http://yle.fi/uutiset/kekkosen_herjauksesta_sai_jalki-istuntoa__lukijat_muistelevat_lapsuutensa_kekkosta/8678829
Muistan minäkin 60-luvulla, siihen vanhaan hyvään aikaan kun vielä koulussa oli kuri ja järjestys, että kun Kekkonen kävi jonkun laitoksen vihkimässä käyttöön niin meistä koululaisista oli kerätty kolmen hengen kukkalähetystö joka Urholle kävi kukat ojentamassa samalla kun lapsikuoro lauloi. Muistan olleeni hyvin katkera, etten päässyt kukkapuskaa ojentamaan. En päässyt myöskään laulamaan mutta sen ymmärsin paremmin kun en osannut laulaa ollenkaan. Sen paremmin kuin nykyäänkään. Opettaja vielä varmisti, että muistanhan, etten laula vaan helkytän vaan tamburiinia.
Muistan minäkin 60-luvulla, siihen vanhaan hyvään aikaan kun vielä koulussa oli kuri ja järjestys, että kun Kekkonen kävi jonkun laitoksen vihkimässä käyttöön niin meistä koululaisista oli kerätty kolmen hengen kukkalähetystö joka Urholle kävi kukat ojentamassa samalla kun lapsikuoro lauloi. Muistan olleeni hyvin katkera, etten päässyt kukkapuskaa ojentamaan. En päässyt myöskään laulamaan mutta sen ymmärsin paremmin kun en osannut laulaa ollenkaan. Sen paremmin kuin nykyäänkään. Opettaja vielä varmisti, että muistanhan, etten laula vaan helkytän vaan tamburiinia.
Vastaukset 75
Vanhimmat
Mitähän nykyään saajos salea herjais. Joku viherkommari opettaja antais varmaan kympin
Oikeastaan olisi hyvä, että maassa olisi yksi henkilö kaikenlaisten herjausten ja paskanpuhumisen ulkopuolella, eli Tasavallan Presidentti. Kekkosen aikaan ja myös ennen Kekkosta Tasavallan Presidenttiä ei saanut halventaa ja pilkata julkisuudessa niin kuin nykyään.
Pitää nyt erottaa henkilöön menevä halventaminen ja pilkkaaminen viranhoidon kriittisestä tarkastelusta. Ensinmainittu ei ole koskaan suotavaa eikä kuulu länsimaalaiseen keskustelukulttuuriin jonka alkeita vasta Suomessa opettelemme. Sitäpaitsi Suomessa poliitikot pääsevät aika helpolla verrattuna esim. Britanniaan. Tuo on mennyttä maailmaa joka sinänsä ei kaikessa ole pahasta että Tasavallan Presidentti olisi arvostelun yläpuolella.
Mauno Koivisto oli osaltaan edesauttamassa maan suistumista lamaan vahvan markan politiikan eräänä arkkitehtina. On otettava huomioon lisäksi Koiviston tausta talousmiehenä mikä on "raskauttava" asianhaara. Tämä ei tietenkään vaikuta Koiviston ansioihin.
No löytyykö nyt joku Keskustalainen joka myöntää Presidentti Kekkosen menneen liian pitkälle idänpolitiikassaan. Veikkaan että ei löydy.
"..joka myöntää Presidentti Kekkosen menneen liian pitkälle idänpolitiikassaan."
Johannes Virolainen olisi ollut, mutta kun se kuoli.
Jussin sankariteko oli seistä Koiviston tukena K-linjan vallankaappausyrityksessä 6.4.1981.
Ja Kekkoselta oli sankariteko Ryssän vaatimien yhteisten sotaharjoitusten torjuminen 1970-luvulla.
Minä tarkoitan juuri henkilöön menevää halventamista ja pilkkaamista, jota koko ajan käydään niin nykyisiä kuin entisiä maamme johtajia kohtaan. Asiallinen politiikan arvostelu pitää tietenkin sallia Tasavallan Presidentinkin kohdalla jos on tarvetta. Mitä tulee siihen löytyykö yhtään Keskustalaista joka myöntää Kekkosen menneen liian pitkälle idänpolitiikassaan. Löytyy ainakin yksi minä. Olen ollut ikäni sitä mieltä, eikä sitä mielipidettä ole tarvinnut vuosikymmenten kuluessa muuttaa. Samoin kuin mielipiteeni Paavo Väyrysestä ei ole muuttunut, mutta ei ole Väyrynenkään.
