En itse usko yliluonnolliseen, henkimaailmaan, jumaliin tai muuhun sellaiseen. Ketkä näihin uskoo, se heille oikeutettakoon.
Itselleni nämä uskonkysymykset eivät ole niinkään mielipideasia. En vain yksinkertaisesti kaiken lukemani, kokemani, näkemäni ja kuulemani jälkeen/ niiden pohjalta kykene uskomaan mihinkään edellä mainittuun.
Olen ilmeisesti "evoluutiouskova" tai "tiedeuskova", niinkuin kreationistien termein monesti käytetään ihmisistä, jotka hyväksyvät tieteen keinot ja tulokset maailman kuvaamiseen. Luotan toki tieteeseen ja pidän sitä parhaana tapana kuvata maailmaa ja ottaa asioista selvää mutta en koe mitään absoluuttisena totuutena.
Haluaisinkin nyt kuulla sinulta, arvon luomiseen ja älykkääseen suunnitteluun uskova kertoa minulle rehellisesti, että mikä saa sinut uskomaan? tai ehkäpä oikeammin miksi uskot?
Kysymykseni tarkoitus ei ole ajaa ketään ahtaalle tai torpata kenenkään näkemyksiä vaan tarkoitusperäni lienee itsekeskeisempi: haluan ymmärtää paremmin, kuinka toinen ihminen voi kokea totuutena asian, jota itse pidän satuna ja tutkittuani erinäisiä lähteitä en koe löytäväni muuta järkevää vastausta näihin kysymyksiin, kuin että se on huuhaata.
Mieleeni herää väistämättä myös kysymys: "eikö hänvälitä uskonsa totuudenmukaisuudesta?" ollessani tekemisissä uskovaisen kanssa.
Toivon, että keskustelu pysyisi asiallisena.
Itselleni nämä uskonkysymykset eivät ole niinkään mielipideasia. En vain yksinkertaisesti kaiken lukemani, kokemani, näkemäni ja kuulemani jälkeen/ niiden pohjalta kykene uskomaan mihinkään edellä mainittuun.
Olen ilmeisesti "evoluutiouskova" tai "tiedeuskova", niinkuin kreationistien termein monesti käytetään ihmisistä, jotka hyväksyvät tieteen keinot ja tulokset maailman kuvaamiseen. Luotan toki tieteeseen ja pidän sitä parhaana tapana kuvata maailmaa ja ottaa asioista selvää mutta en koe mitään absoluuttisena totuutena.
Haluaisinkin nyt kuulla sinulta, arvon luomiseen ja älykkääseen suunnitteluun uskova kertoa minulle rehellisesti, että mikä saa sinut uskomaan? tai ehkäpä oikeammin miksi uskot?
Kysymykseni tarkoitus ei ole ajaa ketään ahtaalle tai torpata kenenkään näkemyksiä vaan tarkoitusperäni lienee itsekeskeisempi: haluan ymmärtää paremmin, kuinka toinen ihminen voi kokea totuutena asian, jota itse pidän satuna ja tutkittuani erinäisiä lähteitä en koe löytäväni muuta järkevää vastausta näihin kysymyksiin, kuin että se on huuhaata.
Mieleeni herää väistämättä myös kysymys: "eikö hänvälitä uskonsa totuudenmukaisuudesta?" ollessani tekemisissä uskovaisen kanssa.
Toivon, että keskustelu pysyisi asiallisena.
Vastaukset 49
Vanhimmat
Kreationismi ei ole ideologiapalsta vaan tieteenala. Ideologisten kysymysten käsittely sekä kreationismin selkeä mollaaminen tai asiaton ja epäamattimainen "epätieteellistäminen" myöskään ei kuulu palstalle.
Voi jumalauta sinä vihoviimeisin imbesille; tämä on USKONNOT JA USKOMUKSET -palsta.
Jos tieteestä haluat puhua, niin mene sille varatulle alueelle. Jos et ole samaa mieltä kreationismin tänne kuulumisesta, niin valita ylläpidolle, vajakki.
Lienet trolli?
Kreationismi on tiedettä. Huolimatta siitä millä osiolla palsta sijaitsee.
Todista sen olevan edes osittain tiedeyhteisön hyväksymä.
Olet toistanut saman valheen nyt jo niin monta kertaa, että sinut hyvin todennäköisesti potkaistaan helvettiin taivaan portilta.
Ilmoitettu siis poistoon.
Tietoisuuden Jumalasta herättää Jumala itse. Siihen liittyy ristinkuolema, ja syntien anteeksiantamus. Mikä kaikki sitten uskon saamiseen vaikuttaa on laaja juttu. Jollakin etsintä voi alkaa siitä että havaitsee uskoneensa valheisiin. Todisteet ovat aivan oleellisessa asemassa.
