Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg nousi puolustusasemiin, kun perussuomalaisten europarlamentaarikko Jussi Halla-aho osoitti, kuinka yli 70 prosenttia Suomeen äskettäin saapuneista turvapaikanhakijoista on saamassa myönteisen päätöksen.
Torstaina perussuomalaisten puoluetoimistolla Työmiehen tuumaustunnilla puhuneen europarlamentaarikko Jussi Halla-ahon pääviesti oli, että vuonna 2015 Suomeen turvapaikanhakijoina tulleista yli 70 prosenttia tulee saamaan myönteisen päätöksen. Halla-ahon laskelma nojaa muun muassa Maahanmuuttoviraston vuoden 2015 turvapaikkapäätöstilastoon.
Tilaston mukaan muun muassa viime vuonna tehtiin irakilaisille 652 myönteistä ja 119 kielteistä päätöstä, eli irakilaisten osalta hyväksymisprosentti oli 85. Somaleille tehtiin 486 myönteistä ja 17 kielteistä päätöstä, hyväksymisprosentin ollessa peräti 97. Afgaaneille tehtiin 121 myönteistä ja 48 kielteistä päätöstä, eli hyväksymisprosentti oli 72.
Tuumaustunnilla Halla-aho otti esille myös keskeisen turvapaikkamenettelyn epäkohdan, eli kielteisen turvapaikkapäätöksen saavien aseman. Esimerkiksi Irak ei toistaiseksi ota vastaan omia kansalaisiaan, elleivät nämä palaa vapaaehtoisesti.
Sisäministeriö puhuu 30-40 prosentista:
Halla-ahon esityksen johdosta sisäministeriön korkein virkamies, kansliapäällikkö Päivi Nerg nousi nopeasti puolustuskannalle. Yleisradiolle eilen antamassaan haastattelussa Nerg kommentoi, ettei myönteisiä turvapaikkapäätöksiä tulisi laskea käsiteltyjen hakemusten perusteella, koska useita turvapaikkahakemuksia ei käsitellä ollenkaan esimerkiksi sen vuoksi, että maahan jo saapuneet turvapaikanhakijat usein poistuvat maasta ennen hakemuksensa käsittelyä.
Nergin mukaan on myös huomioitava Dublin-sopimuksen nojalla palautettavat, eli ne turvapaikanhakijat, jotka on jo ennen Suomeen saapumistaan rekisteröity jossain toisessa EU-maassa. Lisäksi jonkin verran turvapaikanhakijoita myös palaa vapaaehtoisesti ja itsenäisesti kotimaahansa.
Sisäministeriö myös julkaisi eilen 11.2. verkkosivuillaan tiedotteen, jonka mukaan arviolta vain 30-40 prosenttia turvapaikanhakijoista saa myönteisen päätöksen. Luvussa mukana ovat myös eri syistä tutkimatta jääneet ja rauenneet hakemukset.
Halla-aho: 70% perustuu tilastoon:
Halla-aho vastasi Nergille nopeasti facebookissa. Europarlamentaarikko huomautti laskelmiensa perustuvan puhtaaseen tilastotietoon. Halla-aho osoittaa, kuinka esimerkiksi somalien osalta viranomaisten käsittelemä turvapaikkahakemus johtaa yleensä myönteiseen päätökseen.
– Linkitän alle Maahanmuuttoviraston turvapaikkapäätöstilaston vuodelta 2015. Somalien jättämiä hakemuksia käsiteltiin kaikkiaan 662. Myönteisiä päätöksiä (turvapaikka, toissijainen suojelu, humanitaarinen suojelu, muut oleskeluluvat) näihin tehtiin 486 kpl. Myönteisten päätösten osuus KAIKISTA somalien jättämistä hakemuksista on siis 73,41%, Halla-aho kirjoittaa.
”Stubbko näitä prosentteja laskee?”:
Halla-aho muistutti, ettei myönteisten turvapaikkapäätösten osuutta edes pitäisi laskea kaikista jätetyistä hakemuksista, vaan pelkästään käsitellyistä hakemuksista, eli niistä, joiden osalta Maahanmuuttovirasto on tehnyt päätöksen.
– Dublin-tapauksia oli 120 ja rauenneita hakemuksia 10. Näiden osalta Maahanmuuttovirasto ei ole tehnyt päätöstä. Aitoja kielteisiä päätöksiä oli 17. Turvapaikkapäätös siis tehtiin 503 somalin jättämästä hakemuksesta. Myönteisten osuus oli 96,62%, kuten esityksessäni totesin.
Maahanmuuttoviraston mukaan myönteisten päätösten osuus oli 38%. Stubbko näitä prosentteja laskee? Halla-aho ihmettelee.
Orpo: Lukuja voidaan pyöritellä:
Sisäministeri Petteri Orpo kommentoi hänkin eilen Halla-ahon julkistamia tietoja eduskuntakeskustelussa pitämässään puheenvuorossa. Myös Orpon mukaan myönteisiä turvapaikkapäätöksiä laskettaessa tulisi ottaa huomioon eri syistä rauenneet hakemukset tai Dublin-sopimuksen nojalla palautettavat. Sisäministerin mukaan turvapaikkahakemuksiin liittyviä lukuja voidaan ”pyöritellä”.