Näin olen ollut ymmrtävinäkin aikaisemmista kommenteistasi. Jos tarkoitat vuoden 1968 jälkeisiä tapahtumia Demarit oikeastaan olivat pääsyyllisiä ajaessaan vasemmalta ohi Kremliä miellyttääkseen. Anteeksiantamatonta oli tuo Asevelisosialismin perinnön hylkääminen. Joka oli tietysti aikansa lapsi. Joihin ei pidä hirttäytyä.
Kun nyt meni Canossan tielle. Synnitön en ole ollut Väyrysen suhteen. äänestin häntä 1988 ja 1994. Puolustukseni voi kai sanoa että olin 20- ja 26 vuotias.
Tuskin yksikään valta-asemassa ollut poliitikko 1960-70 luvuilla oli tyystin synnitön siihen, että piti tärkeänä Suomen ja N-liiton hyviä suhteita. Mutta sitten kun ryhdyttiin sille linjalle, että ryhdyttiin hakemaan Tehtaankadulta tai peräti Kremlistä tukea omilla valtapyrkimyksille ei enää kyseessä ollut normaali suhdetoiminta. Tästä on seurauksena, että moni, itseni mukaan lukien, pidämme Väyrystä 1970-80 vuosien häikäilemättömämpänä opportunistipoliitikkona.
Väyrynen elää vielä.
Se olikin Kekkosen ainoa virhe.
Nyt Suomea sitten natotetaan oikein urakalla yhteisine sotaharjoituksineen Venäjästä ja sen mielipiteistä piittaamatta.
Natottamista pimitetään ja sitä tehdään kansalta salassa, niin kuin isäntämaasopimuskin, mikä ei koskaan päätynyt eduskunnan käsittelyyn, vaan tämä kenraalin maanpetoksen tunnusmerkit täyttävä allekirjoitus tuli täytenä yllätyksenä kansanedustajille!
Venäjä kokee Suomen natolähentelyt kansallisena turvallisuusuhkana, ja tulee vastaamaan siihen samalla mitalla takaisin, niin kuin venäjän tapoihin on aina kuulunut, että ei jää paikalleen ihmettelemään kun huomaa omassa turvallisuudessaan jotain poikkeavaa.
Suomella (kuin myös Venäjällä) EI OLE MITÄÄN UHKAA, niin kauan kun pitää riittävän hajuraon natoon. Venäjän johto on myös itse maininnut tämän seikan useaan kertaan.
Joten summa summarum... sanokaa minun sanoneen, mutta tästä natokiimailusta ei hyvää seuraa!
Se kun on vain niin, että historia opettaa. Tilanne muistuttaa 30-lukua jolloin Suomi jäi yksin Neuvostoliiton jyrän alle. Vanha oppi "ryssä on ryssä vaikka voissa paistaisi" pitää edelleen kutinsa. Nyt on se kaikista korkein aika liittyä Natoon ja sen asejärjestelmiin, että saamme pidettyä venäjän karhun pois täältä. Sitten kun ollaan natossa ei venäjä uskalla mitään.
Jos Suomi vietäisiin natoon, niin venäjä hyökkäisi ja miehittäisi Suomen välittömästi, ja nato ei todellakaan uskalla käydä maailman mahtavimman ydinase-sotilasliittouma ODKB:n kimppuun.
Voi piru kun Fagerholm olisi saanut sen yhden äänen 1956! Ei tarvitsisi tätä keskustelua käydä.
Nyt sosialisti presidentit varastaa.
mm eläkkeensä väärinperustein 20400 € liina suuria vuodessa.§
Epäilys yhdestä, että olisi Stasi listalla. joka heidän toimestaan piilotettiin...jne..jen.
Enään ei kunnioitusta heihin soosu pressoihin.
Pitää olle melkoinen uskonfani joka heitä ihannoi.
Höpö höpö. Ei venäjä uskalla hyökätä nato-maahan. Ei hyökännyt baltiaankaan vaikka ovat tulevasti natossa. Suomikin vaan natoon niin saadaan sellainen sateenvarjo, ettei idästä enää milloinkaan tuiska eikä pyrytä.