Itse jouduin umpikujaan koittaessani tehdä poikkeuksia totuuteen ja elin synnissä, joka toi tullessaan vaikeuksia. Se aikaansai elämän tarkoituksen pohtimisen, ja Jumala kuuli ja hyväksyi anomukseni.
Sen jälkeen sitten on saanut havaita entistä enemmän miten paikkansapitävä Raamattu tosiaan on. Usko Jumalaan on mahtava juttu. PIlkan kohteeks joutuu mutta kun asioiden todellisuuden tietää niin miksi sitä kieltämään.
Toivon etsimistä lämpimästi jokaiselle. Sitä ei voi ymmärtää kuin vasta löytäessään, ja sen sitten tietää. Sitä kutsutaan uudestisyntymäksi
Kuten huomaat tämän tietäminen on todella vastenmielistä evoluutiouskoisille. Toivottavasti voit päätellä siitä jotain. Aloitus oli aivan hyvä ja kreationismi liittyy oleellisesti uskoon, samoin on myös evoluutiouskon suhteen. Asian tunnustamisessa ei ole mitään ongelmaa kreationistille. Todisteet sitten tukevat sitä mihin uskomme. Kreationistitkin ovat suurella todennäköisyydellä uskoneet evoluutioon, ja kyllä se on ymmärrettävissä että muutkin mielellään siihen uskovat.
Ei minusta ole mitään syytä rienaamiselle.
Mutta olet kai tietoinen, että tehdyissä kokeissa joissa tutkittiin ihmisten aivoja, niin ihmisillä aktivoitui samat alueet aivoissaan ajatellessaan asioita "mitä mieltä Jumala on" ja kun "mitä mieltä minä olen". Ehkä huonosti muotoiltu tämä mutta pointti siis se, että näyttäisi olevan niin että ihmiset käyttävät vain jumalaa omien aivoitusten oikeuttamiseen, esilletuontiin jne.
Skitsofreniaan kuuluu, että omia ajatuksia pidetään ulkoapäin tulevina.
Sekin on totta.
Kun keran kysyt:
",,mikä saa sinut uskomaan? tai ehkäpä oikeammin miksi uskot?"
Uskon Jumalaan ja luomiseen, koska minulla on subjektiivinen tuntemus, että se on oikein. Pidän luonnontieteiden tuloksia parhaana käytettävissä olevana tietona maailmasta, koska luotan sen menetelmiin ja niiden käyttäjiin.
"Haluaisinkin nyt kuulla sinulta, arvon luomiseen ja älykkääseen suunnitteluun uskova kertoa minulle rehellisesti, että mikä saa sinut uskomaan? tai ehkäpä oikeammin miksi uskot?"
Pohjimmiltaan usko perustuu aina kehäpäätelmiin ja yleisin syy uskoa lienee helvetin/kuolemanpelko. Mutta tämä on kyllä väärä palsta tuontyyppisille kysymyksille, koska täältä löydät ajattelultaan kaikkein toivottomimmat tapaukset, jotka eivät kykene tuollaisia pohtimaan.
Kuten jo edellisistä vastauksista varmaan huomasit, niin kretut vain toistelevat valheellisia hokemiaan joissa usko muuttuu tieteeksi ja toisinpäin, ja jossain on valtavasti todisteita sille että näkymätön taivaankannen päällä asuva mies taikoi tänne kaikenmoisia elukoita jne. jne. Yritä nyt sitten saada tuollaiset pohtimaan uskomustensa perusteita.
Olen aiemmin yrittänyt kysellä luterilaisten palstalta uskon perusteita ja luterilaisten harrastaman valikoivan raamatunluvun poimintaperusteita, mutta sieltäkään ei oikein vastauksia saa. Luterilaisten ajatuksetkin jäävät kiertämään kehää liian varhain, jotta pääsisi pureutumaan asian ytimeen, ja yleensä kaikki pakenevat keskustelusta parin viestin jälkeen, joten hyvä jos saa keskustelua edes aluille.
Merkillisen huono tuuri sinulla:
"..yleensä kaikki pakenevat keskustelusta parin viestin jälkeen, joten hyvä jos saa keskustelua edes aluille."
Missähän vika?
Johtunee kysymyksistä joita esitän, joihin itsekään et ole kyennyt vastaamaan (esim. raamatunpoiminnan perusteet).
Kysy itseltäsi ja kerro meillekin miksi aloitat kiemurtelun.
Niin kuin syyt ei olisi ilmeisiä.
