Suomalainen mies hyväksyy raiskauksen kun sen tekijä on kantasuomalainen. http://www.ess.fi/sarjakuvat/mamoud/2016/02/20/mamoud-20.2.2016
Hyi miehet
näinköon
3590
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 35
Vanhimmat
Mitä Paskaa!!!
Todella osuva, kuvaa täydellisesti maahanmuuttokriitikoita joilla on usein itselläänkin rikostuomioita. Ei heitä kiinnosta raiskausten estäminen, raiskaus on heille vain vallankäytön väline.
Harvinaisen idioottimainen strippi. Kertoo kaiken oleellisen piirtäjästä.
Jumalauta mitä paskaa, joka raiskaaja pitäsi murhata tästä maasta ihan sama mikä päivitys noilla rotilla on naamassaan, joten tuosta perkelee srajakuvasta saa tuon tekijä alkaa pelkäämään ja tosissaan elämässään.
Et sitten taaskaan ottanut lääkkeitäsi
Vedä sinä äitisi paskapillereita saatanaan hyysäriloinen.
Terve tuloa moikkaamaan kesällä keskisuomeen, minut näkee kaupassa paita päällä missä muslimit nussii sikoja, se joka tulee puheille aukomaan päätänsä, saa olla varma että vedän nyrkin noiden takaraivoon asti.
Mutta minuahan ei yksikään muslimisaasta tai hyysäri uskalla lähestyä, ei edes joukolla, tietävät kyllä ulkomuodostani että ei kannata tulla lähelle.
"Kivimonossa" - palstan tunnetuin vellihousu - uhoaa
Miehen kanssa majaileminen johtaa aina raiskaukseen tai hankeen.
suvakilla on jotenkin vääristynyt maailmankuva?
Suurin osa raiskauksista tapahtuu parisuhteen sisällä tai jonkun muun tutun tekemänä. Silti ainoastaan ns. puskaraiskaukset saavat aikaan reaktion ja silloinkin ainoastaan tummempi ihoisten tekemänä.
Raiskaus on siis ainoastaan rasismin keppihevonen, ei aito huolen aihe, isolle osalle.
90% mamu naisista kokee väkivaltaa ja raiskauksia suomessa kaikki kansalaisuuden saaneet lasketaan suomalaisten tekemiksi tilastoissa joten vaikea on mennä sanoon pitääkö väitteesi paikkaansa todennäköisesti ei muiden maiden tilastojen mukaan?
taitaa olla ihan päinvastoin että suvakit vähättelee kasvavaa ongelmaa suomessa ja näin toimimalla vain pahentaa tilannetta mihin pitäisi puuttua heti euroopassa moni ikävän totuuden kohdannut suvakki on alkanut jo pyörtää puheitaan?
Suvakilla on maailmankuva vääristynyt?
Kantasuomalaisten tekemät raiskaukset ovat yksittäistapauksia ja suhteessa paljon harvinaisempia kuin Pohjois-Afrikasta tulleiden raiskaukset.
Joukkoraiskaukset ovat muualta tulleiden tänne tuoma juttu.
Mitä sitten maahanmuuttajat ajattelevat ihan Suomalaisen tekijän fantasioista juuri heistä.On myös pitkään asuneita yrittäjiä joilla on hyvinkin kipakat mielipiteet tulijoista kun lokaavat myös samalla heidänkin maineen mikä varmaankan tekijälle sitten niin kovin mieleen maailmankuvaa romuttamaan.
Jack Daniels vahvistaa, että Mamoud sarjakuva osuu tismalleen maaliin. Mamuista aina puhuville eivät suomalaisten seksuaalirikokset ole edes olankohautuksen väärti, mutkun mamut...
Sarjakuvan alla oleva kommentti kertoo miten asia oikeesti on.
Paitsi että voi se olla muukin matu kuin irakilainen.
Valitettavasti tuo on totta. Raiskauksista tuli suuri ongelma vasta, kun mamut rupesivat niitä tekemään... Täälläkin jatkuvasti pidetään mamujen tekemiä raiskauksia suurempana ongelmana, vaikka suurimmassa osassa tapauksista (70%) on suomalainen tekijä.
Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen turvapaikka-asioiden tilanne 21.1.2016
Itä-Uudenmaan poliisilaitos tiedottaa viikoittain alueensa turvapaikka-asioiden tilanteesta siltä osin, kuin se on lain mukaan mahdollista. (Julkisuuslaki 6 luku).
Pääsääntöisesti yksittäisen turvapaikkahakijan statuksen kertominen julkisuuteen on lähes kaikissa operatiivisissa tilanteissa sekä esitutkinta-asioissa kiellettyä. Siten esimerkiksi rikoksesta epäillyn turvapaikkataustaa ei voi julkistaa.
Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen alueelle ei ole saapunut 11.1.2016 - 17.1.2016 yhtään uutta turvapaikanhakijaa. Turvapaikanhakijoiden kuulusteluja on tehty 65 ja niitä jatketaan edelleen. Kaksi tutkijaa kuulustelee turvapaikanhakijoita täyspäiväisesti. Turvapaikkahakemuksensa on tarkasteluajankohdan aikana peruuttanut 3 hakijaa. Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen alueella on tällä hetkellä majoittuneena yhteensä noin 1600 turvapaikanhakijaa.
Poliisilaitoksen alueella on 14 vastaanottokeskusta, hätämajoitustilaa tai muuta turvapaikanhakijoita varten tarkoitettua tilaa, joista jokaiseen on nimetty poliisilaitoksen yhteyshenkilö.
Tarkasteluajankohdan tehtävät ovat olleet pääsääntöisesti erilaisia järjestyshäiriötehtäviä, lukumäärältään vähäisiä.
Poliisi suorittaa säännöllisesti järjestyksenvalvontaa vastaanottokeskusten ympäristössä sekä vierailee usein vastaanottokeskuksissa keskustelemassa henkilökunnan ja asukkaiden kanssa ilman varsinaista hälytystehtävää.
Itä-Uudenmaan poliisi huolehtii alueensa väestön turvallisuudesta tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti.
Voiko joku oikeasti olla noin tyhmä?
Etnisyystiedon merkitys kasvaa maahanmuuton lisääntyessä
Etninen ryhmä on tullut rodun ja heimon tilalle
Kansainväliset suositukset ohjaavat etnisyyden tilastointia
Kansainvälinen väestölaskentasuositus korostaa etnisyystiedon subjektiivisuutta
Etnisyystietojen kerätään etenkin Pohjois-Amerikassa ja Itä-Euroopassa
Suomessa ei laadita tilastoja etnisistä ryhmistä
Suomessa kieli ja syntymämaa korvaavat etnisyystiedon puutetta
Etnisistä ryhmistä tarvitaan enemmän tietoja Suomessakin
Lähteet:
Koko dokumentti sivutettuna
Kirjoittaja: Jari Nieminen on kehittämispäällikkö Tilastokeskuksen väestö- ja elinolotilastot-yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 3/2013.
Suuressa osassa maailman maista pidetään tärkeänä tehdä tilastoja ihmisten etnisestä alkuperästä. Tiedot kerätään yleensä väestölaskentojen yhteydessä. Suomessa ei tilastoida etniseen ryhmään kuulumista, mutta väestötilastossa on eräitä etnistä taustaa kuvaavia muuttujia kuten äidinkieli ja syntymämaa.
Kaikilla mailla on historian saatossa muotoutunut väestö, ja maiden etnisyysajattelu kumpuaa niiden väestöhistoriasta. Suomen virallisessa tilastoinnissa etnistä taustaa ei ole tilastoitu yli neljäänkymmeneen vuoteen, mutta monista muista maista on saatavissa tuoreita väestölaskentoihin pohjautuvia tietoja. Esimerkiksi Yhdysvalloissa ihmisiä tilastoidaan rodun (race) mukaan, ja Ison-Britannian väestötilastoinnissa on säilynyt brittiläisen kansainyhteisön aikoina syntynyt ajattelutapa. Baltian maissa puolestaan pidetään tärkeänä saada tietoja venäläisperäisen väestön määrästä.