Heh. On näköjään käynyt tämä nimimerkki Menettäneet.itse käynyt res.maj:n kanssa samoilla äidinkielen tunneilla aikoinaan. :)
Oikeestikko?
Kekkoselta ei sankaritekoja löytynyt vaikka täälläkin on kirjoittajia jotka häntä sankarinaan pitävät.
No tämä se oli kutakuinkin ainoa. Tässä tilanteessa Kekkonen toimi niinkuin olisi voinut toimia Yöpakkasten tai "Noottikriisin" aikana.
Politiikassa tekoja tulisi arvioida tekoina ei siltä pohjalta kuka niitä tekee.
Poliitikot, myös Kekkonen, ovat siitä tavanomainen laji, että tekevät tekojaan opportunistisessa mielessä. Näytä minulle vaatimaton, hyvistä teoistaan pimennossa pysyttelevä poliitikko?
Onko täysin pyyteetöntä hyvyyttä ihmisten kesken edes olemassa. Jotkut vain tekevät enemmän hyviä tekoja. Verrataan vaikka kaikkien aikojen Oikeistodemaria J.F.K:ta (hän muun muassa pelasti maailman lyömällä nyrkkiä pöytään Ryssälle) George W. Bushiin (tuhosi täysin Clintonin aikaisen hyvän kehityksen) Bushin klaanihan on tunnettu mm. hengailustaan Saudien kanssa.
Omien koulumuistojeni perusteella olen melkoisen vakuuttunut, että nimimerkki Monosi66 sai jälki-istuntoa kristillisen jouluvirren, eikä Kekkosen herjaamisesta. Olisi saanut rangaistuksen, vaikka olisi asettanut Kekkosen tilalle minkä tahansa nimen tai vaikkapa substantiivin. Elettiinhän vuosikymmentä, jolloin Hannu Salama tuomittiin jumalanpilkasta ja kouluissa pesetettiin suu saippualla lievistäkin "rumista sanoista".
Totta kuitenkin sekin, että takavuosikymmeninä presidenttejä ei pilkattu kouluissa, eikä koululaisilla ollut muutenkaan lupaa ottaa kantaa politiikkaan. En ihmettelisi, vaikka tästä olisi ollut oikein yleisvaltakunnallinen ohjesääntö sisällissodan, 30-luvun ja vaaran vuosien opetuksena.
Sieltä on sitten tultu nykypäivään ja siihen, että netti pursuaa vihakirjoituksia ja uhkauksia mitä tahansa missä tahansa ja milloin tahansa asiaa vastaan jota ihmiset kokevat vihaavansa. Mihin on kadonnut vanha hyvä sääntö; "asiat riitelevät, ei ihmiset".
Kyllä se 60-luvun meininki jossa huonosti käyttäytymistä ei vain sallittu oli parempi.
1970-luvulla koulussa ei saanut puhua pahaa Neuvostoliitosta. Amerikkalaisesta populaarikulttuurista jota pidettiin "taantumuksellisena" ei saanut pitää.
Onko sinulla asiasta omakohtaisia muistoja? Avaudu toki, mutta mieti asiaa samalla hieman kokonaisvaltaisemmin kuin Yleisradiolle omiansa muistellut nimimerkki Monosi66.
Maantiedon oppikirjoissa ainakin puhuttiin ihailevaan sävyyn sovhooseista ja kolhooseista.
Oppikirjojen arvostelu ei kelpaa esimerkiksi siitä, ettei koulussa saanut PUHUA pahaa Neuvostoliitosta. Ainakaan meidän koulussa ei estetty esittämästä kriittisiä kommentteja oppikirjojen esittämään vaikkapa juuri Neuvostoliiton osalta, vaan sellainen oli jopa suotavaa, koska liittyi käsiteltävään aiheeseen.
Suhtautuminen irrallisiin kommentteihin käsiteltävän aiheen ulkopuolelta - oli se sitten myönteistä tai kielteistä - riippui pitkälti opettajasta. Amerikkalaista populaarikulttuuria käsiteltiin muistaakseni vain suomen kielen ainekirjoituksissa. Hyvän kirjoittajan aine vaikkapa amerikkalaisesta elokuvasta tai musiikista luettiin (tai luetettiin) aineita palautettaessa ilman arvovarauksia.