Kohdallani koen syyksi sen, etteivät antamani vastaukseni sinulle kelvanneet. Olit kyllä nopea toteamaan ne kiemurteluksi, järjettömyydeksi ja epäjohdomukaisiksi edes täsmentämättä, millaisin perustein. Kun täsmensit, useimmiten esitit omia vaatimuksiasi sille, millainen uskoni "oikeasti" pitäsi olla.
Vastasitko joskus kysymykseen raamatuntekstien poimintalogiikasta? Eli mikä osuus on "ilmoitusta" ja millä perustein se on valittu? En minä vain muista että olisit edes yrittänyt vastata. Kuten et yritä nytkään.
Minun vaatimukseni sinun uskollesi on nyt jo vähän turhan moneen kertaan kuultu olkiukkosi. Ja kyllä minä perusteet kerron jos jossain muka olen jättänyt ne kertomatta eli ihan vapaasti kerro kohta niin täsmennän.
Komppaan. Mitkä raamatussa olevat Jeesuksen sanomiset ovat hänen sanomiaan ja mitkä ei, miten erotat nämä?
Kummastelin tätä, koska muistin juuri vastanneeni.
"En minä vain muista että olisit edes yrittänyt vastata. Kuten et yritä nytkään."
Sitten huomasin, että kysyit samaa myös kiinalaisketjussa ja vastasin siellä. Olet näkökään sen myös löytänyt.
"Haluaisinkin nyt kuulla sinulta, arvon luomiseen ja älykkääseen suunnitteluun uskova kertoa minulle rehellisesti, että mikä saa sinut uskomaan? tai ehkäpä oikeammin miksi uskot?"
Haluan olla rehellinen ja siksi en voi olla tunnustamatta uskoani siihen, minkä tiedän todeksi.
Niin, monet tietävät, että kuussa ei ole koskaan käyty. Monet tietävät, että avaruusolentoja vierailee täällä jatkuvasti ja monet on jopa kaapattu niiden aluksiin. Monet tietävät, että liskoihmiset todellisuudessa hallitsevat kaikkea.
Jos tietää, ei tarvitse uskoa.
"Kysymykseni tarkoitus ei ole ajaa ketään ahtaalle tai torpata kenenkään näkemyksiä vaan tarkoitusperäni lienee itsekeskeisempi: haluan ymmärtää paremmin, kuinka toinen ihminen voi kokea totuutena asian, jota itse pidän satuna ja tutkittuani erinäisiä lähteitä en koe löytäväni muuta järkevää vastausta näihin kysymyksiin, kuin että se on huuhaata."
Asialliseen kysymykseen oma vastaukseni:
Minun mielestäni tähän kysymykseen vastaus alkaa ensimmäisestä rikkeestä luomakunnassa, jonka tekijä oli yksi suurimmista enkeleistä, eli Lucifer.
Jeesus kutsuu häntä "valheen isäksi". Hän oli ensimmäinen joka valehteli, ja sen valheen hän esitteli itsellensä ja se kuului näin:
"13 Sinä sanoit sydämessäsi: 'Minä nousen taivaaseen, korkeammalle Jumalan tähtiä minä istuimeni korotan ja istun ilmestysvuorelle, pohjimmaiseen Pohjolaan.
14 Minä nousen pilvien kukkuloille, teen itseni Korkeimman vertaiseksi.'"
Myös Eenokin kirjassa sanotaan, että hän "hedelmöitti mahdottoman ajatuksen tehdä itsestänsä Jumalan vertaisen".
Hän oli siis ensimmäinen joka valehteli ja alkoi kapinoimaan omassa ylpeydessään Jumalaa vastaan.
Sitten hän sai houkuteltua myös ensimmäiset ihmiset mukaan tuohon omaan valheeseensa:
"4 Niin käärme sanoi vaimolle: "Ette suinkaan kuole;
5 vaan Jumala tietää, että sinä päivänä, jona te siitä syötte, aukenevat teidän silmänne, ja te tulette niinkuin Jumala tietämään hyvän ja pahan".
6 Ja vaimo näki, että siitä puusta oli hyvä syödä ja että se oli ihana katsella ja suloinen puu antamaan ymmärrystä; ja hän otti sen hedelmästä ja söi ja antoi myös miehellensä, joka oli hänen kanssansa, ja hänkin söi."
Eli ensimmäinen ihmisten synti oli samankaltainen kuin paholaisen, se liittyi siihen, että ihminen(paholaisen houkutuksesta) halusi olla niinkuin Jumala. Eedenissä ei ollut ihmisillä mitään tarvetta ylimääräiselle tiedolle tai taidoille, ihmisen ei tarvinnut käyttää edes vaatteita koska Jumala huolehti ihmisistä niinkuin isä lapsistaan, eikä heiltä puuttunut mitään, ei ollut kärsimystä tms.
