Reijo Pitkärannan tutkimustulos mahdollistaisi teorian, jonka mukaan Suomessa olisi voinut asua neandertalin ihmisiä jo 120 000 vuotta sitten.
Viimeisimmän Pohjois-Euroopan jääkauden eli Veikselin alkuvaiheessa, noin 74–115 tuhatta vuotta sitten, jäätiköiden kasvu oli rajoittunutta. Uudet havainnot viittaavat siihen, että jäätikkö eteni Veikselin alkuvaiheessa Suomen läntisimpään kolkkaan mutta ei sitä edemmäksi itään tai etelään.
Reijo Pitkärannan väitöstutkimuksessa tehtyjen havaintojen sekä muiden viimeaikaisten pohjoismaisten tutkimusten perusteella on päätelty, että 10 000 vuotta sitten päättynyt Veiksel-jääkausiaika olikin valtaosaltaan jäätön. Pitkäranta teki maaperätutkimuksia Suupohjassa Etelä-Pohjanmaalla.
Maapallon varhaisen historian tutkimus antaa jatkuvasti uutta tietoa, mihin kaikki tieto perustuu?
"Tutkimusmenetelmät paranevat kaiken aikaa ja havaintoja tehdään lisää. Aiemmin käytettiin radiohiiliajoitusta, joka ei kata kuin suunnilleen viimeiset 40 000 vuotta. Nyt on runsaan parinkymmenen vuoden aikana ollut käytössä niin sanottu optinen luminesenssi, OSL. Sillä voidaan tutkia milloin maakerros on nähnyt edellisen kerran päivänvaloa eli milloin kerrostuminen on todennäköisimmin tapahtunut. Kerrostumisen aikana paikalla ei ole voinut olla jäätikköä, vaan vesi tai tuuli on kuljettanut hiekkaa. Aivan tarkka ei tämäkään menetelmä ole, mutta noin 150 000 vuotta taaksepäin sillä pääsee melko hyvin."
Mitkä uusista löydöistä ovat mielestäsi merkittävimpiä?
"Näyttää siltä, että jäätiköityminen on tapahtunut aikoinaan paljon luultua nopeammin, muutamassa tuhannessa vuodessa. Ennen ajateltiin, että kaikki olisi sujunut hitaammin. Tutkimuksissa löydetyt kerrostumat edustavat mahdollisesti jopa kuutta erillistä vaihetta, jolloin mannerjäätikkö peitti Länsi-Suomen. Näiden väleissä on maa-ainesta, jotka ovat kerrostuneet mannerjäätikön sulamisen yhteydessä tai täysin jäättöminä aikoina."
Antavatko tutkimustiedot uutta aineistoa ilmastonmuutoksen tarkasteluun?
"Eivät aivan suoraan. Lähinnähän tiedot hyödyttävät geologian perustutkimusta, mutta kyllä sillä voidaan tulevaisuuttakin peilata. Voidaan nähdä, kuinka ilmasto on muuttunut kautta aikojen, ja näin voidaan paremmin suodattaa ihmisen vaikutus ilmastonmuutokseen luonnon oman vaikutuksen läpi."
Olet tutkinut seutua, jolla sijaitsee kiistelty Susiluola. Vahvistaako tutkimuksesi sitä, että neandertalin ihmisiä olisi hyvinkin voinut asua Suomessa 120 000 vuotta sitten?
"Siihen on mahdoton ottaa kantaa. Kyllähän juuri Suupohjan alue on säilynyt hyvin viime jääkauden kulutukselta, joten jos neandertalin ihmisiä näillä seuduilla on tuolloin liikkunut, niin Suupohjasta merkkejä niistä voisi kyllä löytyä. Näyttää, että jäätikkö on jämähtänyt paikalleen ja sulanut, eikä niin paljon myllännyt vanhoja kerrostumia mennessään.
Täällä on myös ollut tuolloin tarpeeksi lämmintä asutukselle, jopa lämpimämpää kuin nyt. Suhteellisen lämmintä tulkitaan olleen myös suunnilleen 30 000 – 35 000 vuotta sitten. On vaikea sanoa, kuinka väestö tuolloin liikkui, mutta jos täällä asutusta oli, kyllä kaikki ovat lähteneet, kun on tullut taas tarpeeksi kylmää, ja jäätikkö lopulta peittänyt Suomen. Pysyvämpi asutus on ollut mahdollista vasta paljon myöhemmin viime jääkauden loputtua."