Tarkastelen artikkelissani etnisyyden käsitettä sekä etnisten ryhmien tilastoinnin suomalaisia ja ulkomaisia käytäntöjä.
Etninen ryhmä on tullut rodun ja heimon tilalle
Etnisten ryhmien kriteereinä pidetään mm. alkuperää, kulttuuria, tapoja, uskontoa, rotua, kieltä tai fyysisiä erityispiirteitä. Etninen ryhmä tuo usein mieleen vieraan ja enemmistöstä poikkeavan vähemmistöryhmän, mutta myös enemmistö muodostaa etnisen ryhmän. Etnisyys on eri asia ryhmän sisältä ja ulkopuolelta tarkasteltuna.
Etnisyyden tutkijat luonnehtivat etnisyyttä etnisen ryhmän ja etnisen identiteetin avulla. Etnistä ryhmää luonnehtivat yhteinen alkuperä ja kulttuuri, etninen ryhmäidentiteetti ja ryhmäinteraktio sekä muista etnisistä ryhmistä poikkeava elämäntapa. Yksinkertaisesti ilmaisten samaan etniseen ryhmään kuuluvat ihmiset ajattelevat ja käyttäytyvät samalla tavalla. Etnisyys on korvannut heimo- ja rotukäsitteet; heimoista ja roduista tulee mieleen niin siirtomaa-aika kuin rotuajattelukin. Nykyisin näiden käsitteiden käyttöä vältetään tutkimuksessa. (Ks. Forsander 1994; Hautaniemi 2001; Nygren 1995; Pyykkönen 2007.)
Sivun alkuun
Kansainväliset suositukset ohjaavat etnisyyden tilastointia
Koska suurin osa etnisistä ryhmistä on melko pieniä, eivät etnisiä ryhmiä koskevat tilastot yleensä perustu otostutkimuksiin. Useimmiten etnisiä ryhmiä kuvaavat tiedot kerätään väestölaskennoissa, ja sen vuoksi kansainväliset suositukset etnisiä ryhmiä koskevasta tiedonkeruusta annetaan väestölaskentojen yhteydessä.
United Nations Economic Commission for Europe (UNECE) -järjestön suosituksessa vuoden 2010 väestölaskentaa varten todetaan etnisyydestä seuraavaa: "Maat, joissa on useita etnisiä ryhmiä ja/tai vastikään saapuneita maahanmuuttajavähemmistöjä, voivat halutessaan kerätä tietoja väestön tai väestönosan etnisestä taustasta. Nämä tiedot ovat tärkeitä kulttuurisen monimuotoisuuden ja etnisten ryhmien yhteiskunnallisen aseman ymmärtämiseksi sekä syrjinnän vastaisen politiikan määrittelyssä ja seurannassa." (United... 2006.) Tämä YK:n alaisen järjestön määritelmä on niin yleinen, että valtioilla on vapaus tulkita etnisyyttä omien kansallisten tarpeidensa mukaan.
Usein tilastoilla halutaan tietoa etenkin etnisten ryhmien alueellisesta sijoittumisesta. Jonkin etnisen ryhmän erityisasema tai itsehallinto saattaa olla riippuvainen sen suhteellisesta osuudesta tai koosta.
Etnisyyskäsitettä ei pidä sekoittaa kansalaisuuteen tai syntymämaahan. Myös kansallisuuskäsitteen käyttöä tulisi välttää etnisyyttä kuvattaessa. Joissakin maissa otetaan etnisyyttä määriteltäessä huomioon väestön fyysisiä piirteitä, etenkin ihonväri, kun halutaan luokitella "näkyvät vähemmistöt".
Sivun alkuun
Kansainvälinen väestölaskentasuositus korostaa etnisyystiedon subjektiivisuutta
Kansainvälisen väestölaskentasuosituksen mukaan etnisyys perustuu etnisen ryhmän omaan käsitykseen historiallisesta ja alueellisesta tai valtiollisesta alkuperästä. Lisäksi perustana on ryhmän oma käsitys tietyistä kulttuurisista piirteistä kuten kielestä ja uskonnosta sekä tavoista ja elämäntavasta. Etnisyys ilmenee samastumisena yhteen ihmisryhmään ja erottautumisena muista ryhmistä. Ihmisen biologinen perimä tai rotu ei ole etnisyyden peruste.