Kuitenkin se yksi käsky minkä Jumala oli antanut ihmisille sai heidän ylpeytensä, kunnianhimonsa ja kapinansa Jumalaa vastaan syttymään.
Uskon että tuo kaikki kuitenkin kuului Jumalan suunitelmaan, tai ainakin Hän tiesi sen mitä tulee tapahtumaan.
Nyt ymmärrykseni ei riitä, että minkä takia Jumala salli kaiken tapahtua, mutta uskon että me kaikki ymmärremme sen silloin kun seisomme Hänen edessään, ja se mikä nyt on salattua paljastuu silloin. Niinkuin Paavali sanoi:
"9 Sillä tietomme on vajavaista, ja profetoimisemme on vajavaista.
10 Mutta kun tulee se, mikä täydellistä on, katoaa se, mikä on vajavaista.
11 Kun minä olin lapsi, niin minä puhuin kuin lapsi, minulla oli lapsen mieli, ja minä ajattelin kuin lapsi; kun tulin mieheksi, hylkäsin minä sen, mikä lapsen on.
12 Sillä nyt me näemme kuin kuvastimessa, arvoituksen tavoin, mutta silloin kasvoista kasvoihin; nyt minä tunnen vajavaisesti, mutta silloin minä olen tunteva täydellisesti, niinkuin minut itsenikin täydellisesti tunnetaan.
13 Niin pysyvät nyt usko, toivo, rakkaus, nämä kolme; mutta suurin niistä on rakkaus."
Tuo oli alustus itse vastaukseen:
Uskon että ensimmäinen askel uskoontulemisessa(terveellä tapaa), on nöyrtyminen. Oman ja muiden ihmisten pienuuden ymmärtäminen ja hyväksyminen.
Eli toisin sanoen pois pääsy siitä ensimmäisestä syntisestä ajatuksesta "tahdon olla Jumalan vertainen".
Tieto, järki ja ymmärrys ovat hyviä asioita silloin, kun ne eivät aiheuta ylpeyttä ihmisissä Luojaa kohtaan.
Nykyäänhän monet ihmiset ajattelavat mielessään, että me tiedämme ja ymmärrämme että Jumalaa ei tarvita. Todellisuudessa tuo ei kuitenkaan tietoa ole, vaan (minun mielestäni) jonkin asteista uskoa/itsepetosta. Näin uskovan näkökulmasta myös ylpeyttä Jumalaa kohtaan. Kuten myös niillä uskovilla, jotka pettävät itsensä ja kuvittelevat olevansa Jumalan asialle tehdessään pahaa toisille.
Jeesushan sanoi myös uskoville fariseuksille näin:
"Te olette isästä perkeleestä, ja isänne himoja te tahdotte noudattaa. Hän on ollut murhaaja alusta asti, ja totuudessa hän ei pysy, koska hänessä ei totuutta ole. Kun hän puhuu valhetta, niin hän puhuu omaansa, sillä hän on valhettelija ja sen isä."
Raamattu sanoo useassa kohtaa että "Jumala on ylpeitä vastaan, mutta nöyrlle Hän antaa armon"
Jumala kuitenkin kutsuu kaikkia ihmisiä takaisin siihen "lapseuden" tilaan josta me lähdimme.
Ei järkeilyn ja tiedon perusteella, vaan nöyrtymisen ja uskon kautta:
"25 Siihen aikaan Jeesus johtui puhumaan sanoen: "Minä ylistän sinua, Isä, taivaan ja maan Herra, että olet salannut nämä viisailta ja ymmärtäväisiltä ja ilmoittanut ne lapsenmielisille.
26 Niin, Isä, sillä näin on sinulle hyväksi näkynyt."
Jatkuu..
"1 Sillä hetkellä opetuslapset tulivat Jeesuksen tykö ja sanoivat: "Kuka on suurin taivasten valtakunnassa?"
2 Niin hän kutsui tykönsä lapsen, asetti sen heidän keskellensä
3 ja sanoi: "Totisesti minä sanon teille: ellette käänny ja tule lasten kaltaisiksi, ette pääse taivasten valtakuntaan.
4 Sentähden, joka nöyrtyy tämän lapsen kaltaiseksi, se on suurin taivasten valtakunnassa.
5 Ja joka ottaa tykönsä yhden tämänkaltaisen lapsen minun nimeeni, se ottaa tykönsä minut."
"19 Onhan kirjoitettu: "Minä hävitän viisasten viisauden, ja ymmärtäväisten ymmärryksen minä teen mitättömäksi".
