Onko hallitus heikoilla jäillä?

Suomalaiset ja maahanmuuttajat napit vastakkain lähiöissä

Lähiöiden muuttotappiokierteestä kertova juttu Helsingin Uutisissa kirvoitti netissä vilkkaan keskustelun. Ytimessä ovat suomalaiset ja maahanmuuttajat.

Miksi? -nimimerkin mukaan apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljasen ja vihreiden yhteisenä toiveena ja haaveena on, että 15 vuoden päästä Helsingin väestöstä 25% on maahanmuuttajia. Tämähän ei voi toteutua ellei 100 000 suomalaista muuta pois Helsingistä.

– Kaupungin vuokra-asuntotoimisto näyttää tekevän kaikkensa, että suomalaisista päästään eroon. En tiedä, toteutuuko tämä hanke, mutta hyvällä alulla ollaan.

– Omassa tuttavapiirissäni Itä-Helsingin lähiöistä ovat muuttaneet pois lapsiperheet siinä vaiheessa, kun ensimmäinen lapsi aloittaa koulunkäynnin varmistaakseen kunnollisen opetuksen ja rauhallisemman kasvuympäristön. Ikävää tässä on se, että he muuttavat saman tien pois koko Helsingistä. Helsinki menettää jatkuvasti sekä nykyisiä että tulevia veronmaksajia.

Yhden kommentoijan mukaan Malminkartano muuttotappio johtuu lähes pelkästään maahanmuuttajien ryntäyksestä sinne.

– Malminkartanossa, Kannelmäessä tai Myyrmäessä et voi liikkua esimerkiksi iltaisin tai öisin saamatta kimppuusi nuorisorikollisjengejä jotka koostuvat lähes yksinomaan maahanmuuttajista ja heidän jälkeläisistään.

Toinen keskustelija on päinvastaista mieltä.

– Höpöhöpö... Pian 30 vuotta Malminkartanossa asuttu ja lähialueella lenkkeilty eikä kukaan ole kimppuun käynyt. Ei suomalaiset eikä ulkolaiset. Jos täällä jotkut aiheuttaa häiriöitä, ne ovat ihan taattua made in Finland laatua.

Pekka Vuoren mielestä sanonta " muuttotappiokierre vaivaa" kuuluu lähinnä syrjäseutujen Suomeen, Helsingin seudulla ei ole asuntoja jäänyt tyhjiksi.

– Päinvastoin nyt Helsinki kasvaa lähes ennennäkemättömällä vauhdilla, muuttovoittoa saadaan ulkomaiden lisäksi muualta Suomesta, ja Helsingille tyypillinen muuttotappio naapurikuntiin on kutistunut huomattavasti. Tämä tulee todennäköisesti lisäämään myös vanhojen lähiöiden kiinnostavuutta.

... – Kokonaan eri asia on segregaation uhka, eriarvoistuvatko alueet entisestään rikkaiden ja köyhien alueiksi, joille myös heikoimmin työllistyvät ulkomaalaiset sijoittuvat.

Erään keskustelijan mukaan Itä-Helsinki gettoutuu melko varmasti, koska kerran käynnistynyttä segregaatiokehitystä on hyvin vaikea pysäyttää. Maahanmuuttajat viihtyvät keskenään ja suomalaiset keskenään. ... Meri-Rastila, Itäkeskus ja Malminkartano tulevat hyvin todennäköisesti olemaan maahanmuuttajavoittoisia alueita jo noin 20 vuoden päästä.

– Valitettava tosiasia on, että suomalaisen ei juuri kannata asuntoa omistaa näiltä alueilta. Gettoutuminen laskee asuntojen hintoja, ja mitä pidempään taantuvalla alueella pysyy, sitä enemmän asunnon arvo ehtii laskemaan. Poismuutolle on siis selkeä taloudellinen peruste.

Rankka kyselytulos Opettaja-lehdessä: ”Maahanmuuttajat rasittavat”

Kotimaa

Opettajat kokevat ylimääräistä rasitusta, jos koululuokassa on runsaasti maahanmuuttajia, paljastaa Opettaja-lehden kysely. Vastauksissaan opettajat kertovat, että maahanmuuttajaoppilailla on vaikeuksia koulun käytäntöjen kanssa ja myös heidän vanhempansa kaipaisivat opastusta koulun ja kodin välisestä yhteistyöstä.

Opettajista 41 prosenttia haluaisi kouluihin kiintiöt maahanmuuttajille, Opettaja-lehden tekemästä kyselystä ilmenee.

Kiintiöitä kannattavista lähes puolet asettaa maahanmuuttajien kiintiön rajan 20 tai 30 prosenttiin.

Liki kolmannes opettajista ei halua kiintiöitä.

Joka neljäs opettaja sanoo, että maahanmuuttajien suuri osuus lisää hälinää ja melua luokkahuoneessa sekä kasvattaa väkivallan määrää koulussa. Kyselyn perusteella opettajat katsovat, että maahanmuuttajien suuri osuus oppilaista haittaa monikulttuurisuuden omaksumista.

Suurin osa opettajista kokee työmäärän kasvavan jopa kohtuuttomaksi, jos maahanmuuttajalapsia on luokassa paljon. Samalla opetuksen laatu kärsii ja tasoa on laskettava. Opettajien mukaan maahanmuuttajien opettaminen on ylimääräinen rasite ja lisätyö, joka ei tunnu opettajan palkassa ja johon ei kouluteta.

Opettajista näyttää selkeästi siltä, että kaupunkien koulut ovat jakautumassa maahanmuuttajien vuoksi hyviin ja huonoihin. Yli puolet opettajista ajattelee näin, Opettaja-lehti kertoo.

Helsingin Sanomien kyselyssä tammikuussa joka kolmas uusimaalainen kannatti maahanmuuttajakiintiöitä kouluihin. Kiintiöitä siis vastusti selvästi suurin osa vastaajista.

Opettaja-lehti kysyi lukijoilta mielipiteitä maahanmuuttajien opetuksesta tammikuussa 2011. Vastaajia oli 456, joista opettajia ja lehtoreita oli 73 prosenttia, lastentarhanopettajia vajaat 11 ja rehtoreita lähes 9 prosenttia.