Minkähän takia Ryssä ei oikein koskaan ole osannut tehdä populäärikulttuuria. Suomi-Neuvostoliitto seuran kyläyhdistyksien ystävyystapaamisissakin oli aina jokin kulahtanut kansantanssiesitys. Dostojevski on mielestäni pitkäpiimäistä ja yliarvostettua verrattuna esim. Ginsbergiin ja Kerouaciin. Yleensäkin kirjallisuudessa tulisi pyrkiä mieluummin liian vähiin kuin liiallisiin sanoihin. Juha Seppälän tylyt lauseen kahden mittaiset mikronovellit teoksessa "Suomen Historia" ovat parasta koskaan tehtyä Suomalaista kirjallisuutta.
http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/index.php?id=123
Joka tapauksessa 1970-luvulla kylvettiin kansakunnan piilotajuntaan termit "Amerikkalainen Imperialismi" ja "Hyväntahtoinen Rauhanvaltio Neuvostoliitto".
Heti Kekkosen kolmannen virkakauden alettua alkoi Suomessa yletön Neuvostoliitto hurmio. Oli maatalousnäyttelyn avajaiset tai vaikka urheilukilpailut niin ei ollut tilaisuutta missä ei olisi mainittu Suomen ja Neuvostoliiton ystävyyttä ja YYA sopimusta. Asiassa kunnostautuivat erityisesti 1968 vaalissa Kekkosen ns. suuren vaaliliiton puolueet, Sdp , Skdl, Tpsl, Keskusta, Rkp ja Lkp. Veikko Vennamo kutsui kyseistä vaaliliittoa suureksi salaliitoksi. Myöhemmin 70 luvun alkupuolella Kokoomuksen ryhdikkään puheenjohtaja Juha Rihtniemen ennenaikaisen kuoleman jälkeen, myös Kokoomus liittyi uuden puheenjohtaja Harri Holkerin johdolla edellä mainittuun porukkaan. Puolueista vain Smp , Perustuslaillinen- Kansanpuolue, sekä Kristillinen-liitto olivat ylenmääräisen Neuvostohurmion ulkopuolella. Oli sentään 3 kokoomuksen kansanedustajaa, Tuure Junnila, Kullervo Rainio, kolmas taisi olla Pentti Mäki-Hakola. Tilanne jatkui samanlaisena koko Kekkosen virkakausien ajan ja vielä osittain Koiviston ensimmäisellä virkakaudella. Lopullisesti päästiin tästä hurmiosta eroon vasta Neuvostoliiton hajottua 90 luvun alussa.
Noinhan se aika pitkälti meni, mutta politiikkojen käyttäytyminen ei ole juuri muuttunut. Jokaisella aikakaudella tuntuu olevan liturgiansa, jota toistetaan mitä merkillisimmissä yhteyksissä. Otetaan yhtenä viime aikojen pitkäaikaisimmista liturgianaiheista esimerkiksi vaikkapa ilmastonmuutos.
Eikös Vennamo leimattu jonkinlaiseksi häiriköksi ja populistiksi. Hän taisi nähdä mihin olimme menossa. Vennamohan tuki Koivistoa Ehrnrothin kanssa 1982. Vaikka Vennamo oli itsekin muodollisesti ehdokkaana. Oliko G.C. En muista.
Tuosta Koiviston valinnasta vielä. Moni ilmeisesti odotti että Koivisto olisi vienyt selkeämmin Suomea "länteen". Tulkittakoon tämä hiuksenhienoksi kritiikiksi Mauno I Suurta kohtaan jos niin halutaan.
Mauno Koivisto jatkoi ulkopolitiikassaan täysin Urho Kekkosen linjalla. Siihen oli monta syytä: samat virkamiehet jatkoivat ulkoministeriössä, tietty henkilökohtainen arkuus, rintamamiehen sodanaikaiset kokemukset. Sitä paitsi tavallinen kansalainenkin oli asevarustelun aikakaudella 1980-luvulla sitä mieltä, että ei sekaannuta tähän.
Mitä itse vuoden 1982 vaaleihin tulee, Vennamolla ja Ehrnroothilla oli suuri ero. Perustuslailliset eivät asettaneet omaa ehdokasta lainkaan, vaan liputtivat avoimesti Koiviston puolesta.
Kiitos tiedosta. Muistan kuinka jossain vaalitentissä Vennamo tuki Koivistoa ja Koivisto meni vähän vaikeaksi.