Vaikka etnisen ryhmän objektiiviset piirteet olisivat selvästi olemassa, etnisyystiedon tulisi aina perustua henkilön omaan ilmoitukseen. Valmiiden
Valmiiden vaihtoehtojen lisäksi lomakkeissa pitäisi olla mahdollisuus ilmoittaa myös oma käsitys (avovastausmahdollisuus). Lisäksi henkilöllä tulisi olla mahdollisuus jättää vastaamatta etniseen ryhmään kuulumista koskevaan kysymykseen.
Etnisiä ryhmiä koskeva tiedonkeruu liittyy myös näiden ryhmien olemassaolon ja identiteetin tunnustamiseen. Etnisen ryhmän olemassaolo tulee näkyväksi, kun sen koko selvitetään väestölaskennan yhteydessä. Etnisen vähemmistön tunnistaminen luo pohjaa ryhmän vaatimusten huomioon ottamiseen päätöksenteossa.
Sivun alkuun
Etnisyystietojen kerätään etenkin Pohjois-Amerikassa ja Itä-Euroopassa
Vuoden 2010 väestölaskennassa tieto etnisestä taustasta kerättiin 28:ssa UNECE:n jäsenmaassa. Lähes kaikki Itä-Euroopan maat ja entiseen Neuvostoliitoon kuuluneet maat keräsivät etnisyystiedon väestölaskennan yhteydessä. Myös kaikissa Baltian maissa sekä Yhdysvalloissa ja Kanadassa kerättiin tiedot etnisestä taustasta viimeisimmässä vuoden 2011 väestölaskennassa.
Tietoa ei kerätty 19 maassa. Niiden joukossa olivat Suomen lisäksi muut rekisteritietoja väestölaskennassaan käytävät maat: kaikki Pohjoismaat sekä Alankomaat, Belgia, Itävalta ja Slovenia. Etnisyystietoa ei myöskään yleensä kerätty vanhoissa EU-maissa kuten Saksassa, Espanjassa, Italiassa, Ranskassa, Kreikassa, Luxemburgissa, Portugalissa ja Maltassa. Myös Turkki ja Kirgisia jättivät keräämättä etnisyyttä kuvaavia tietoja. Erityisesti Saksassa ja natsi-Saksan miehittämissä maissa etnistä alkuperää koskevien tietojen keräämättä jättäminen liittyy siihen, että toisen maailmansodan aikana väestörekisteritietoja käytettiin kansanmurhan uhrien tunnistamiseen. Vainojen kohteina eivät olleet pelkästään juutalaiset, vaan mm. romanit ja monet muut etniset vähemmistöt.
Viron vuoden 2011 väestölaskennassa tiedot kysyttiin lomakkeella, jonka saattoi täyttää myös internetissä. Tulosten mukaan viroa äidinkielenään puhui 68,5 ja venäjää 29,6 prosenttia väestöstä. Etnisesti virolaisiksi itsensä ilmoitti 69,7 ja venäläiseksi 25,2 prosenttia. Tämä johtuu suurelta osin siitä, että myös muissa etnisissä ryhmissä oli paljon venäjänkielisiä. Esimerkiksi valkovenäläisistä 86 prosenttia, ukrainalaisista kaksi kolmasosaa ja latvialaisistakin lähes 40 prosenttia ilmoitti äidinkielekseen venäjän. (Statistics Estonia 2012.)
Isossa-Britanniassa etniset ryhmät määritellään osittain rodun ja osittain kansallisuuden perusteella. Kansallisen identiteetin tilastoinnissa on valittavana Englannin, Walesin, Skotlannin ja Pohjois-Irlannin lisäksi myös brittiläinen identiteetti. Lisäksi Ison-Britannian laskennassa on mahdollista valita useita kansallisia identiteettejä ja etnisiä ryhmiä. (Ethnicity... 2011.)