Viimeisimmän Pohjois-Euroopan jääkauden eli Veikselin alkuvaiheessa, noin 74–115 tuhatta vuotta sitten, jäätiköiden kasvu oli rajoittunutta. Uudet havainnot viittaavat siihen, että jäätikkö eteni Veikselin alkuvaiheessa Suomen läntisimpään kolkkaan mutta ei sitä edemmäksi itään tai etelään.
Reijo Pitkärannan väitöstutkimuksessa tehtyjen havaintojen sekä muiden viimeaikaisten pohjoismaisten tutkimusten perusteella on päätelty, että 10 000 vuotta sitten päättynyt Veiksel-jääkausiaika olikin valtaosaltaan jäätön. Pitkäranta teki maaperätutkimuksia Suupohjassa Etelä-Pohjanmaalla.
Maapallon varhaisen historian tutkimus antaa jatkuvasti uutta tietoa, mihin kaikki tieto perustuu?
"Tutkimusmenetelmät paranevat kaiken aikaa ja havaintoja tehdään lisää. Aiemmin käytettiin radiohiiliajoitusta, joka ei kata kuin suunnilleen viimeiset 40 000 vuotta. Nyt on runsaan parinkymmenen vuoden aikana ollut käytössä niin sanottu optinen luminesenssi, OSL. Sillä voidaan tutkia milloin maakerros on nähnyt edellisen kerran päivänvaloa eli milloin kerrostuminen on todennäköisimmin tapahtunut. Kerrostumisen aikana paikalla ei ole voinut olla jäätikköä, vaan vesi tai tuuli on kuljettanut hiekkaa. Aivan tarkka ei tämäkään menetelmä ole, mutta noin 150 000 vuotta taaksepäin sillä pääsee melko hyvin."
Mitkä uusista löydöistä ovat mielestäsi merkittävimpiä?
"Näyttää siltä, että jäätiköityminen on tapahtunut aikoinaan paljon luultua nopeammin, muutamassa tuhannessa vuodessa. Ennen ajateltiin, että kaikki olisi sujunut hitaammin. Tutkimuksissa löydetyt kerrostumat edustavat mahdollisesti jopa kuutta erillistä vaihetta, jolloin mannerjäätikkö peitti Länsi-Suomen. Näiden väleissä on maa-ainesta, jotka ovat kerrostuneet mannerjäätikön sulamisen yhteydessä tai täysin jäättöminä aikoina."
Antavatko tutkimustiedot uutta aineistoa ilmastonmuutoksen tarkasteluun?
"Eivät aivan suoraan. Lähinnähän tiedot hyödyttävät geologian perustutkimusta, mutta kyllä sillä voidaan tulevaisuuttakin peilata. Voidaan nähdä, kuinka ilmasto on muuttunut kautta aikojen, ja näin voidaan paremmin suodattaa ihmisen vaikutus ilmastonmuutokseen luonnon oman vaikutuksen läpi."
Olet tutkinut seutua, jolla sijaitsee kiistelty Susiluola. Vahvistaako tutkimuksesi sitä, että neandertalin ihmisiä olisi hyvinkin voinut asua Suomessa 120 000 vuotta sitten?
"Siihen on mahdoton ottaa kantaa. Kyllähän juuri Suupohjan alue on säilynyt hyvin viime jääkauden kulutukselta, joten jos neandertalin ihmisiä näillä seuduilla on tuolloin liikkunut, niin Suupohjasta merkkejä niistä voisi kyllä löytyä. Näyttää, että jäätikkö on jämähtänyt paikalleen ja sulanut, eikä niin paljon myllännyt vanhoja kerrostumia mennessään.
Täällä on myös ollut tuolloin tarpeeksi lämmintä asutukselle, jopa lämpimämpää kuin nyt. Suhteellisen lämmintä tulkitaan olleen myös suunnilleen 30 000 – 35 000 vuotta sitten. On vaikea sanoa, kuinka väestö tuolloin liikkui, mutta jos täällä asutusta oli, kyllä kaikki ovat lähteneet, kun on tullut taas tarpeeksi kylmää, ja jäätikkö lopulta peittänyt Suomen. Pysyvämpi asutus on ollut mahdollista vasta paljon myöhemmin viime jääkauden loputtua."
Vastaukset 2
Vanhimmat
Koskahan noista tieteistaruista päästään sen totuuden äärelle, että ihmiskunta on vain 6-7000 vuotta vanha ja tuhoutui lähes täysin n. 4500-5000 v. sitten vedenpaisumuksessa...
Propagandaa koko maailma Suomi mukaanluettuna. Oikeestihan siis vain mä olen olemassa.