Tutkija: Tänne Venäjän sotilaallinen uhka kohdistuu - "ei ole valmis ottamaan Suomen kohdalla riskiä"
Venäjän sotilaallinen uhka ei Smithin mukaan kohdistu Suomeen tai Baltiaan, vaan esimeriksi Valko-Venäjään ja Moldovaan, joiden osalta ei voida sulkea Venäjän sotilaallista voimankäyttöä pois.
Ennen Ukrainaa Venäjä käytti kolme kertaa sotilaallista voimaa: kaksi kertaa Tšetšenian sodissa ja vuonna 2008 Georgiassa. Vuonna 2014 Venäjän miehitystavoite onnistui Krimin osalta, mutta Itä-Ukrainassa Venäjän tilanne on yhä auki.
- Tämä kokonaisuus kertoo siitä, että Venäjällä on kykyä ja halua käyttää sotilaallista voimaa, Smith sanoo.
Venäjän joukoille on tullut viime vuosina lisää sotilaallista iskukykyä, jolloin se uskaltaa käyttää sotilaallista voimaa aiempaa helpommin myös rajojensa ulkopuolella.
- Venäjälle riskit käyttää sotilaallista voimaa entisen Neuvostoliiton alueilla ovat aika pienet, eikä länsi lähde vastaamaan Venäjän voimankäyttöön näillä alueilla millään tasolla.
Smithin mukaan Venäjä ajaa omia tavoitteitaan niin sanotuilla etupiirialueillaan.
- Moldova, Valko-Venäjä, Ukraina ja muut entisen Neuvostoliiton alueet lukeutuvat Venäjän etupiiriin. Ja jos näiden maiden johtajat kääntävät kelkkansa Venäjää vastaan, voi Venäjä ottaa sotavoimat käyttöönsä.
EU-jäsenyys suojaa Suomea
Vielä viisi vuotta sitten Venäjän sotilaallinen uhka koski myös baltteja, mutta nykyisin Naton ja USA:n valmius puolustaa Baltian maita on selvästi noussut
- Baltian kohdalla on selkeää, että silloin Venäjä lähtisi haastamaan Natoa ja Yhdysvaltoja, ja nykytilanteessa, kun jännite on niin korkea, ei Venäjä tähän lähde.
Smithin mukaan myös Suomi on turvassa.
- Suomen armeijan kyky ja kunto ovat aivan eri tasoilla kuin entisen Neuvostoliiton alueilla, joten Venäjä ei ole valmis ottamaan Suomen kohdalla riskiä.
Myös EU-jäsenyys suojaa Suomea.
- EU voi reagoida aika vahvasti talouspakottein, ja kuten Ukrainassa on nähty, Venäjä kärsii pakotteista.
Painoarvo suurvaltana noussut
Miksi Venäjä pelottelee muita maita sotilaallisella uhalla?
- Pelottelu on Venäjän lähestulkoon ainoa toimiva keino, jolla se saa muut maat kuuntelemaan itseään, Smith sanoo.
Aikaisemmin Venäjä yritti nousta suurvalta-asemaan energiatalouden avulla, mutta kun se ei toiminut, vaihtoi Venäjä taktiikkaa.
- Kun mennään sotilaalliselle puolelle, nousee Venäjän painoarvo suurvaltana merkittävästi.
- Ja viimeisenä kanuunana Venäjällä ovat nämä ydinaseet, jotka se on nostanut aiempaa aktiivisemmin keskusteluihin, Smith sanoo. il
Venäjän sotilaallinen uhka ei Smithin mukaan kohdistu Suomeen tai Baltiaan, vaan esimeriksi Valko-Venäjään ja Moldovaan, joiden osalta ei voida sulkea Venäjän sotilaallista voimankäyttöä pois.
Ennen Ukrainaa Venäjä käytti kolme kertaa sotilaallista voimaa: kaksi kertaa Tšetšenian sodissa ja vuonna 2008 Georgiassa. Vuonna 2014 Venäjän miehitystavoite onnistui Krimin osalta, mutta Itä-Ukrainassa Venäjän tilanne on yhä auki.
- Tämä kokonaisuus kertoo siitä, että Venäjällä on kykyä ja halua käyttää sotilaallista voimaa, Smith sanoo.
Venäjän joukoille on tullut viime vuosina lisää sotilaallista iskukykyä, jolloin se uskaltaa käyttää sotilaallista voimaa aiempaa helpommin myös rajojensa ulkopuolella.