Yhdysvalloissa vuoden 2010 väestölaskennassa kerättiin tieto sekä rodusta (race) että espanjalaisesta tai latinalaisesta taustasta (Hispanic or Latino origin). Aikaisemmin myös luokka "hispanic" tai "latino" muodostivat oman rotukategorian. (Ennis ym. 2011; ks. oheinen kuvio.)
Kuvio. Yhdysvaltojen väestö rodun mukaan 2010. Prosenttia.
Lähde: U.S. Census Bureau. 2010 Census. QT-P3 Race and Hispanic or Latino Origin.
Sivun alkuun
Suomessa ei laadita tilastoja etnisistä ryhmistä
Etnisyyttä koskevien tietojen kerääminen ja julkaiseminen on Suomessa sallittua. Etnisyystilastoja ei kuitenkaan ole mahdollista tehdä, koska nykyisin väestötilastointi perustuu rekisteriaineistoihin.
Tilastokeskus tilastoi Suomessa asuvia henkilöitä kansalaisuuden, kielen ja syntymämaan mukaan. Henkilöitä voidaan tilastoida myös syntyperän mukaan, joka muiden Pohjoismaiden tapaan tarkoittaa henkilön vanhempien syntymämaata. Koska väestölaskenta tehdään rekistereiden pohjalta, ei Suomi voi tuottaa virallista tilastoa etnisistä ryhmistä.
Suomessa etnisyyttä kuvaavia tilastotietoja julkistettiin viimeksi vuoden 1970 väestölaskennassa. Silloin kerättiin tiedot romaneista, saamelaisista ja ruotsinkielisestä väestöstä. Vuonna 1970 henkilötunnus oli ensimmäistä kertaa käytössä väestölaskennassa, ja niiden avulla saatettiin yhdistää väestörekisterin tietoja romanien henkilötunnuksiin. Sosiaalihallitus keräsi laskentaa varten 5 097 romanin tunnukset. (Tilastokeskus 1974a; Paananen 2009.)
Romaniväestön määrästä on vain arvioita vuoden 1970 väestölaskennan jälkeen. Nykyisin useat lähteet mainitsevat romanien määräksi 10 000–12 000 (Sosiaali- ja terveysministeriö 2009). Romanien tietojen kerääminen ei onnistu kielitiedon avulla, koska lähes kaikki romanit ovat väestörekisterissä suomen- tai ruotsinkielisiä.
Saamelaisalueella asuvia saamelaisia koskevat tiedot vuoden 1970 väestölaskennassa kerättiin haastattelemalla. Aineistoa kerättäessä tarkennettiin saamelaisen määritelmää. Laskennassa saamelaisena pidettiin henkilöä, jonka ensiksi oppima kieli oli saame. Tämän lisäksi saamelaisiksi luettiin ne, joiden vanhemmista tai isovanhemmista jollakin "on tai on ollut saamenkieli ensimmäisenä kielenään". Lisäksi tutkimuksessa hyväksyttiin saamelaisiksi joitakin "yleisen käsityksen mukaan saamelai
saamelaisia henkilöitä", vaikka yksikään vanhemmista tai isovanhemmista ei ollut saamenkielinen. Näillä perusteilla saamelaisia oli vuonna 1970 kaikkiaan 3 936. (Tilastokeskus 1974b.)
Vuoden 2012 väestötilaston mukaan saamenkielisiä oli 1 900. Lisäksi tilastosta löytyy 880 sellaista henkilöä, joiden kieli ei ole saame, mutta heille löytyy tieto äidin tai isän saamenkielisyydestä. Joka tapauksessa pelkän kielitiedon käytöllä saamelaisia on vähemmän kuin vuonna 1970.
Ruotsinkielisestä väestöstä tilastoja tuotetaan nykyisin muiden tilastojulkistusten yhteydessä. Sen sijaan esimerkiksi tataareista ja juutalaisista ei ole erikseen julkaistu tilastoja. Vuoden 2011 lopulla juutalaisseurakunnissa oli 1 198 jäsentä.
