Suomessa vallitsee 2016 valtava eriarvoisuuden railo.
Kansalaiset on eroteltu taloudellisin perustein, esim. luottoleimattuihin:
taloudellisin perustein yhteiskunnasta syrjäytetty Kansalainen ei saa Suomessa edes asuntoa, kotia (luottotiedot tarkistetaan.)
Ja taloudellisen erottelun, apartheidin aikaan hkovapalkkaiset
päättäjät puoluetukineen yms. retostelevat Helsingin
ravintoloissa osakesalkkuostoksillaan (mm. valtionyhtiöt, sisä.)
Mutta materialistista köyhyyttä ja valtavaa velkavuorta suurempi on
tämä HENKINEN LAMA SUOMESSA.
Kirkot tyhjiä: hengellisyys, enemmän tahi vähemmän valtion alaisessa Kirkossa on suorastaan pannassa.
Isänmaallisuus on suorastaan jahdattu EU/NATO -kiimaisten "maanmyyjien" toimesta.
Vapauden merkitys on täysin unohdettu!
Puolueettomuuden puhtaus on menetetty ja astuttu sotaisten liittojen verisiin
agendoihin.
SUOMESSA ON HENKINEN LAMA!
Kansalaiset on eroteltu taloudellisin perustein, esim. luottoleimattuihin:
taloudellisin perustein yhteiskunnasta syrjäytetty Kansalainen ei saa Suomessa edes asuntoa, kotia (luottotiedot tarkistetaan.)
Ja taloudellisen erottelun, apartheidin aikaan hkovapalkkaiset
päättäjät puoluetukineen yms. retostelevat Helsingin
ravintoloissa osakesalkkuostoksillaan (mm. valtionyhtiöt, sisä.)
Mutta materialistista köyhyyttä ja valtavaa velkavuorta suurempi on
tämä HENKINEN LAMA SUOMESSA.
Kirkot tyhjiä: hengellisyys, enemmän tahi vähemmän valtion alaisessa Kirkossa on suorastaan pannassa.
Isänmaallisuus on suorastaan jahdattu EU/NATO -kiimaisten "maanmyyjien" toimesta.
Vapauden merkitys on täysin unohdettu!
Puolueettomuuden puhtaus on menetetty ja astuttu sotaisten liittojen verisiin
agendoihin.
SUOMESSA ON HENKINEN LAMA!
Vastaukset 16
Vanhimmat
Nyt tarvitaan kalsarikännääjä filosofi Himasta ja jatko-osaa Käteisen tilaamaan Siniseen kirjaan! Nimeksi vaikka Monivärinen kirja, kun täällä Suomessa on niin värikästä väkeä. Mustan eri sävyt ja sateenkaaren myös entisen tylsän impivaaralaisen valkoisen lisäksi. Teos vois maksaa vaikka nimimerkin mukaan:
Nämä keskustelupalstat ovat olleet kovastikkin "copy-paste" rahastajien suosiossa.
Rahat himaan; muut hoitakoon ajattelutyön.
Totta.
Suomessa vallitsee nyt velkarahoitteinen materialismi,
taloustieteiden sosialismi ja kapitalismi opein.
Ja Kansalaisethan siinä on henkisesti kuin taloudellisestikkin
kuiviin imetty että epäinhimilliset tieteet saisivat fuelia hallitsemattomiin
liekkeihinsä.
Joo ja kaiken maailman yhteiskuntasopimuksilla ollaan tekevinään tuttavuusloikkia maailmantalouden romahduksen ja WW 3:n ollessa jo purstuassa odottelemassa.
Tuloerot kasvavat, kun niitä kasvatetaan
Marja Riihelän väitös osoittaa, kuinka suomalaisten tuloerot kääntyivät pitkän tasaisen vaiheen jälkeen rajuun nousuun 1990-luvun puolivälin jälkeen. Syynä ei ollut ensisijaisesti laman jälkeinen talouskasvu, vaan verotuksen muutokset, sosiaaliturvan leikkaukset sekä pitkäaikaistyöttömyys.
Nyt se on todistettu tieteellisestikin: tuloerot ovat kasvaneet Suomessa merkittävästi viime laman jälkeen, ja köyhyys on lisääntynyt. Vieläpä sekin on todistettu, että tämä johtuu pitkälti poliittisista päätöksistä.
