Täällä on tuotu esiin ruotsalaisten häpeämätön karkuruus talvisodassa Mannerheim-linjan Lähteen lohkolla. Ja muitakin ruotsalaisten "miinusmerkkisiä sankaritekoja" on tuotu esiin, esim. Talin tiikerit, jotka heittivät raskaat aseensa suohon ja karkasivat Talin taisteluissa.
Mutta kai ne nyt ruotsalaisetkin sentään jossain kunnostautuivat? Ei kai ne nyt sentään joka paikasta karkuun juosseet?
Eikös ne hyökkäysvaiheessa 1941 joskus rynnäköineet ihan villistikin?
Ei kai me muuten ylläpidettäisi niille jopa omaa erillistä joukko-osastoa?
Mutta kai ne nyt ruotsalaisetkin sentään jossain kunnostautuivat? Ei kai ne nyt sentään joka paikasta karkuun juosseet?
Eikös ne hyökkäysvaiheessa 1941 joskus rynnäköineet ihan villistikin?
Ei kai me muuten ylläpidettäisi niille jopa omaa erillistä joukko-osastoa?
Vastaukset 15
Vanhimmat
Siitä sinun pitää ottaa selvää ite?
Tuskinpa ruotsalaiset sen huonompia sotilaina ovat kuin suomalaisetkaan. Kyllähän ruotsalaiset pitivät talvisodassa Lapissa pintansa, sekä jatkosodassa Hangon rintamalla. Sitä ennen 1918 Tampereen valtauksessa.
Suomenruotsalaiset taas kunnostautuivat Tienhaaran taistelussa. Jos Tienhaara olisi pettänyt, niin venäläiset olisivat olleet muutamassa tunnissa Lappeenrannassa, reilut 25 km kaupunkiin.
Ei!
Jos alottaja vaivautuis ottamaan ensi tiedot esiin Ruotsalaisista vapaaehtosista, jotka osallistu Suomen talvisotaan.
Ruotsalaiset oikeasti teki suuren työn talvisodassa, johon he osallistu Lapin rintamalla.
Alottajan kannattaisi käyä kattomassa Kemijärven ja Sallan suunnalla, kuinka lähellä oli Suomen kohtalo siellä suunnalla.
Jossa Ruotsalaiset pysäytti venäläiset Kemijärvi -Sallan väliselle tieosuudelle
Venäläisten ei olisi tarvinu päästä enään kuin 2 kilometriä Kemijärveä kohti enään.
Suomen kohtalo olisi sinetöity siihen.
Venäläiset olisi päässeet sen jälkeen katkasemaan kolmelta kohti Suomen Ouluun asti täysin vapaasti ilman minkäänlaista vastarintaa.
Koska Suomalaisilta, ja Ruotsalaisilta ei olisi riittäny enään miehistöä näille kaikille tieosuuksille katkasemaan venäläisten etenemistä.
"Tiikeri"-nimitys taisi kuitenkin rajoittua tämänkaltaisiin yksilöihin. Ei jokainen JR 13:n esikunnan saunanlämmittäjä ollut tiikeri.
https://museot.finna.fi/Record/sa-kuva.sa-kuva-124599
joukot taistelivat suunnilleen samaan tapaan kuin suomenkieliset. Myös suomenkielisillä on huonoja suorituksia ja pakokauhuja runsain mitoin.
Ruotsinkielinen JR 10 taisteli Talvisodassa hyvin.
Ruotsalaiset kalastajat torjuivat hyvin Viipurin kalastajien invaasion ja puolustivat "pyhää ruotsalaista maataan" niin hyvin, etteivät evakot päässeet heidän onnestaan osallisiksi!
Maanhankintalakiin Paasikivi runttasi kielipykälän 92
Eipä ole estänyt yli miljoonaa suomenkielistä muuttamasta kielirajan ruotsalaiselle puolelle.
Omistan tämän rantahurrien urheille soutujoukoille.
Me merenkurkus soudellaan mutt Fennot käyköön intin,
tosi sodan rajuutta ei kestä polla hintin.
Perse kiinni soutupenkis me sankareita ollaan,
soutamalla Munsalasta, jos löytyis tilaa jollaan!
Sankareita kaikki oomme Säntämän ja Talin,
Kivisillan takana jo osa otti ravin.
Talvisodan Summan muistaa koko Suomen kansa,
Meikäläisten mielestä se oli varma ansa!
---
Hurrit taistojen tiimellyksessä:
Taistoissa nähdään kuka on kumma,
lopuilla edes on Säntämä, Summa.
Hurrien salainen ase on bååtti,
sillä se annetaan Suomelle nootti!
-
Missä taistelussa Suomen ruotsalaiset kunnostautui?
Triathlonissa. Lajeina juoksu, suunnistus ja SOUTU!