– Jos lasketaan yhteen vain myönteiset ja kielteiset, voidaan saada isoja prosenttilukuja myönteisten osalta. Jos katsomme koko määrän, niin prosentti on 24 myönteisissä, Orpo esitti.
Torstaina perussuomalaisten puoluetoimistolla Työmiehen tuumaustunnilla puhuneen europarlamentaarikko Jussi Halla-ahon pääviesti oli, että vuonna 2015 Suomeen turvapaikanhakijoina tulleista yli 70 prosenttia tulee saamaan myönteisen päätöksen. Halla-ahon laskelma nojaa muun muassa Maahanmuuttoviraston vuoden 2015 turvapaikkapäätöstilastoon.
Tilaston mukaan muun muassa viime vuonna tehtiin irakilaisille 652 myönteistä ja 119 kielteistä päätöstä, eli irakilaisten osalta hyväksymisprosentti oli 85. Somaleille tehtiin 486 myönteistä ja 17 kielteistä päätöstä, hyväksymisprosentin ollessa peräti 97. Afgaaneille tehtiin 121 myönteistä ja 48 kielteistä päätöstä, eli hyväksymisprosentti oli 72.
Tuumaustunnilla Halla-aho otti esille myös keskeisen turvapaikkamenettelyn epäkohdan, eli kielteisen turvapaikkapäätöksen saavien aseman. Esimerkiksi Irak ei toistaiseksi ota vastaan omia kansalaisiaan, elleivät nämä palaa vapaaehtoisesti.
Sisäministeriö puhuu 30-40 prosentista:
Halla-ahon esityksen johdosta sisäministeriön korkein virkamies, kansliapäällikkö Päivi Nerg nousi nopeasti puolustuskannalle. Yleisradiolle eilen antamassaan haastattelussa Nerg kommentoi, ettei myönteisiä turvapaikkapäätöksiä tulisi laskea käsiteltyjen hakemusten perusteella, koska useita turvapaikkahakemuksia ei käsitellä ollenkaan esimerkiksi sen vuoksi, että maahan jo saapuneet turvapaikanhakijat usein poistuvat maasta ennen hakemuksensa käsittelyä.
Nergin mukaan on myös huomioitava Dublin-sopimuksen nojalla palautettavat, eli ne turvapaikanhakijat, jotka on jo ennen Suomeen saapumistaan rekisteröity jossain toisessa EU-maassa. Lisäksi jonkin verran turvapaikanhakijoita myös palaa vapaaehtoisesti ja itsenäisesti kotimaahansa.
Sisäministeriö myös julkaisi eilen 11.2. verkkosivuillaan tiedotteen, jonka mukaan arviolta vain 30-40 prosenttia turvapaikanhakijoista saa myönteisen päätöksen. Luvussa mukana ovat myös eri syistä tutkimatta jääneet ja rauenneet hakemukset.
Halla-aho: 70% perustuu tilastoon:
Halla-aho vastasi Nergille nopeasti facebookissa. Europarlamentaarikko huomautti laskelmiensa perustuvan puhtaaseen tilastotietoon. Halla-aho osoittaa, kuinka esimerkiksi somalien osalta viranomaisten käsittelemä turvapaikkahakemus johtaa yleensä myönteiseen päätökseen.
– Linkitän alle Maahanmuuttoviraston turvapaikkapäätöstilaston vuodelta 2015. Somalien jättämiä hakemuksia käsiteltiin kaikkiaan 662. Myönteisiä päätöksiä (turvapaikka, toissijainen suojelu, humanitaarinen suojelu, muut oleskeluluvat) näihin tehtiin 486 kpl. Myönteisten päätösten osuus KAIKISTA somalien jättämistä hakemuksista on siis 73,41%, Halla-aho kirjoittaa.
”Stubbko näitä prosentteja laskee?”:
Halla-aho muistutti, ettei myönteisten turvapaikkapäätösten osuutta edes pitäisi laskea kaikista jätetyistä hakemuksista, vaan pelkästään käsitellyistä hakemuksista, eli niistä, joiden osalta Maahanmuuttovirasto on tehnyt päätöksen.
– Dublin-tapauksia oli 120 ja rauenneita hakemuksia 10. Näiden osalta Maahanmuuttovirasto ei ole tehnyt päätöstä. Aitoja kielteisiä päätöksiä oli 17. Turvapaikkapäätös siis tehtiin 503 somalin jättämästä hakemuksesta. Myönteisten osuus oli 96,62%, kuten esityksessäni totesin.
Maahanmuuttoviraston mukaan myönteisten päätösten osuus oli 38%. Stubbko näitä prosentteja laskee? Halla-aho ihmettelee.
Orpo: Lukuja voidaan pyöritellä:
Sisäministeri Petteri Orpo kommentoi hänkin eilen Halla-ahon julkistamia tietoja eduskuntakeskustelussa pitämässään puheenvuorossa. Myös Orpon mukaan myönteisiä turvapaikkapäätöksiä laskettaessa tulisi ottaa huomioon eri syistä rauenneet hakemukset tai Dublin-sopimuksen nojalla palautettavat. Sisäministerin mukaan turvapaikkahakemuksiin liittyviä lukuja voidaan ”pyöritellä”.
– Jos lasketaan yhteen vain myönteiset ja kielteiset, voidaan saada isoja prosenttilukuja myönteisten osalta. Jos katsomme koko määrän, niin prosentti on 24 myönteisissä, Orpo esitti.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.