Tällaisiin tuloksiin on päätynyt Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen erikoistutkija Marja Riihelä vast´ikään Tampereen yliopistossa tarkastetussa väitöskirjassaan. Hän on hyödyntänyt siinä Tilastokeskuksen tulonjakotilastoja ja kulutustutkimuksia 40 vuoden ajalta 1966–2006.
Tilastoista hahmottuvat selkeät kehityskaaret: jakson alkuvaiheessa 1970-luvun puoliväliin asti tuloerot käytettävissä olevilla tuloilla mitattuna laskivat. Siitä 1990-luvun puoliväliin asti ne pysyivät lähes muuttumattomina ja sen jälkeen alkoivat kasvaa voimakkaasti.
Muutokset ovat rajuja, erityisesti tilastojen ääripäissä: suurituloisimman yhden prosentin käytettävissä olevat tulot kasvoivat vuosina 1990–2006 12,7 prosenttia, kun 1966–1990 luku oli ollut vain 2,2 prosenttia. Vastaavasti pienituloisimman yhden prosentin tulot kasvoivat 1990–2006 ainoastaan 0,9 prosenttia, kun edellisellä jaksolla kasvuprosentti oli ollut 10,3.
Tutkimus osoittaa paikkansapitämättömäksi sen julkisessa keskustelussa usein kuullun väitteen, että talouskasvu merkitsisi automaattisesti myös tuloerojen kasvua tai että tuloerojen kasvu olisi jopa välttämätöntä talouskasvun saavuttamiseksi. Kasvoihan talous vahvasti 1966–1990 tuloerojen vähentyessä tai pysyessä ennallaan.
Selittäjinä verotus
ja tulonsiirrot
Riihelän mukaan tulonjaon muutokset selittyvät poliittisilla linjauksilla.
– 1960-luvulla alettiin rakentaa pohjoismaista hyvinvointivaltiota. Nyt voi kysyä, puretaanko sitä.
Laman aikana sosiaaliturva piti vielä tuloerot kurissa. Tuloerojen kasvu 1990-luvun puolivälin jälkeen on seurausta vaihtelevan väristen hallitustemme päätöksistä, joilla verotuksen progressiota on pienennetty ja sosiaaliturvaa leikattu.
Tämä on suoraan luettavissa väitöskirjan graafisista esityksistä. Niistä selviää, että tuloerot eivät ole kasvaneet markkinoilla määräytyvissä niin sanotuissa tuotannontekijätuloissa, joissa ei näy verotuksen eikä tulonsiirtojen vaikutus. Sen sijaan erot ovat kasvaneet bruttotuloissa, joissa myös tulonsiirrot ovat mukana. Vielä sitäkin enemmän ovat kasvaneet erot verojen jälkeen käteen jäävissä eli todellisissa käytettävissä olevissa tuloissa.
Erityisen kohtalokkaana Riihelä pitää Esko Ahon (kesk.) porvarihallituksen vuoden 1993 verouudistusta, jossa pääomatulojen ja ansiotulojen tuloverotus eriytettiin. Pääomatuloista alettiin periä tasaveroa, joka oli aluksi 25 ja nyt 28 prosenttia.
Käytännössä pääomatulojen veroprosentti on monessa tapauksessa vieläkin alhaisempi verovähennysten ja tietyin ehdoin verovapaiden osinkotulojen vuoksi.
– Verotuksella ei ole enää samanlaista kykyä tasoittaa tuloeroja kuin ennen, Riihelä tiivistää.
Maksukyky ei
määrää veroastetta
Pääomatulojen kasvu näkyy erityisesti kaikkein suurituloisimpien tuloissa: kun vuonna 1994 suurituloisimpaan prosenttiin kuuluvien tuloista oli pääomatuloja 28 prosenttia, 2006 osuus oli jo 54.
Nousukaudella pääomatulojen kasvu on ollut huomattavasti palkkatuloja nopeampaa. Samalla verouudistuksen myötä esimerkiksi lääkäri- ja asianajajayrittäjät ovat alkaneet nostaa palkkaansa pääomatuloina. Tämä sekä pienentää valtion verotuloja että heikentää verotuksen oikeudenmukaisuutta.