Koska saamme suomenkielisen tutkimuksen Uumajan soutusta kesällä 1944? Antti Juutilaisen Juutilaisen Rinta rinnan -kirjassa sanotaan kuinka suomenkielisille suomalaisille täytyy kertoa ERI tavalla ruotsinkielisten sodasta. Pelkät käännökset esim. Lars Stenströmin Krigsvägar -kirjasta ei tule kysymykseenkään. Miksiköhän EI?
Munsalan Triathlon alkoi tosissaan kesällä 1944 Talissa ja jatkui aina Uumajan lohkolle saakka. Lajeina oli Juoksu, Suunnistus ja Soutu. Nämä miehet ei jääneet tyhmästi pienten vesien äärelle!
Soutumiehiä Uumajan lohkolta kutsuttiin 1945 keväällä takaisin lehti-ilmoituksin! Paavo Talvelakin oli henkisesti Munsalan soutukerholaisia, laittoi perheen turvaan Ruotsiin! Teki siis vähän niin kuin Erkot Talvisodan aikana. Se Erkon Pravda, HS, ei vaan mahtunut matkalaukkuihin... Aika monet tunnetutkin poliitikot ja upseerit toimi "esimerkkinä" rahvaalle: pelastukoon ken voi! http://agricola.utu.fi/cgi-bin/lehtikats.cgi?ty=2&txt=194503 7.3. 4000-5000 suomalaista saa kehotuksen palata Ruotsista kotimaahansa. Niihin kuuluvat sotilaskarkurit, metsätyöläiset ja rouvat. http://fi.wikipedia.org/wiki/Paavo_Talvela "Sodan jälkeen Talvela järjesti vaimonsa Karinin ja molemmat tyttärensä Tukholmaan. Paavo ja vetäytymisvaiheessa rintamalla haavoittunut Martti-poika jäivät Helsinkiin, mutta pitivät "selkäreput pakattuina ja pistoolit ladattuina" pikaisen lähdön varalta. Mannerheim, Heinrichs ja Talvela välttyivät kuitenkin sotasyyllisyysoikeudenkäynneiltä." Lauri Jäntti kertoo kirjassaan Kannaksen suurtaisteluissa kesällä 1944, sivulla 239-241 Pari sanaa rintamakarkureista, kuinka "Vaasan satamassa poksuttivat moottoriveneet keskikesällä 1944 yötä päivää kokka länttä kohti."
Antti Juutilainen on tuotakin asiaa käsitellyt Rinta rinnan -kirjassaan.Kertooko hän läheskään totta vai kikkaileeko vain kielirajoilla esimerkiksi teloitettujen karkureiden suhteen? 17.D:ssa samalla kertaa teloitetuista neljästä sotilaasta on kolmen äidinkieleksi ilmoitettu ruotsi ja neljättä ei ole mainittu. Kuitenkin Juutilaisen Rinta rinnan -kirjassa sanotaan teloitusten kohdistuneen vain kahteen ruotsinkieliseen. Kirjassa on astian makua aika lailla sen esipuheesta alkaen. Kukas muuten rahoittikaan kirjan kirjoittamisen? Siinähän sanotaan kuin suomenkielisille suomalaisille täytyy kertoa eri tavalla ruotsinkielisten sodasta. Pelkät käännökset esim. Lars Stenströmin Krigsvägar -kirjasta ei tule kysymykseenkään. Miksiköhän EI? Hanketta näyttää kirjan johdannon mukaan rahoittaneen veteraanit. Veikkaisinpa heidän olleen suomenruotsalaisia veteraaneja... Sivulla 15 sanotaan näin: "Haluan ilmaista myös kiitollisuuteni niille veteraaneille, jotka ovat tukeneet hankkeen taloutta." Neuvotkin teokseen näyttää tulleen samalta taholta. Stenströmin tutkimus ja teos on ollut materiaalina ja Bror-Erik Sahlsted yhtenä monista on ollut "vaalimassa taimea", kuten Rinta rinnan -kirjan johdannossakin sanotaan. Professori Göran Stjernschantz näyttäisi antaneen "teoksen rakenteeseen puuttuvia arvokkaita ohjeita" Sen lauluja laulat, jonka leipää syöt. Se on vanha viisaus! Krigsvägar Lars Stenström Sidottu. Söderström 2006. ISBN 9515224306 / 951-52-2430-6 EAN 9789515224309
Paasikivi sanoo erehtyneensä politiikassa vain kerran. Se kerta oli 1918. Kuningaskuntaa ajaessaan hänestä ei olisi tullut presidenttiä... :-D
Oikesti Paasikivi olikin todellinen opportunisti ja politiikan hyrrä. Tuo Suomen ruotsalainen "helvetinkivi" os. Hellsten oli pakkoruotsittaja pahimmasta päästä ja juuri hän ajoi Maanhankintalakiin kielipykälän $ 92 jolla rantahurrrien "pyhä ruotsalainen maa" säästyi "rysssiltä", kuten rantahurrrit evakoita yleisesti nimittelivät.