20 Missä ovat viisaat? Missä kirjanoppineet? Missä tämän maailman älyniekat? Eikö Jumala ole tehnyt maailman viisautta hullutukseksi?
21 Sillä kun, Jumalan viisaudesta, maailma ei oppinut viisauden avulla tuntemaan Jumalaa, niin Jumala näki hyväksi saarnauttamansa hullutuksen kautta pelastaa ne, jotka uskovat,
22 koskapa juutalaiset vaativat tunnustekoja ja kreikkalaiset etsivät viisautta,
23 me taas saarnaamme ristiinnaulittua Kristusta, joka on juutalaisille pahennus ja pakanoille hullutus,
24 mutta joka niille, jotka ovat kutsutut, olkootpa juutalaisia tai kreikkalaisia, on Kristus, Jumalan voima ja Jumalan viisaus.
25 Sillä Jumalan hulluus on viisaampi kuin ihmiset, ja Jumalan heikkous on väkevämpi kuin ihmiset.
26 Sillä katsokaa, veljet, omaa kutsumistanne: ei ole monta inhimillisesti viisasta, ei monta mahtavaa, ei monta jalosukuista,
27 vaan sen, mikä on hulluutta maailmalle, sen Jumala valitsi saattaaksensa viisaat häpeään, ja sen, mikä on heikkoa maailmassa, sen Jumala valitsi saattaaksensa sen, mikä väkevää on, häpeään,
28 ja sen, mikä maailmassa on halpasukuista ja halveksittua, sen Jumala valitsi, sen, joka ei mitään ole, tehdäksensä mitättömäksi sen, joka jotakin on,
29 ettei mikään liha voisi kerskata Jumalan edessä."
"Niin, monet tietävät, että kuussa ei ole koskaan käyty. Monet tietävät, että avaruusolentoja vierailee täällä jatkuvasti ja monet on jopa kaapattu niiden aluksiin. Monet tietävät, että liskoihmiset todellisuudessa hallitsevat kaikkea."
Uskokoot he rehellisesti siihen, minkä tietävät todeksi. Minä puolestani uskon siihen, minkä minä tiedän todeksi. Ja minä uskon Jumalaan, koska tiedän, että Hän on olemassa.
>>Ja minä uskon Jumalaan, koska tiedän, että Hän on olemassa.<<
Ja mikähän mahtaa olla perusta "tiedollesi"?
"Ja mikähän mahtaa olla perusta "tiedollesi"?"
Jumalan antama tietoisuus siitä, että Hän on olemassa.
Piiri pieni pyörii...
epiphaniuseikirj kiitos vastauksestasi. Sallinet jatkokysymyksiä?
Eli millä perusteella voit pitää raamatun ilmoitusta totuudenmukaisena? Uskontojen historiaa tutkimalla ei minun järkeilylläni pääse muuhun lopputulemaan, kuin että kristinusko on vain koottu/lainailtuja osia vanhemmista pakanauskonnoista.
Raamattu itsessäänkin on muuttunut lukemattomia kertoja alkuperäisestä uusien painosten ja käännösten yhteydessä. Raamattu on vallankäyttövälineenä nerokas mutta muutoin pidän sitä vain satuiluna siinä missä harry potteritkin tms. fantasiakirjallisuus, eikä sitä seikkaa korjata raamatun suosiolla tai ihmisten määrällä, jotka siihen uskoo.
Toinen hauska seikka on se, että myös muita pyhiä kirjoja pidetään yhtä faktuaalisina niihin uskovien piireissä, kuin raamattua kristittyjen keskuudessa. Millä perusteella siis tuet kristinuskon/raamatun oikeellisuutta/totuudenmukaisuutta suhteessa muihin uskontoihin/pyhiin kirjoituksiin?
Et näytä saaneen vielä vastausta tähän; sitä odotellessa syöttö laidasta päin:
"Toinen hauska seikka on se, että myös muita pyhiä kirjoja pidetään yhtä faktuaalisina niihin uskovien piireissä, kuin raamattua kristittyjen keskuudessa. Millä perusteella siis tuet kristinuskon/raamatun oikeellisuutta/totuudenmukaisuutta suhteessa muihin uskontoihin/pyhiin kirjoituksiin?"
Mielestäni moneen jumalauskoon sisältyvä käsitys, että se on ainoa oikea, ei pidä paikkaasa. Jokainen niistä - sekin, jota itse seuraan - on merkittävästi väärä verrattuna siihen yhteen ja ainoaan Jumalaan, jota jokainen tavoittelee.
>>Jumalan antama tietoisuus siitä, että Hän on olemassa.<<
Onko tämä nyt tulkittava niin, että mielestäsi päässäsi on jumalasi antama tieto hänen olemassaolostaan, minkä perusteella mielestäsi tiedät hänen olevan olemassa?
