Perussuomalaiset vaatii perheenyhdistämisdirektiivin täysimääräistä soveltamista Suomessa. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho (ps.) kertoo Suomen Uutisille, että hallituksen joulukuussa julkaiseman 80-kohtaisen turvapaikkapoliittisesta ohjelmasta on pidettävä kiinni. Tämä tarkoittaisi tulovaatimuksen lisäksi myös asumisaikavaatimusta, asuntoedellytystä ja kotoutumisedellytystä.
Hallitus esittää, että perheenyhdistämisiä tiukennettaisiin asettamalla mm. tulovaatimuksia perheenkokoajalle. Onko tämä oikea kehityssuunta?
– Tämä on oikea ratkaisu ja siitä päätettiin jo hallituksen 80-kohtaisessa turvapaikkapoliittisessa ohjelmassa, jossa perussuomalaisten kädenjälki näkyy vahvasti. Ohjelman keskeisenä linjauksena on, että perheenyhdistämisdirektiiviä sovelletaan jatkossa täysimääräisesti. On tärkeää, ettemme jätä mitään sellaisia vetotekijöitä purkamatta, jotka muutkin EU-maat voivat purkaa, Sampo Terho toteaa.
Miksi sitten Suomi ei ole hallituksen esityksen mukaan ottamassa käyttöön perheenkokoajalle asetettavaa asumisaikavaatimusta?
– Tämä on nähdäkseni virhe. Direktiivin sallima kahden vuoden asumisaikavaatimus pitäisi ehdottomasti ottaa käyttöön, erityisesti toissijaista suojelua saavien kohdalla. Muualla EU:ssa yleisesti käytössä oleva asumisaikavaatimus on myös Suomelle taloudellisesti välttämätön, sillä rahamme eivät riitä siihen, että jokainen Suomeen tullut turvapaikanhakija tuo nopeassa tahdissa maahamme myös useita perheenjäseniään. Asumisaikavaatimus ei kuitenkaan saisi koskea työperäistä maahanmuuttoa.
Entä miksi Suomi ei hyödynnä direktiivin mahdollistamaa perheenkokoajalle asetettua asuntoedellytystä?
– Myös asuntoedellytyksen pitäisi ehdottomasti kuulua hallituksen esitykseen. Ei ole kenenkään etu, että Suomeen ja erityisesti pääkaupunkiseudulle saapuu isoja perheitä asumaan yhdelle tai kahdelle ihmiselle suunnitelluissa asunnoissa. Riittävien asumisolosuhteiden vaatiminen perheenkokoajalta kannustaisi perheenkokoajia muuttamaan sellaisiin paikkoihin, joissa on riittävän suuria, vapaita asuntoja kohtuuhintaan tarjolla.
Direktiivissä mainitaan vielä kotoutumisedellytys. Mitä se tarkoittaa ja pitäisikö hallituksen sisällyttää se esitykseensä?
– Monet Euroopan maat vaativat erilaisia kotoutumisedellytyksiä, kuten kielen osaamista, perheenyhdistämisen tai kansalaisuuden saannin ehtona. Suomenkin tulisi edellyttää perheenkokoajalta nykyistä parempaa kielitaitoa ja selkeää pyrkimystä kotoutua suomalaiseen yhteiskuntaan.
Keihin nämä vaatimusten tiukennukset kohdistuvat?
– EU-direktiivin mukaan tiukennuksia ei voi kohdistaa pakolaisstatuksen saaneisiin, jos he jättävät perheenyhdistämishakemuksen kolmen kuukauden sisällä oleskeluluvan saamisesta. Lisäksi erityisesti tulovaatimuksen kohdistamista perheenkokoajana toimiviin Suomen kansalaisiin olisi syytä harkita tarkkaan. Tarkoituksena ei ole estää kantasuomalaisia perustamasta perhettä ulkomaalaisen kanssa, vaan poistaa vetotekijöitä niitä turvapaikanhakijoita ajatellen, jotka pyrkivät käyttämään nykyjärjestelmää siirtolaisuuden välineenä. On löydettävä paras malli saavuttaa nimenomaan tavoitellut vaikutukset.