Demarien viimeinen toisinajattelija.
http://jounisnellman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/85969-kaarlo-pitsinki-viimeinen-sosialidemokraatti
Köykäinen kolumni. Ei vastannut käytännössä mitenkään otsikon aiheeseen. Wikipediassa todetaan, että presidentti Mauno Koivisto erotti Pitsingin Uudenmaan maaherran virasta yleisen edun vuoksi vuonna 1982, mutta sekään ei valaise asiaa sen kummemmin kuin lähteettömällä maininnalla huonoista henkilösuhteista lääninhallinnossa.
Olet armoton. Rispektit siitä. Lopettakaa nyt helvetissä YLE:llä puhuminen aika-ajoista sprintin karsinnan yhteydessä!
Vuoden 1988 Presidentin vaaleissa Mauno Koivisto oli ihan Smp:n virallinen Presidenttiehdokas, samoin kuin tietenkin myös Sdp:n ehdokas. Smp:n Oulun puoluekokous valitsi Koiviston yksimielisesti puolueen ehdokkaaksi.
Mielenkiintoinen asia on myös se, että Skdl:n puheenjohtajat Ele Alenius ja Kalevi Kivistö eivät olleet lainkaan niin Neuvostoliitto myönteisiä, kuin esim. Kokoomuslaiset Harri Holkeri Ilkka Kanerva tai vaikkapa Keskustalaiset Jouko Loikkanen ja Eino Uusitalo. Skdl Aleniuksen johdolla jopa tuomitsi 1968 Tzekin miehityksen ainoana Kekkosta tukeneista puolueista.
Olivatko heidän juuret ns. Eurokommunismissa joka suhtautui varauksellisesti Neuvostoliittoon. Kivistöhän tuki Koivistoa ratkaisevalla tavalla kevään 1981 hallituskriisin aikana ja sitten 1982 presidentinvaalissa. Tuossa vuoden 1982 epäpyhässä allianssissahan olivat mukana Taistolaiset vähemmistökommunistit.
Kyllä oli taas pehmoista Suomalaisten hiihtäjien touhu! Pirjo Muranen moitti Jenkkihiihtäjän tyyliä. Vauhti vain oli kovempaa kuin Suomalaisella. Harjoittelussa on ilmeisesti jäänyt liian vähälle raastava aerobinen pitkäkestoinen tehoharjoittelu maitohappokynnyksen tuntumassa. Tehdään 10 sekunnin nopeusvetoja ja ulkoilua alle aerobisen kynnyksen mistä pääsääntöisesti ei ole kilpakestävyysurheilijalle kuin haittaa.
Lisäksi ärsyttää tämä ylistäminen varovaisesta alusta ja omasta hiihdosta. Kisaan pitää lähteä pultti pohjassa voittamaan! Sitä kunniakkaampaa on katkeaminen.
Naishiihtäjillähän on tapana mennä alusta lähtien urku auki. Ehkä mieshiihtäjissä on enemmän niitä, jotka ovat harjoitelleet loppukiriä, mikä voi johtua juuri pinttyneestä tavasta. Kumpi oli ennen muna vai kana?
Rukan ja Salpausselän kisat ovat ainoat mahdollisuudet nähdä kansainvälistä hiihtoa tänä vuonna meille, jotka emme halua maksaa lupamaksuja kaupallisille yhtiöille eli oikein hyvin olen tänään viihtynyt television ääressä. Turskien ylivoima on kuitenkin kokonaisuudessaan latistanut mielenkiintoa hiihtoa kohtaan. Näyttäisi siltä, ettei Salpausselän katsomoissakaan ole kuin muutama sata henkeä yleisöä.
Hanki Eurosport. Hiihto on sählännyt siinä että se on mennyt muuttamaan kilpailumuotojaan niin radikaalisti. Uskon että yksi syy yleisökatoon on siinä. Maantiepyöräily on esimerkki lajista joka on pysynyt uskollisena juurilleen. Ja säilyttänyt suosionsa.