Tuollainen ajattelu vaikuttaa puhtaalta mutuilulta.
Olen kanssasi samaa mieltä. Yksinkertaisesti kaikki uskonnot eivät voi olla "oikeita" mutta kaikki voivat olla väärässä. Useat kuitenkin järkähtämättömästi pitävät omaansa absoluuttisena totuutena ja tähän haluaisin vastauksen; millä perustein näin on?
Tämmöisiä olen lukenut ja pohtinut:
"Useat kuitenkin järkähtämättömästi pitävät omaansa absoluuttisena totuutena ja tähän haluaisin vastauksen; millä perustein näin on?"
Koska uskomukset eivät perustu objektiivisiin havaintoihin, vaan subjektiivisiin kokemuksiin ja tunnetiloihin, niiden tuotakaan piirrettä ei voi perustella, vaan pelkästään koettaa ymmärtää.
Subjektiivisuuden takia uskoon liittyy perusepävarmuus siitä, onko kyseessä vain oma ajatusrakennelma vai jotakin enemmän. Ihmisen psyyke kestää huonosti epävarmuutta, joten se aiheuttaa - ellei uskosta luopumista - tiukkenevan takertumisen uskon sisältöön. Sekä tämä että ihmisluontoon kuuluva toisten jako sisä- ja ulkoryhmiin tuottaa asennetta. jossa oma usko on ainoa oikea ja muut vääriä ja vastustettavia.
Tämä ilmiö ei rajoitu pelkäsään jumaluskomuksiin. "Revari on porvaria pahempi".
"Uskontojen historiaa tutkimalla ei minun järkeilylläni pääse muuhun lopputulemaan, kuin että kristinusko on vain koottu/lainailtuja osia vanhemmista pakanauskonnoista."
Minä ajattelen tuota asiaa niin, että ensinnäkin kun on kysymys noin kaukaisista historiallisista asioista, niin meillä ei ole muuta kuin palapelin reunapalat joidenka perusteella yritämme muodostaa kokonaiskuvaa.
Raamattuhan alkaa maailman ja ihmiskunnan ensihetkistä, ja jos se pitää paikkansa, niin silloin pakanauskonnot ovat niitä jotka ovat lainanneet, tai perimätiedon perusteella kehitelleet omiaan.
Mutta sitten pitää kysyä myös, että mitä ne pakanauskonnot tarjoavat?
"Millä perusteella siis tuet kristinuskon/raamatun oikeellisuutta/totuudenmukaisuutta suhteessa muihin uskontoihin/pyhiin kirjoituksiin?"
Oikaisen tässä vähän ja lainaan Ravi Zachariaksen (apologeetta) kirjoitusta, joka on hyvin lähellä omaa käsitystäni:
"The question really is, how do we really know this is the truth?
Whether Hitler or Hugh Hefner, religious or irreligious, everyone has a worldview. A worldview basically offers answers to four necessary questions: origin, meaning, morality, and destiny. In turn, these answers must be correspondingly true on particular questions and, as a whole, all answers put together must be coherent.
Taking it a step further, the three tests for truth must be applied to any worldview: logical consistency, empirical adequacy, and experiential relevance. When submitted to these tests, the Christian message is utterly unique and meets the demand for truth.
Consider the empirical test of the person, teaching, and work of Jesus Christ. A look at human history shows why he was who he claimed to be and why millions follow him today. A comparison of Jesus’s teachings with any other claimant to divine or prophetic status quickly shows the profound differences in their claims and demonstrations. In fact, none except Jesus even claimed to be the divine Savior. His offer of grace and forgiveness by being the perfect sacrifice of our offense is profoundly unique.
I position the sequence of fact and deduction in the following way: Love is the supreme ethic. Where there is the possibility of love, there must be the reality of free will. Where there is the reality of free will, there will inevitably be the possibility of sin. Where there is sin, there is the need for a Savior. Where there is a Savior, there is the hope for redemption. Only in the Judeo-Christian worldview does this sequence find its total expression and answer. The story from sin to redemption is only in the gospel with the ultimate provision of a loving God.
But the question can be pushed back further. Does this not all assume that there is a God? Yes, it does, and there are four stages in the argument. The first is that no matter how we section physical concrete reality, we end up with a quantity that cannot explain its own existence. If all material quantities cannot explain their own existence, the only possibility for self-explanation would be something that is non-material.
Secondly, wherever we see intelligibility, we find intelligence behind it. Thirdly, we intuitively know that our moral reasoning points to a moral framework within the universe. The very fact that the problem of evil is raised either by people or about people intimates that human beings have intrinsic worth. Fourthly, the human experience in history and personal encounter sustains the reality of the supernatural.
