti oikealle siirtoa paitsi SGS-Thoms'onin ST62xxx prossu, osasi siirtää/kiertää vain vasemmalle (RLC Rotate Left Carry) ja tarkempi tutkiminen selvitti sen, että olikin YKSI-BITTINEN väylä. Painajainen oli valmis.


http://matthieu.benoit.free.fr/cross/data_sheets/SGS-THOMSON_ST62_mcu_family_general_purpose1996.htm

Operoi kahdeksalla bitillä ja väylä yksibittinen.

PilliPortti kirjoitti:

Prosessori, tavan arkkitehtuurillaan osaa AINA jakaa ja kertoa - tosin vain kahden potensseilla eli vasemmalle siirtoa ja vastaavasti oikealle siirtoa paitsi SGS-Thoms'onin ST62xxx prossu, osasi siirtää/kiertää vain vasemmalle (RLC Rotate Left Carry) ja tarkempi tutkiminen selvitti sen, että olikin YKSI-BITTINEN väylä. Painajainen oli valmis.


http://matthieu.benoit.free.fr/cross/data_sheets/SGS-THOMSON_ST62_mcu_family_general_purpose1996.htm

Operoi kahdeksalla bitillä ja väylä yksibittinen.

Lue lisää

Intelin ongelma liittyi liukuluvuilla tehtyihin jakolaskuihin. Esimerkiksi laskettaessa 4195835/3145727 oli tuloksen neljäs desimaali jo väärä. Tuon voi testata vaikka Windowsin Laskimella tai Excelissä.

Pitäisi tulla (AMD:n laskema) 1,333820449136241002, mutta Pentiumilla tulee 1,333739068902037589.

286:n ja 386:n välissä oli 386SX. Se oli 386 286:n data ja osoiteväylällä. Idea oli tappaa 286 prosessoreita valmistavat kilpailijat. 386:n ja 486:n välissä oli 486SX. Se oli 486 ilman liukulukuprosessoria ja alemmalla kellotaajuudella. Idea oli sama: kilpailla AMD 386-40:n kanssa. Nämä SX-versiot tulivat kumpikin siis myöhemmin kuin vastaava DX-versio, joten ajallisesti ne eivät olleet välissä. Esim. 386DX tuli 1985 ja 386SX 1988.

Tuo on totta, mutta tietokone on sen verran tyhmä, että laskee mielummin numeerisesti. Muuttujat ovat vain muistipaikkoihin tai rekistereihin sijoitettuja bittijonoja, joille tietokone ei käskemättä tee juuri mitään.

Pentiumin virhe on puhdas tekovika, ja vieläpä aika merkittävä sellainen. Aikaisemmassa esimerkissä virhettä tulee noin 1%. Jos laskelman perusteella lingotaan luotain kohti ulkoavaruutta, niin lähtee melkein 4 astetta vikasuuntaan.

Tietokoneiden evoluutiossa on merkittävää myös sekin, että edellisten polvien laitteita hyödynnetään seuraavien suunnitteluun ja valmistamiseen. Nyt siellä on vielä ihminen välissä hääräämässä. Siinä vaiheessa tilanne muuttuu mielenkiintoiseksi, kun tietokoneet oppivat tekemään kaiken alusta loppuun itse..

Bugi.Penttinen kirjoitti:

Tuo on totta, mutta tietokone on sen verran tyhmä, että laskee mielummin numeerisesti. Muuttujat ovat vain muistipaikkoihin tai rekistereihin sijoitettuja bittijonoja, joille tietokone ei käskemättä tee juuri mitään.

Pentiumin virhe on puhdas tekovika, ja vieläpä aika merkittävä sellainen. Aikaisemmassa esimerkissä virhettä tulee noin 1%. Jos laskelman perusteella lingotaan luotain kohti ulkoavaruutta, niin lähtee melkein 4 astetta vikasuuntaan.

Tietokoneiden evoluutiossa on merkittävää myös sekin, että edellisten polvien laitteita hyödynnetään seuraavien suunnitteluun ja valmistamiseen. Nyt siellä on vielä ihminen välissä hääräämässä. Siinä vaiheessa tilanne muuttuu mielenkiintoiseksi, kun tietokoneet oppivat tekemään kaiken alusta loppuun itse..

Lue lisää

"Aikaisemmassa esimerkissä virhettä tulee noin 1%"

Laskin toki itse väärin, ei virhettä aivan noin paljoa tule, vaan ainoastaan 0,006%.

Kaikki kehittyy jos löytyy tarve.

Näin on. Jumala loi tietokoneen 6024 vuotta sitten kun heräsi krapulassa kovan ryyppreissun jälkeen. Tietokone kaivettiin esiin joskus 1940-luvulla salaisessa projektissa, mutta kaikki dokumentit piti hävittää. Sen takia kukaan ei oikeasti osaa tietokonetta käyttää.