Pakana-ajasta ei ole vielä pitkää aikaa vierähtänyt.
Ote Mikael Agricolan Psalttarin suomennoksesta vuodelta 1551.
Suomalaisten jumalten luettelo
Epäjumalat monet tässä, muinen palveltiin kaukan ja läsnä.
näitä kumarsit hämäläiset sekä miehet että naiset.
Tapio metsät pyydykset soi ja Ahti vedest kaloja toi.
Äinemöinen virret takoi, Rahkoi kuun mustaks jakoi.
Liekkö ruohot, juuret ja puut hallitsi ja senkaltaiset muut.
Ilmarinen rauhan ja ilman tei ja matkamiehet edes vei.
Turisas voiton antoi sodast, Kratti murheen piti tavarast.
Tonttu huoneen menon hallisi, kuin Piru manta villitsi.
Kapeet myös heiltä kuun söit. Kalevanpojat niityt ja muut löit.
Vaan karjalaisten nämät olit epäjumalat kuin he rukoilit:
Rongoteus ruista antoi. Pellonpekko ohran kasvun soi.
Virankannos kauran kaitsi, muuton oltiin kaurast paitsi.
Ägräs herneet pavut, nauriit loi, kaalit, liinat ja hamput edestoi.
Köngäs huhdat ja pellot teki, kuin heidän epäuskos näki.
Ja kun kevätkylvö kylvettiin, silloin Ukon malja juotiin.
Siihen haettiin Ukon vakka, niin juopui piika että akka.
Sitten siellä paljon häpiää tehtiin, kuin sekä kuultiin että nähtiin.
Kun Rauni Ukon nainen härskyi jalosti vakka pohjasta pärskyi.
Se siis antoi ilman ja vedentulon. Kekri se lisäs karjan kasvon.
Hiisi metsäläisistä soi voiton. Veden emä vei kalat verkkoon.
Nyrkäs oravat antoi metsäs, Hittavainen toi Jänikset pensaast.
Eikö se kansa vimmattu ole, joka näitä uskoo ja rukoilee.
Siihen piru ja synti veti heitä, että he kumarsit ja uskoit näitä.
Kuolleiden hautoihin ruokaa vietiin, joissa valitettiin, paruttiin ja itkettiin.
Menningäiset myös heidän urhrnsa sait, koska lesket huolit ja nait.
Palveltiin myös paljon muuta, kivet, kannot, tähdet ja kuuta.
Niin myös uskon pavin opin ala, kumarrettiin julkisesti ja salaa.
Epälukuiset luontokappaleet, jumalan sijas kuin pyhyydet..
Ote Mikael Agricolan Psalttarin suomennoksesta vuodelta 1551.
Suomalaisten jumalten luettelo
Epäjumalat monet tässä, muinen palveltiin kaukan ja läsnä.
näitä kumarsit hämäläiset sekä miehet että naiset.
Tapio metsät pyydykset soi ja Ahti vedest kaloja toi.
Äinemöinen virret takoi, Rahkoi kuun mustaks jakoi.
Liekkö ruohot, juuret ja puut hallitsi ja senkaltaiset muut.
Ilmarinen rauhan ja ilman tei ja matkamiehet edes vei.
Turisas voiton antoi sodast, Kratti murheen piti tavarast.
Tonttu huoneen menon hallisi, kuin Piru manta villitsi.
Kapeet myös heiltä kuun söit. Kalevanpojat niityt ja muut löit.
Vaan karjalaisten nämät olit epäjumalat kuin he rukoilit:
Rongoteus ruista antoi. Pellonpekko ohran kasvun soi.
Virankannos kauran kaitsi, muuton oltiin kaurast paitsi.
Ägräs herneet pavut, nauriit loi, kaalit, liinat ja hamput edestoi.
Köngäs huhdat ja pellot teki, kuin heidän epäuskos näki.
Ja kun kevätkylvö kylvettiin, silloin Ukon malja juotiin.
Siihen haettiin Ukon vakka, niin juopui piika että akka.
Sitten siellä paljon häpiää tehtiin, kuin sekä kuultiin että nähtiin.
Kun Rauni Ukon nainen härskyi jalosti vakka pohjasta pärskyi.
Se siis antoi ilman ja vedentulon. Kekri se lisäs karjan kasvon.
Hiisi metsäläisistä soi voiton. Veden emä vei kalat verkkoon.
Nyrkäs oravat antoi metsäs, Hittavainen toi Jänikset pensaast.
Eikö se kansa vimmattu ole, joka näitä uskoo ja rukoilee.
Siihen piru ja synti veti heitä, että he kumarsit ja uskoit näitä.
Kuolleiden hautoihin ruokaa vietiin, joissa valitettiin, paruttiin ja itkettiin.
Menningäiset myös heidän urhrnsa sait, koska lesket huolit ja nait.
Palveltiin myös paljon muuta, kivet, kannot, tähdet ja kuuta.
Niin myös uskon pavin opin ala, kumarrettiin julkisesti ja salaa.
Epälukuiset luontokappaleet, jumalan sijas kuin pyhyydet..
Vastaukset 2
Vanhimmat
Koska Agricola oli kirkon edustaja, käytti hän suomalaisten pyhistä jumalista nimitystä "epäjumala".
Ei ole pienintäkään todistetta, että suomalaisten jumalat olisivat yhtään enempää epäjumalia kuin Agricolan oma jumala.
Lisäksi Agricola osoitti erittäin huonoa makua kääntäessään Raamattua suomeksi. Hän nimesi Saatanan Perkeleeksi, vaika Perkele oli suomalaisille rakas jumala, vaikka olikin balttilaista alkuperää. Tuollaista papinretaletta ei ole syytä muistella minään kansallissankarina. Isänmaanpetturi hän oli.
Oletko luopio?