Aino-Kaisa Pesoselta kaivataan irtisanoutumista pakkoruotsista.
Tällöin Li Anderronin myönteinen kanta tulee hänelle rasitteeksi.
Tällöin Li Anderronin myönteinen kanta tulee hänelle rasitteeksi.
Li nurkkaan!
Lukiolaislikat
11105
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Ihmisen äidinkielellä ei ole mitään merkitystä, asiat ratkaisee.
On sillä äidinkielellä ehkä sen verran merkitystä, että pitäisi osata edes kirjoittaa oikein sen poliitikon nimi, jota viestissään käsittelee.
Pikkuisen näköjään pakkoruotsissakin olisi tarpeellisuutta!
Itse sanon sitä ihan vain ruotsinkieleksi en pakoksi..
Periaatteessa minäkin mutta kun porukka täällä tuppailee tuosta pakkoruotsista kirjoittelemaan niin opastukseksihan minä jotta sitä kannattaa lukea että osaisi edes nimet kirjoittaa.
Tuossa aloittajalla olivat kyllä niin suomenkielinen kuin ruotsinkielinenkin nimi pielessä. Tästä nousi mieleeni, että Vasemmistoliitto on ehdottanut sosiaalidemokraateille ja vihreille, että nykyisen oikeistohallituksen koulutukseen tekemät leikkaukset pitää ensi hallituskaudella perua.
Kaksikielisyydellä yritetään perustella syrjintää ja pakkoruotsia siinä kuitenkaan onnistumatta.
Taxellin paradoksi keksittiin Suomessa että olisi jokin perustelu suomalaisten alistamiselle, identiteetin muokkaukselle, rasismille ja Suomen olemattomalle kaksikielisyydelle.
Rasismia, alistamista ja identiteetin muokkausta on aina yritetty perustella eri tavoin mutta aina yhtä huonoin perusteluin.
Lainaus:
RKP:ssa kehitettiin niin kutsuttu "Allardtin-Taxellin paradoksi". Se tarkoittaa kaksikielisyyden ajamista suomenkielisten suhteen, mutta yksikielisten ruotsinkielisten instituutioiden säilyttämistä ja vaalimista. Kielikylpy sopisi näin ollen vain kieli-enemmistölle.
Linkki lainaukseen:
http://www.pakkoruotsi.net/kaksikielisyys.shtml
Taxellin paradoksi tarkoittaa sitä että suomenkielisen pitää oppia ruotsia mutta ruotsinkielisten ei tarvitse oppia suomea.
Taxellin paradoksi on keksitty Suomessa koska missään muualla ei yritetä väittää että 4%n vähemmistö tekisi maasta kaksikielisen.
Taxellin paradoksi osoittaa että Suomi ei ole kaksikielinen maa vaan suomenkielinen maa jossa on pieni vähemmistö ruotsinkielisiä. Taxellin paradoksia käytetään tekosyynä että suomenkielisen identiteetti voidaan muuttaa ruotsinkieliseksi. Todellisuudessa mitään Taxellin paradoksia ei edes ole, on vain rasismia jota yritetään perustella sairailla teorioilla.
Jos ruotsi olisi elinvoimainen kieli Suomessa niin siihen ei vaikuttaisi enemmistön toiminta suuntaan tai toiseen. Mutta ruotsi ei ole elävä kieli Suomessa, eikä Suomi ole elävästi kaksikielinen, niin enemmistön pitää tekohengittää ja varjella sitä pakkoruotsin, virkamiesruotsin ja kaksikielisyyden muodossa.
Tämäkään ei riitä vaan ruotsinkieliselle pitää antaa paremmat mahdollisuudet elämässä korkeamman koulutuksen muodossa.
Taxellin paradoksi osoittaa että ruotsi ei ole juurtunut Suomeen eikä ole oikeasti edes kuulunut Suomeen.
Jos Suomi olisi aidosti kaksikielinen kuten Belgia tai kuten aidosti monikielinen Sveitsi, niin Taxellin paradoksia ei syntyisi.
Belgiassa flaami ja ranska jatkavat elämää rinnakkain ilman mitään Taxellin paradoksia, koska molemmat kielet ovat paikallisia juurtuneita kieliä, joilla on puhujia kaikissa kansanosissa.
Täällä yritetään orvellismin tavoin kääntää pakkoa mahdollisuudeksi ja rikkaudeksi yms.
Pakkoruotsi ei ole kenenkään äidinkieli. Vaan se on pakotettu vieras kieli kaikille sitä opiskeleville.
Pakkoruotsi ei ole kenenkään äidinkieli.
Pakkoruotsia ei ole olemassa kuin persujen päässä.