– Yksi ongelma on, että se koskee vain hyvin menestyviä yrityksiä, joilla on mahdollisuus kasvattaa taseitaan. Hyvin menestyvät yritykset pystyvät maksamaan vähemmän veroja kuin huonosti menestyvät. Jos ajatellaan, että verotus perustuu maksukykyyn, niin tässä se ei ainakaan päde, Riihelä huomauttaa.
– Ja onhan se myös palkansaajan ja yrittäjän erilaista kohtelua. Palkansaajallahan ei ole minkäänlaista mahdollisuutta muuttaa palkkojaan pääomatuloiksi ja näin pienentää verojaan.
Asiaan on viime aikoina kiinnitetty julkisuudessa huomiota, ja valtiovarainministeriön verotyöryhmä pohtii sitä parhaillaan.
– Saa nähdä, mitä sille tehdään. On hyvä, että asia on nostettu pöydälle. Tosin aika kauan siinä kesti, Riihelä hymähtää.
Työttömien ahdinko
on pahentunut
Samalla kun rikkaat ovat rikastuneet, köyhien määrä on kasvanut. Köyhyys on mittauksissa suhteellista: köyhiksi määritellään ne, joiden tulot alittavat 60 prosenttia väestön mediaanitulosta. Mediaanitulo merkitsee summaa, jonka sekä ala- että yläpuolelle sijoittuu puolet väestöstä. Kaikkein suurituloisimpien irtiotto ei näin ollen selitä köyhyyden lisääntymistä, koska he ovat jo aiemmin ylittäneet mediaanitulon reilusti.
Selitys on pikemminkin se, etteivät pienituloisimmat ole päässeet osallisiksi yleisestä elintason kasvusta.
Köyhyys vaivaa erityisesti työttömiä entistä useammin. Vaikka työttömyys on vähentynyt 1990-luvulta, entistä suurempi osa on pitkäaikaistyöttömiä, jotka ovat tippuneet ansiosidonnaiselta peruspäivärahalle. Työttömien ja muiden sosiaaliturvaa saavien etuisuuksia on myös leikattu tai ne ovat jääneet jälkeen yleisestä tulokehityksestä. Merkittävimmät heikennykset teki Paavo Lipposen (sd.) ensimmäinen hallitus leikatessaan lapsilisiä, opintotukea, työttömyysturvaa ja toimeentulotukea 1990-luvun puolivälin jälkeen.
– Sosiaaliturvan leikkaukset eivät tunnu isoilta, kun sitä on höylätty vähäsen sieltä täältä. Sen takia ne varmaan ovat menneetkin läpi. Kun tehdään paljon pieniä leikkauksia, kukaan ei oikein kiinnitä niihin edes huomiota, Riihelä sanoo.
Työttömien lisäksi köyhyydestä kärsivät erityisesti eläkeläiset ja opiskelijat, mutta viime aikoina aiempaa enemmän myös työssäkäyvät. Köyhyysrajan alapuolella olevista noin neljännes oli vuonna 2006 työntekijöitä tai toimihenkilöitä. Köyhissä lapsiperheissä näiden ryhmien osuus oli peräti puolet. Riihelä arvelee syyksi pätkätöiden yleistymistä.
Mihin töihin
kannustetaan?
Kun sosiaaliturvan ja verotuksen muutokset ovat kasvattaneet tuloeroja, samoilla välineillä niitä voitaisiin myös kaventaa. Sosiaaliturvan uudistamista pohditaan parhaillaan SATA-työryhmässä, jolla ei kuitenkaan ole valtuuksia lisätä sosiaaliturvan rahoitusta.
– Työryhmän ensisijainen päämäärä on työhön kannustamisessa, mahdollisesti esimerkiksi työttömyysturvan kestoa lyhentämällä. Jos ei kerta kaikkiaan töitä riitä tai ei ole sopivaa koulutusta, niin työhön kannustaminen ei paljoa auta, Riihelä huomauttaa.