Vuonna 1989 Lahden kisojen jälkeen em. Tapio Pekola kirjoitti Juoksijassa kriittiseen sävyyn Lahden kisatunnelmasta. Val Di Fiemmen, Oberstdorfin ja Holmenkollenin kaltaisissa todellisissa hiihtomekoissa tunnelma on ollut paljon parempi kuin "bussines-cityssä". Suomalaista keskivertokatsojaa ei tosiasiassa kiinnosta muu kuin saako sitä kaljaa. Ns. pukupelleporukka on pahinta tässä suhteessa. Tämä on huomattu Valioliigassa. Saksassa tunnelma on säilynyt paremmin kun seisomakatsomoja on pidetty edelleen.
Vaikka en tavallisesti ole vahingon iloinen, eli en nauti kenenkään vahingosta, tai epäonnistumisesta, mutta täytyy myöntää, että siitä nautin suuresti, että Taisto Sinisalo sai elää niin pitkään, että näki Neuvostoliiton hajoamisen.
En periaatteestakaan maksa mitään voidakseni katsoa tv-ohjelmia. En varsinkaan osta ohjelmapaketteja tai edes yksittäistä kanavaa. Yksittäisistä lähetyksistä voisin ehkä muutaman euron maksaakin, mutta tätä nykyä en ostaisi hiihtolähetyksiä, puhumattakaan mäkihyppy- tai yhdistetyn lähetyksistä. Norja on liian ylivoimainen, mistä heidän urheilijansakin tulevat ennen pitkää kärsimään taloudellisesti, koska kiinnostus hiihtourheilulähetyksiin on varmasti romahtanut tai romahtamassa myös Ruotsissa, Keski- ja Etelä-Euroopassa, Balkanilla, Venäjällä ja Yhdysvalloissa. Mutta kuten sanottua, on oikein virkistävää nähdä kansainvälistä hiihtoa kerran tai pari talvessa.
Onneksi Yleisradio lähettää ampumahiihtoa, jossa 10-20 maan urheilijat taistelevat mitaleista. Laji on muutenkin jännittävä ja hyvin kehitetty. Jotain huhuja liikkuu, että Maikkari olisi ensi talvena luopumassa tappiollisista hiihtolajilähetyksistään, ehkä juuri turhautuneena siihen, että voittajat tiedetään lähes aina jo etukäteen.
Minkäs takia luulet että kahdet seuraavat talviolympialaiset ovat Aasiassa. Jääkiekko ei ole oikea vastaus.
Netistä voi katsoa ilmaiseksi melkein mitä vaan. Tämän iltapäivän olen seurannut snookeria. Siitä linkistä seurasin myös F1 kisat viime vuonna.
Netistä löytää ihmeellisiä asioita ilmaiseksi ja laillisesti.
Ja tuosta Maikkarista. Suurimmat puutteet taitavat olla osaamisessa.
Muistan vieläkin kun legendaarinen Mauri Myllymäki totesi Barcelonan Olympiamaratonilla 1992. "Ei tuumaakaan periksi- Hampaat irvessä". Jos muistat kyseisen kisan jossa Etelä Korean ja Japanin juoksija yrittivät juosta toisensa hengiltä luukuttamalla viimeiset 17 km 30 asteen helteessä täysillä. Kummastakaan ei oikein enää juoksijaa tullut tämän kisan jälkeen. Niin kaikkensa he antoivat. Maurillakin oli valtavan laaja tietopohja yleisurheilusta.
Etelä-Korea on varakas ja Aasia oli tavallaan järjestelyvuorossa. Vuoden 2022 olympialaisista kilpailivat vain Peking ja Kazakstanin Almaty. Jälkimmäisen kykyyn ei kai luotettu. Kiinan kykyjä ei epäile kukaan, ei missään asiassa.
Eurooppalaisen tv-katsojan vuorokausirytmin näkökulmasta neljät seuraavat olympialaiset järjestetään persereiässä. Ensi kesänä Etelä-Amerikassa (Rio de Janeiro), vuonna 2018 Kaukoidässä (Pyeongchang), vuonna 2020 Kaukoidässä (Tokio) ja vuonna 2022 Kaukoidässä (Peking).
Olen joskus katsonut, mutta mainosbannerit vievät fiiliksen.
Kaksi kuukautta ja taas mennään Crucible teatterissa!
Kazakstan sentään on talviurheilumaa. Olympialiikkeen järkyttävää piittaamattomuutta on rakentaa neljän vuoden välein kaksi kelkkailuränniä suht lähelle toisiaan. Hommassa ei kauheasti järkeä ole.