There you have it. Who is God? He is the nonphysical, intelligent, moral first cause, who has given us intrinsic worth and who we can know by personal experience.
The verification of what Jesus taught and described and did make belief in Him a very rationally tenable and an existentially fulfilling reality. From cosmology to history to human experience, the Christian faith presents explanatory power in a way no other worldview does. Our faith and trust in Christ is reasonably grounded and experientially sustained.
I often put it this way: God has put enough into this world to make faith in Him a most reasonable thing. But He has left enough out to make it impossible to live by sheer reason alone. Faith and reason must always work together in that plausible blend."
Siinä komppaan tieteenharrastajaa, että myös muissa uskonnoissa(kuin myös ateisteissa) on ihmisiä jotka pyrkivät rakkauteen ja pyhyyteen, ja siltä osin saattavatkin palvella kristinuskon Jumalaa, paljon paremmin kuin monet kristityt jotka pyrkivät johonkin muuhun.
Uskon kuitenkin kristinuskon tarjoavan täydellisimmät eväät/vastaukset Jumalan tuntemiseen ja pelastukseen Jeesuksen kautta. Vaikka me emme vielä näekään kuin "kuvastimesta, arvoituksen tavoin"
"Itselleni nämä uskonkysymykset eivät ole niinkään mielipideasia. En vain yksinkertaisesti kaiken lukemani, kokemani, näkemäni ja kuulemani jälkeen/ niiden pohjalta kykene uskomaan mihinkään edellä mainittuun."
Uskot kuitenkin siihen, mitä olet lukenut, kokenut, nähnyt ja kuullut. Näkemyksesi perustuu siten USKOON. Sinulla on siten jumala, johon uskot ja luotat. Tuo jumala tai jumalat, ovat aistihavaintosi ja kokemuksesi. Nuo kokemukset muuttuvat YLILUONNOLLISELLA tavalla aivoissasi uskoksi. Olet koko ajan tekemisissä yliluonnollisten asioiden ja uskon kanssa, halusitpa sitä tahi et.
Kysymys on vain siitä, mikä on uskon kohde? Uskotko, että ilman älyä, järkeä ja tietoisuutta olevat elottomat aineet ovat luoneet sinulle älyn, järjen ja uskon, vai uskotko, että olet perinyt ne vielä sinua älykkäämmältä persoonalta eli Jumalalta? Näitä kysymyksiä suosittelen pohtimaan.
"Kaiken Hän (Jumala) on tehnyt kauniisti aikanansa, myös iankaikkisuuden Hän on pannut heidän sydämeensä; mutta niin on, ettei ihminen käsitä tekoja, jotka Jumala on tehnyt, ei alkua, eikä loppua." (Saar.3:11
Kovasti yrität kikkailla uskoa-sanan eri merkityksillä ja vivahteilla, mutta tuhoon tuomittu olet viimeisellä tuomiolla kuitenkin. Jumala rankaisee valehtelijoita ja epäjumalanpalvojia ankaralla kädellä, ja sinä olet epäjumalanpalvoja.
Olen eri mieltä Mark5. Ei ole sama asia uskoa asiaan, jonka voi kokeellisesti todistaa, toistaa ja johon viittaa useat toisistaan riippumattomat tutkimukset, kuin johonkin, johon sinut on tahtomattasi kasvatettu.
Toisekseen kokemukset yms. ei muutu millään yliluonnollisella tavalla aivoissa uskoksi. Tiedän useita kirjoituksiasi nähneenä, että kanssasi ei voi rationalisoida tai keskustella asiallisesti denialismisi tähden. Ei pahalla mutta väittämäni saanee tuke muiltakin täällä enemmän tai vähemmän aktiivisesti vierailevalta kirjoittajalta.
"Itselleni nämä uskonkysymykset eivät ole niinkään mielipideasia. En vain yksinkertaisesti kaiken lukemani, kokemani, näkemäni ja kuulemani jälkeen/ niiden pohjalta kykene uskomaan mihinkään edellä mainittuun."
Uskot kuitenkin siihen, mitä olet lukenut, kokenut, nähnyt ja kuullut. Näkemyksesi perustuu siten USKOON. Sinulla on siten jumala, johon uskot ja luotat. Tuo jumala tai jumalat, ovat aistihavaintosi ja kokemuksesi. Nuo kokemukset muuttuvat YLILUONNOLLISELLA tavalla aivoissasi uskoksi. Olet koko ajan tekemisissä yliluonnollisten asioiden ja uskon kanssa, halusitpa sitä tahi et.