Hallitus esittää, että perheenyhdistämisiä tiukennettaisiin asettamalla mm. tulovaatimuksia perheenkokoajalle. Onko tämä oikea kehityssuunta?
– Tämä on oikea ratkaisu ja siitä päätettiin jo hallituksen 80-kohtaisessa turvapaikkapoliittisessa ohjelmassa, jossa perussuomalaisten kädenjälki näkyy vahvasti. Ohjelman keskeisenä linjauksena on, että perheenyhdistämisdirektiiviä sovelletaan jatkossa täysimääräisesti. On tärkeää, ettemme jätä mitään sellaisia vetotekijöitä purkamatta, jotka muutkin EU-maat voivat purkaa, Sampo Terho toteaa.
Miksi sitten Suomi ei ole hallituksen esityksen mukaan ottamassa käyttöön perheenkokoajalle asetettavaa asumisaikavaatimusta?
– Tämä on nähdäkseni virhe. Direktiivin sallima kahden vuoden asumisaikavaatimus pitäisi ehdottomasti ottaa käyttöön, erityisesti toissijaista suojelua saavien kohdalla. Muualla EU:ssa yleisesti käytössä oleva asumisaikavaatimus on myös Suomelle taloudellisesti välttämätön, sillä rahamme eivät riitä siihen, että jokainen Suomeen tullut turvapaikanhakija tuo nopeassa tahdissa maahamme myös useita perheenjäseniään. Asumisaikavaatimus ei kuitenkaan saisi koskea työperäistä maahanmuuttoa.
Entä miksi Suomi ei hyödynnä direktiivin mahdollistamaa perheenkokoajalle asetettua asuntoedellytystä?
– Myös asuntoedellytyksen pitäisi ehdottomasti kuulua hallituksen esitykseen. Ei ole kenenkään etu, että Suomeen ja erityisesti pääkaupunkiseudulle saapuu isoja perheitä asumaan yhdelle tai kahdelle ihmiselle suunnitelluissa asunnoissa. Riittävien asumisolosuhteiden vaatiminen perheenkokoajalta kannustaisi perheenkokoajia muuttamaan sellaisiin paikkoihin, joissa on riittävän suuria, vapaita asuntoja kohtuuhintaan tarjolla.
Direktiivissä mainitaan vielä kotoutumisedellytys. Mitä se tarkoittaa ja pitäisikö hallituksen sisällyttää se esitykseensä?
– Monet Euroopan maat vaativat erilaisia kotoutumisedellytyksiä, kuten kielen osaamista, perheenyhdistämisen tai kansalaisuuden saannin ehtona. Suomenkin tulisi edellyttää perheenkokoajalta nykyistä parempaa kielitaitoa ja selkeää pyrkimystä kotoutua suomalaiseen yhteiskuntaan.
Keihin nämä vaatimusten tiukennukset kohdistuvat?
– EU-direktiivin mukaan tiukennuksia ei voi kohdistaa pakolaisstatuksen saaneisiin, jos he jättävät perheenyhdistämishakemuksen kolmen kuukauden sisällä oleskeluluvan saamisesta. Lisäksi erityisesti tulovaatimuksen kohdistamista perheenkokoajana toimiviin Suomen kansalaisiin olisi syytä harkita tarkkaan. Tarkoituksena ei ole estää kantasuomalaisia perustamasta perhettä ulkomaalaisen kanssa, vaan poistaa vetotekijöitä niitä turvapaikanhakijoita ajatellen, jotka pyrkivät käyttämään nykyjärjestelmää siirtolaisuuden välineenä. On löydettävä paras malli saavuttaa nimenomaan tavoitellut vaikutukset.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.