Vastaus kysymykseeni on taitoluistelu joka on talviolympiakisojen kirkkain kruununjalokivi. Aasia on mennyt Pohjois-Amerikan ja Venäjän ohi tasossa. Aasiassa pidettävissä kisoissa päivätapahtumat näkyvät USA:ssa iltayöstä riippuen aikavyöhykkeestä.
Enpä usko arvioosi. Esimerkiksi Afrikan maita kaunoluistelu ei voisi vähempää kiinnostaa, mutta silti ne ovat päättämässä olympiaisännyydestä. Rahaakin noissa valinnoissa liikutellaan.
Kyse onkin siitä että se on katsotuin laji USA:n itärannikolla talviolympialaisissa.
Eihän USA:lla ole kuin yksi ääni koko parinsadan jäsenen Kansainvälisessä Olympiakomiteassa.
Jenkkien määräysvalta kuuluu vasta, kun kisojen lähetysoikeudet on myyty sikäläiselle televisioyhtiölle (aina amerikkalainen). Se yhtiö voi määrätä, mihin kellonaikaan kisakaupungissa kussakin lajissa kilpaillaan. Pahimmillaan esimerkiksi Soulin olympialaisissa yleisurheilulajien loppukilpailut käytiin aamupäivällä, jotta jenkit pääsivät katsomaan Carl Lewisin juoksuja edellisen vuorokauden illalla, eivätkä joutuneet valvomaan aamuyöstä, kuten olisi käynyt, mikäli loppukilpailut olisi järjestetty illalla.
Ennen noissa yökisoissa oli jotain taikaa. Varsinkin kun kuunteli jotain Höyry-Häyrisen surrealistista tajunnanvirtaa klo 04.
Lähtemättömän vaikutuksen tekivät Los Angelesin Olympiakisat 1984. Uudenlainen TV-grafiikka, stadionia kiertävät värikkäät aidat tähtikuvioineen, kalifornian aurinko, värikkäät kilpailuasut voi se oli sitä kultaista 1980-lukua.
Seb Coen majesteettinen askel 1500 m loppusuoralla ja keskisormen näyttö maansa keltaisen lehdistön toimittajille maaliviivan jälkeen. Ja tietysti se yksi stoori puukuppeineen.
Tarkkaan ottaen loppukilpailut 1988 käytiin klo 12-17 välisenä aikana Etelä-Korean kesäaikaa. Miesten 200 m alkoi 16.00 ja 400 m 12.55 28.9. 1988 noin esimerkkinä. Alkuperäinen suunnitelma oli ilmeisesti vaihtaa aamu- ja iltapäiväsession paikkaa. Luultavasti IAAF ei suostunut tähän.
Pekingissä 2008 yleisurheilut taas kilpailtiin 19.00 alkaen paikallista aikaa. Toki aikaerokin oli 3 hr Etelä-Korean kesäaikaan. Uinnin loppukilpailut taas kilpailtiin 10.00 aamulla paikallista aikaa.
Olenko Pystyyn Kuollut jotta saadaan vähän laajennettua keskustelua ymmärtänyt sanomisistasi että TPSL ei ollut Kekkosen manööveri SDP:n puoluehajaannuksessa vaan että sille oli sosiaalinen tilaus?
Olen eri mieltä, sillä muistan hyvin, kun esimerkiksi satasen finaali ja keihäänheitto tulivat meillä noin klo 4-5 aikoihin aamulla ja yleisurheilut päättyivät sopivasti aamuvuoroon töihin mennessä. Joka tapauksessa finaalien ajankohta oli luonnoton urheilijoille ja esimerkki jenkkiyhtiöiden ainakin tuolloisesta sananvallasta.
No, ensi kesänä katsellaan sitten taas yleisurheiluja aamuyöstä, mutta tällä kertaa ilman jenkkien määräystä.
TPSL:n perustaminen oli seuraus demareiden linjariidoista. Ei Kekkosella ollut mitään tekemistä sen kanssa.
Satasen finaali alkoi La. 24.9. klo 13.30 paikallista aikaa. Suomen aikaa 6.30 ehdin juuri katsomaan sitä telaketjusämpylöiden ja teen nauttimisen jälkeen. Miesten keihäänheitto alkoi 12.00 Su. 25.9. Suomen aikaa klo 04.00. Johtuen että Suomessa siirryttiin talviaikaan. Sitä seurasin ns. runkkupuvussa parin muun urhoollisen kanssa. Loput kisoista pystyinkin nauttimaan kotioloissa koska pyysin lomaa "hakerangan keräystä" varten.