Ongelmana voi olla myös se, millaisiin töihin ihmisiä kannustetaan. Jos heitä kannustetaan huonosti palkattuihin töihin tai pätkä- ja vuokratöihin, lisääntyy työssäkäyvien köyhien joukko entisestään.
Vaikka työnteko katsotaan usein ainoaksi keinoksi pysyvämmin välttää köyhyys, sosiaaliturvan tason nostaminen olisi Riihelän mukaan välttämätön keino köyhyyden lieventämiseen. Verotuksessa hän pitää erityisen tärkeänä alhaiseen pääomaverotukseen puuttumista.
– Eriytettyä verojärjestelmää perusteltiin sillä, että pääomat karkaavat muuten ulkomaille. Voi kysyä, karkaavatko esimerkiksi lääkäriyritykset ja asianajotoimistot ulkomaille. Toinen argumentti oli, että silloisen laman aikana heikentyneet yritysten taseet saadaan kuntoon. Nythän ne ovat kunnossa, Riihelä toteaa.
Tuloeroissa
onnea ja sattumaa
Nyt meneillään olevan laman on arvioitu tasaavan tuloeroja pääomatulojen pienetessä, kuten laman aikana useasti käy. Toisaalta työttömyyden kasvu voi vaikuttaa toiseen suuntaan.
– Yksi tärkeimpiä asioita olisi se, että työttömyyttä ei päästettäisi kasvamaan. Kun työttömyys on päästetty korkeaksi, se ei laske sieltä kovin helposti, Riihelä varoittaa.
Riihelä on vakuuttunut siitä, että tuloerojen pienentäminen kannattaa.
– Tuloerojen kasvu saattaa olla uhka yhteiskuntarauhalle, hän korostaa.
Kyse on samalla oikeudenmukaisuudesta.
– Ei ole aina suurituloisten omaa ansiota, että he ovat suurituloisia. Mukana on paljon onnea ja sattumaa. Pienituloisuuskaan ei aina ole itsestä kiinni.
Tuloerojen kasvu samaan aikaan menojen leikkausten kanssa merkitsee myös yhteiskunnallisten palvelujen, kuten terveydenhuollon epätasa-arvoistumista, Riihelä muistuttaa.
Eriarvoistuminen
jatkui myös 2007
Hivenen yllättävä tulos tutkimuksessa oli se, että alueellinen eriarvoisuus ei ole viime vuosikymmeninä Suomessa kasvanut. Eteläsuomalaiset ovat kyllä selvästi hyvätuloisimpia, ja itä- ja pohjoissuomalaiset pienituloisimpia, mutta erot ovat pysyneet kuta kuinkin ennallaan viimeisten 30 vuoden aikana. Sitä ennen 1960- ja 1970-luvuilla alueiden väliset tuloerot kapenivat.
– Eriarvoisuuden kasvu on enemmän ihmisten kuin alueiden välistä, Riihelä summaa.
Tilastokeskuksen äskettäin julkistamat vuoden 2007 tulonjakotilasto osoittavat eriarvoistumisen jatkuneen myös Riihelän tarkastelujakson jälkeen. Pienituloisimman kymmenyksen tulot pienenivät tuona vuonna keskimäärin 0,4 prosenttia, kun suurituloisimman kymmenyksen tulot kasvoivat keskimäärin 3,4 prosenttia.
Kiitos hyvästä kommentista. Kepuporvari Esko Ahon verouudistus PERUTTAVA koska valtiontalous kuralla!
yksikään järkevä ei äänestä bildenbergin käyjä puolueita he ovat saaneet suomen tähän tilaan?
Älkää hölmöilkö !
Suomalainen yhteiskunta on hyvin toimiva ja täällä on turvaverkot myös niille jotka tarvitsevat apua. Olkaa tyytyväisiä että saatte elää demokraattisessa ja hyvinvoivassa valtiossa. Meillä jokaisella on valta ja oikeus vaikuttaa maamme arvoihin ja tulevaisuuteen. Tämä ei ole itsestäänselvyys, monissa maissa vallitsee täysin toisenlainen menttaliteetti. Talous on taasen monien asioiden summa. Jos hiukan katselee taaksepäin huomaa että huonot ja hyvät ajat usein seuraavat toisiaan. Työtä tekemällä on ennenkin selvitty eteenpäin.