Kysymys on vain siitä, mikä on uskon kohde? Uskotko, että ilman älyä, järkeä ja tietoisuutta olevat elottomat aineet ovat luoneet sinulle älyn, järjen ja uskon, vai uskotko, että olet perinyt ne vielä sinua älykkäämmältä persoonalta eli Jumalalta? Näitä kysymyksiä suosittelen pohtimaan.
"Kaiken Hän (Jumala) on tehnyt kauniisti aikanansa, myös iankaikkisuuden Hän on pannut heidän sydämeensä; mutta niin on, ettei ihminen käsitä tekoja, jotka Jumala on tehnyt, ei alkua, eikä loppua." (Saar.3:11)
Anteeksi! Teknillisen ongelman vuoksi tekstini tuli kahteen kertaan.
"Olen ilmeisesti "evoluutiouskova" tai "tiedeuskova", niinkuin kreationistien termein monesti käytetään ihmisistä, jotka hyväksyvät tieteen keinot ja tulokset maailman kuvaamiseen"
Aktiivisen tutkijayhteisön ulkopuolella tieteellisen maailmakuvan omaavat ovat vain tiedeuskovaisia. He eivät voi (agnoskepo käytti huomattavasti aikaa ja vaivaa tämän todistamiseen) mitenkään vaikuttaa tieteen eikä sen osa-alojen kehitykseen, he voivat ainoastaan uskoa tulokset, jotka saatetaan heidän tietoonsa. Ja olla kiitollisia kaikista niistä kirouksista, joita uudet tieteellliset löydöt tulevat heidän päälleen kasaamaan.
Tieteelle on kuitenkin eduksi, että aina on hereettisiä paskiaisia, jotka eivät tyydy nöyrään ja hiljaiseen kuunteluoppilaan osaansa.
http://abcnews.go.com/Technology/Space/story?id=8221167&page=1
Mutta siis erinomainen avaus, jotain aivan liian hyvää tälle palstalle. Itse en nimittäin ainakaan tiedä, onko täällä todella uskovia. Tieteenharrastaja näyttäisi olevan, todellisuudessa hän voi kirjoittaa myös muilla nikeillä ja olla välillä myös ateisti. Riippuu millainen kirjallinen lahjakkuus hän oikein on.
Olisi upeaa, jos keskustelua voisi ihan oikeasti käydä sillä tasolla, jota avaaja hakee. Ei vain pelkkää henkien taistelua, usein vieläpä vain varjonyrkkeilynä kätkeytyen hahmoihin, jotka eivät edusta mitään todellista.
Toisaalta, vaikka osallistujat eivät vastaisikaan rehellisesti tai toisi esille omaa kantaansa, he voivat esitellä mielenkiintoisia ajatusrakennelmia.
J00peli, sinä olet etsimässä ymmärrystä. Juuri sitä ihmisen pitääkin etsiä. Se on ikuinen tie, mutta aina kiinnostava.
Informaatiota ei voi koskaan olla liikaa. Olet oikeassa siinä, että jos et kuulu tieteentekijöihin, et edistä sitä. Toisaalta meillä on magiaakin upeampi asia jota kutsutaan matematiikaksi. Matikan avulla tutkiminen ja asioiden tarkastaminen onnistuu useassa asiassa myös maallikolta. Luvut ei valehtele. Kiitos positiivisesta palautteesta.
>>Aktiivisen tutkijayhteisön ulkopuolella tieteellisen maailmakuvan omaavat ovat vain tiedeuskovaisia. He eivät voi (agnoskepo käytti huomattavasti aikaa ja vaivaa tämän todistamiseen) mitenkään vaikuttaa tieteen eikä sen osa-alojen kehitykseen, he voivat ainoastaan uskoa tulokset, jotka saatetaan heidän tietoonsa.<<
Pelkkää uskovaisen projisointia.
>>Tieteelle on kuitenkin eduksi, että aina on hereettisiä paskiaisia, jotka eivät tyydy nöyrään ja hiljaiseen kuunteluoppilaan osaansa.
http://abcnews.go.com/Technology/Space/story?id=8221167&page=1<<
Projisointia jälleen. Kerettiläisiä löytyy vain uskontojen piiristä, ja siellä on ollut tapana polttaa ne roviolla.
Tai annetaan heidön perustaa uusi uskonlahko:
"Kerettiläisiä löytyy vain uskontojen piiristä, ja siellä on ollut tapana polttaa ne roviolla."
Tieteessä on sekä perustellusti että ilman niitä toisin ajattelevia. Edellisiä yleensä arvostetaan ja joskus palkitaan nobelilla. Jälkimmäiset kyllä jäävät vähälle huomiolle.