Joka tapauksessa nuo kisat olivat ainoat joissa oli yksi ainoa yleisurheilusessio. Siitä tuo suuri hajonta alkamisaikojen välillä.
Saa ne pois. Ei ihan kaikista, mutta samasta lähetyksestä on yleensä useampia linkkejä.
Lehtinen puhui Kekkosen salamitaktiikasta. En nyt jaksa kaivaa kirjaa esille. Ei tuo puoluehajaannus varmasti Kekkosen etujen vastaista ollut. Simosen ja Leskisen riitaantuminen taisi olla suurin syy. Ottopoikien Sukselaisen I hallitukseen 1957 ottaminen ilman SDP:n virallista hyväksyntää oli käsittääkseni kyseenalaista.
SDP:n puoluehajaannuksessa ei ollut kysymys ainoastaan ulkopoliittisista näkemyksistä. Miksi muuten sosialidemokraatit olisivat hajaantuneet myös ammattiyhdistysliikkeessä ja jopa urheiluseuraliikkeessä? Lisäksi on huomattava, että TPSL:n nimessä mainitaan erikseen pienviljelijät. Se kertoo, että myös SDP:n perinteiset maanviljelijäkannattajat tunsivat joutuneensa "ottopojan" ;-) asemaan suhteessa kuluttajakannattajiin, joita Tanner jo taustoiltaankin edusti.
Olikos se niin että SAJ oli Tanner-Leskisläisten ja SAK Skogilaisten käsissä. Mites päin se oli TUK:ssa ja TUL:ssa.
Tanner joutui vähän syyttään vedetyksi tuohon hajaannukseen mukaan. Leskinen ja muut naureskelivat selän takana "vanhukselle". Mutta näin kai se politiikassa menee. Jos oikeus olisi tapahtunut Väinö Tannerista olisi tullut Tasavallan Presidentti.
Leskisläiset kai perustivat TUK:n. Oli se touhua. Ei riittänyt, että oli porvariseuroja, vaan tarvittiin lisäksi oikeistodemariseuroja.
Muistin väärin satasen juoksun finaalin lähetysajan. Se oli tietysti satasen välierät, joita heräsin kuuntelemaan radiosta neljän kieppeillä uuden loistavan toimittajan Jarmo Lehtisen selostamana. Se oli niin elävä selostus, että sotki muistikuvani. Jatkoin sen jälkeen uniani, kunnes menin katsomaan finaalin televisiosta kertomaasi ajankohtaan.
Jarmo Lehtinen on urheiluselostajien parasta A-luokkaa. Onneksi tuo porvari ja työläisseura jaottelu on jo jäänyt historian roskakoriin. Jostain syystä urheilijat pääsääntöisesti asettuvat porvariehdokkaiksi esim. eduskuntavaaleissa. Poikkeuksia tietysti Kalliomäki, Bryggare, Asell. Oliko Jani Sievinen Demarien eduskuntavaaliehdokkaana joskus. Ainakin hyvässä urheilukirjassa Janin tarina oli kuva Sievisestä Oikeistodemari ja Eduskunnan kunniapuhemies Veikko Helteen kanssa.
Onkohan jollakulla näitä vintillään?
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/01/14/sensaatio-sanoo-suorat-sanat
Seura kirjoitti, että Kekkonen tuli vierailulle uuteen omakotitaloon. Isäntäväki haastoi oikeuteen vieraan joka oli kirjoittanut nimensä vieraskirjaan samalle sivulle kuin Kekkonen.
En tiedä millainen tuomio tuli.
Katsokaapa tuo tänään klo 20:05. On hauska elokuva: http://www.telkku.com/ohjelmat/kekkonen-tulee/153260/mtv3/1225224
Jo 70-luvulla oli tilanne se, että siitä olisi pitänyt päästä eroon.
Opettaja kehui sen juovan tuoremehua, kun olivat itänaapurissa karjalaisen kanssa kalareisulla, kuten joka vuosi.
Tässä vastaus ongelmiin...
http://keskustelu.suomi24.fi/t/14139293/tuotantovalineiden-siirtaminen-yhteiskunnalle