- Venäjälle riskit käyttää sotilaallista voimaa entisen Neuvostoliiton alueilla ovat aika pienet, eikä länsi lähde vastaamaan Venäjän voimankäyttöön näillä alueilla millään tasolla.
Smithin mukaan Venäjä ajaa omia tavoitteitaan niin sanotuilla etupiirialueillaan.
- Moldova, Valko-Venäjä, Ukraina ja muut entisen Neuvostoliiton alueet lukeutuvat Venäjän etupiiriin. Ja jos näiden maiden johtajat kääntävät kelkkansa Venäjää vastaan, voi Venäjä ottaa sotavoimat käyttöönsä.
EU-jäsenyys suojaa Suomea
Vielä viisi vuotta sitten Venäjän sotilaallinen uhka koski myös baltteja, mutta nykyisin Naton ja USA:n valmius puolustaa Baltian maita on selvästi noussut
- Baltian kohdalla on selkeää, että silloin Venäjä lähtisi haastamaan Natoa ja Yhdysvaltoja, ja nykytilanteessa, kun jännite on niin korkea, ei Venäjä tähän lähde.
Smithin mukaan myös Suomi on turvassa.
- Suomen armeijan kyky ja kunto ovat aivan eri tasoilla kuin entisen Neuvostoliiton alueilla, joten Venäjä ei ole valmis ottamaan Suomen kohdalla riskiä.
Myös EU-jäsenyys suojaa Suomea.
- EU voi reagoida aika vahvasti talouspakottein, ja kuten Ukrainassa on nähty, Venäjä kärsii pakotteista.
Painoarvo suurvaltana noussut
Miksi Venäjä pelottelee muita maita sotilaallisella uhalla?
- Pelottelu on Venäjän lähestulkoon ainoa toimiva keino, jolla se saa muut maat kuuntelemaan itseään, Smith sanoo.
Aikaisemmin Venäjä yritti nousta suurvalta-asemaan energiatalouden avulla, mutta kun se ei toiminut, vaihtoi Venäjä taktiikkaa.
- Kun mennään sotilaalliselle puolelle, nousee Venäjän painoarvo suurvaltana merkittävästi.
- Ja viimeisenä kanuunana Venäjällä ovat nämä ydinaseet, jotka se on nostanut aiempaa aktiivisemmin keskusteluihin, Smith sanoo. il
Vastaukset 8
Vanhimmat
Venäjä ajaa omia tavoitteitaan niin sanotuilla etupiirialueillaan.
- Moldova, Valko-Venäjä, Ukraina ja muut entisen Neuvostoliiton alueet lukeutuvat Venäjän etupiiriin. Ja jos näiden maiden johtajat kääntävät kelkkansa Venäjää vastaan, voi Venäjä ottaa sotavoimat käyttöönsä.
Helsingin yliopiston tutkija (VTT) Hanna Smithin mukaan Venäjän sotilaallinen uhka kohdistuu ensisijaisesti entisiin Neuvostoliiton alueisiin pois lukien Baltian maat.
Juu ei meillä oo mitään hätää, kun naapurin hullu Putleri hamuaa Valko-Venäjää ja Moldovaa omaan etupiiriinsä, tapelkoot vaan pirusti siellä suunnalla, että täällä saadaan olla rauhassa...ei niillä rahkeet kaikkeen riitä ja rahatkin loppuu, kun sotiminen maksaa ja öljysäkään ei tule tuohta entiseen malliin, milloinkahan oppositio siellä saa tarpeeksi tuulta alleen ja pistää tuon Putlerin hiljaiseksi....
Natoon
sotilaallinen uhka?
Sotilaallinen uhka Venäjän puolelta on realisoitunut siinä vaiheessa, kun NATO joukot ovat tulleet Suomen maaperälle. Ei sitä ennen. Suomi on näin tehnyt ensimmäisen siirtonsa.
MITÄÄN UHKAA EI OLE KUN R..ÄN JA SEN MIELISTEN TAHOLTA. Ketään ei kiinnosta idän nuolijoiden uhkaarviot. AINOASTAAN Länsimaiden turvallisus kiinnostaa.
Nuo tahot tuon mainitsemasi ensimmäisen siirron takana eivät ole Suomen - isänmaamme ystäviä, koska näin toimien he ovat saattaneet Suomen Venäjän uhkan alle.