Suomi on hieno maa elää !
"Suomi on hieno maa elää !"
Onhan se, jos pätäkkää löytyy ja olet kaikesta samaa mieltä mitä Suuri Johtaja sanoo. Mutta eipä taida kovin moni KELAn ja muiden viranomaisten nöyryyttämä tätä Euroopan Pohjois-Koreaa hienoksi maaksi kutsua. Itsekin olen kohdannut viranomaisten taholta sellaista paskaa, että en kutsuisi Suomea hienoksi maaksi edes kännissä.
En ihan hirveästi vastustaisi, jos Venäjä päättäisi tulla vierailulle.
Suomi on hieno maa elää vain niille, jotka ovat onnistuneet riistämään yhteisestä kakusta itselleen ison siivun. Joku toinen joutuu silloin aina auttamattomasti tyytymään pienempään osaan. En edes kehtaisi kehuskella Suomen hienoutta julkisesti, koska silloin tunnustautuisin riistäjäksi ja toisten, vähemmän kyynärpäitä käyttävien sortajaksi.
"Meillä jokaisella on valta ja oikeus vaikuttaa maamme arvoihin ja tulevaisuuteen." Ja millähän tavalla tämä vaikuttaminen mahtaa tapahtua? Kyllä se vaan on niin, että yhden ihmisen äänellä ei ole mitään, toistan, ei mitään merkitystä. Päinvastoin, kun äänestää väärää puoluetta, joka heti vaalien jälkeen syö kaikki sanansa ja kääntää totaalisesti takkinsa, niin todellisuudessa äänestääkin ihan eri puoluetta, kuin luuli äänestävänsä. Että sellainen "hieno maa"!
Ja mitenkä vaikutetaan maamme arvoihin? Lisäämällä homojen oikeuksia ja elättämällä aina vain enemmän onnenonkijoita? Kyllä ne "suomalaisten arvot" tunnutaan määriteltävän jossain ihan muualla ja suomalaisille ei jää muuta tehtävää, kuin niellä muualta syötetyt asenteet.
Pitää muistaa, että arvoja ei voi syödä, eikä arvolla pysty asunnoton kustantamaan asuntoa eikä työtön saamaan työpaikkaa ..
Tai ehkä "Joxanen" tarkoittaakin jotakuta Arvoa.
Älä sairastu vakavasti Suomessa
https://fi-fi.facebook.com/alasairastuvakavasti/
http://ala-sairastu-vakavasti.blogspot.fi/
"Ketään ei jätetä."
Mutta kun se on vain lause: totuus Suomessa on melko karu.
Esim. yrittäjien kohtalot.
Periaatteessa Suomessa yrittäjä on rikollinen,kuten vanhaan kommunismi aikaan.Ei mitään uutta auringon alla. Mitäs lähti yrittämään,kuuluu monesti viranomaisten taholta konkurssitilanteessa ja melkein saat vankeustuomion surkeasta epäonnistumisesta ja velkoja makselet loppuikäsi.
Ei jätetä, syötetään ja juotetaan , ilmaiset kyydit maksuttomiin harrastuksiin ja ostareille hengailemaan. Ei ole finladia köyhä eikä kippee, kun puolustetaan nuorien friskien miesten, maahamme luvattomasti tulleiden raha-asioita, rauhan ja levon tarvetta. Siitä pitävät femakot, vasurivihreistö, ihmisoikeusjuristit, VOK -majoitustiloilla tiliä tekevät ym huolen. Hullu EU. Toivottavasti britit eroavat ja aukaisevat tietä muillekkin maille erota tällaisesta byrokraattien paratiisista. Mutta taitaa kehnolta näyttää viimeisempien tapahtumien valossa.
ruikuti ruikuti - ja valituksen valitus!
Suomessa on sukupolvi ihmisiä jotka vaan ruikuttaa ja valittaa!
Syyttää muita kaikista ongelmista eikä ITSE TEE MITÄÄN!
Etsitään TEKOSYITÄ ja MUIDEN SYITÄ että huonosti menee
LOPETA RUIKUTUS JA TEE JOTAIN!
Kukaan tai mikään ei tule sinua pelastamaan,ellet itse asioille jotain tee