Realistisena Vanhasuomalaisena myöntyväisyysmiehenä
J.K.Paasikivi ehti elämänsä aikana kannattaa Tsaarin Venäjää, ( Bobrikov nimitti J.K.P.:n Suuriruhtinaskunnan ylitaloustirehtööriksikin )
Keisarin Saksaa, ( kuningashanke, joka samalla olisi merkinnyt kaksikamarista eduskuntaa )
Hitlerin Saksaa ( mm. Leningradin valtauspuhe )
ja Stalinin Neuvostoliittoa ( suomalaiset ovat tyhmää kansaa, eivät ymmärrä )
Ruotsalaiset oikeasti teki suuren työn talvisodassa, johon he osallistu Lapin rintamalla.
》Alottajan kannattaisi käyä kattomassa Kemijärven ja Sallan suunnalla, kuinka lähellä oli Suomen kohtalo siellä suunnalla.
Jossa Ruotsalaiset pysäytti venäläiset Kemijärvi -Sallan väliselle tieosuudelle
Venäläisten ei olisi tarvinu päästä enään kuin 2 kilometriä Kemijärveä kohti enään.
Suomen kohtalo olisi sinetöity siihen.《
Ruotsalaiset vapaaehtoiset, joita oli rintamalla 2 vahvennettua pataljoonaa, ehtivät olla rintamavahvuudessa vajaat 2 viikkoa ja Talvisota päättyi. Mitään varsinaisia taisteluita ei ollut, vaan partiokahinoita ja pommituksia, joissa kaatui n. 30 ruotsalaista, joukkojen komentaja Dryssen siinä mukana.
http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?t=4261
Täällä kerrotaan kuinka asiat oli.
Marski läheltä ja kaukaa -kirjasta sivulta 86:
"Erään esittelyn aikana Talvisodan alussa puhelin soi päämajassa. Kun toisessa päässä oli puhuttu aikansa, marski vastasi: - Ajattele nyt, meidän miehemme menivät sotaan, eräät kulkevat siviilikengissä, toisilla on siviilihattu tai -takki ja niin poispäin. Lyhyen keskustelun jälkeen marski huudahti puhelimeen: -Onko niillä edes housut jalassaan. Sen sanottuaan hän löi puhelimen kiinni. Läsnäolijoiden puoleen kääntyen hän hieman suuttuneena murahti: - Siellä oli Linder, joka valitti, etteivät ruotsalaiset vapaaehtoiset ole vielä valmiina, kun heiltä puuttuvat turkit."
Toim. Marski läheltä ja kaukaa
Kirjayhtymä, 1964, 197 s., 1. painos
Oliko sitten turkeista vai mistä kiinni, mutta vasta helmikuun lopulla siis siirryttiin Sallan rintamalle...
Ruotsin mallin ja "kiireen" tuntien Talvisota olisi ehtinyt loppua ennenkuin tosi toimiin olisi päästy. Niin melkein kävi vapaaehtoistenkin suhteen. Vajaat 2 viikkoa pieni osa heistä ehti palelemaan Sallan suunnalla. Loput oli luultavasti töpinässä.
Jostain luin kuinka Saksalla oli Suomessa olleilla joukoilla (1941-1945) 2-3 miestä töpinässä aina yhtä etulinjan sotilasta kohden. Näin oli tilanne ainakin Suomessa olleella saksalaisarmeijalla ja tämä tieto taitaa olla Halstin kirjasta muisteltu juttu.
Talvisodan ruotsalaisten vapaaehtoisten "organisointia" tehtiin niin pitkään ja perusteellisesti, että lopulta ne 2 vahvennettua ruotsalaista vapaaehtoispataljoonaa ehti Sallan rintamalle vajaa 2 viikkoa ennen Talvisodan loppua. Taisteluthan siellä oli vaimenneet jo aikoja sitten ja suurimmat tappiot (yli 150 tapausta) tulikin paleltumista. Hyvä asia kuitenkin oli tuo suomalaisten joukkojen vapauttaminen Sallan suunnalta, sillä ne ehtivätkin vielä Viipurinlahden koviin taisteluihin mukaan.
Useimmissa lähteissä puhutaan noin 8000 ruotsalaisvapaaehtoisen määrästä, mutta mistään lähteestä ET löydä tarkkaa lukua siitä, kuinka monta ruotsalaista vapaaehtoista oikeasti ehti Sallan rintamalle!
Talvisodan historia kertoo määräksi 2 (vahvennettua) pataljoonaa.