Sivun alkuun
Suomessa kieli ja syntymämaa korvaavat etnisyystiedon puutetta
Väestötilastossa etnisyyttä kuvaavia luokituksia ovat mm. äidinkieli ja syntymämaa. Kieli kuvaa etnistä taustaa paremmin kuin syntymävaltio. Kielitieto on Suomessa kerätty väestörekisteriin lähinnä sen vuoksi, että kielitiedon perusteella kansalaisille on mahdollisuus lähettää omankieliset ohjeet ja lomakkeet.
Ulkomailta Suomeen muuttaneille merkitään väestörekisteriin myös äidinkieli. Kielitiedon pohjalta tiedetään mm. se, että kurdinkielisiä on Suomessa 9 300. Albaniankielisiä on 7 800, joista vain 230 on syntynyt Albaniassa – suurin albaniankielinen ryhmä muodostuu Kosovon albaaneista. Lisäksi kielitiedon avulla on mahdollista arvioida saamelaisten määrää.
Sivun alkuun
Etnisistä ryhmistä tarvitaan enemmän tietoja Suomessakin
Etnisyys on noussut uudelleen keskusteluun maahanmuuton lisääntyessä. Etenkin vietnamilaisten ja somalialaisten pakolaisten saavuttua Suomeen oltiin huolestuneita etnisten vähemmistöryhmien integroitumisesta suomalaiseen yhteiskuntaan. Integraation ohella nykyisin korostetaan etnisten ryhmien oikeutta omaan kulttuuriin. Integraatio on haluttu erottaa sopeutumisesta, jota pidetään oman kulttuurin ja kielen hylkäämisenä. Integraation halutaan olevan todellista monikulttuurisuutta, jonka tuloksena syntyy mm. toimiva kaksikielisyys.
Kansainvälistyminen lisää etnisyystiedon merkitystä. Maahanmuutto nostaa keskusteluun jatkuvasti etnisyyteen liittyviä kysymyksiä ja ennakkoluuloja, joiden merkitystä joko korostetaan tai vähätellään yhteiskunnan epätasa-arvoisuuden, konfliktien ja yhteiskuntakehityksen taustana. (Clarke 2004.) Siksi ei ole yhdentekevää, millaisia muuttujia ja luokituksia tilastoissa käytetään.
Suomessa tilastotietoa etnisistä ryhmistä on niukasti, koska tilastoja ei ole mahdollista tehdä nykyisillä rekisteritiedoilla ja haastattelututkimuksilla. Suomella olisi opittavaa Yhdysvalloista, jossa väestölaskentojen lisäksi tehdään määrävälein laaja otostutkimus American Community Survey. Riittävän suuri otos tekisi Suomessakin mahdolliseksi tuottaa tietoa myös pienistä väestöryhmistä.
Sivun alkuun
Lähteet:
Clarke, Kris 2004. Sisällä ja ulkona: maahanmuuttajien yhteisötutkimus. Yhteiskuntapolitiikka 6/2004.
Ennis, Sharon R. & Ríos-Vargas, Merarys & Albert, Nora G. 2011. The Hispanic Population 2010. 2010 Census Briefs. United States Census Bureau. http://www.census.gov/prod/cen2010/briefs/c2010br-04.pdf.
Ethnicity and National Identity in England and Wales 2011. Office for National Statistics 2012. http://www.ons.gov.uk/ons/dcp171776_290558.pdf.
Forsander, Annika 1994. Etnisyys ja muutos. Teoksessa: Annika Forsander & Elina Ekholm & Rayah Saleh: Monietninen työ – haaste ammattitaidolle. Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskuksen täydennyskoulutusjulkaisuja 9/1994. Helsinki.
Hautaniemi, Petri 2001. Etnisyys ja kulttuuri. Teoksessa: Annika Forsander & Elina Ekholm & Petri Hautaniemi & Abdullahi Ali & Anne Alitolppa-Niitamo & Eve Kyntäjä & Nguyen Quoc Cuong: Monietnisyys, yhteiskunta ja työ. Helsinki: Yliopistopaino.
Nygren, Anja 1995. Etnisyyden määrittely ja käytäntö. Anna-Maria Åström (toim.). Meikäläisiä ja muukalaisia. Kulttuurien kohtaaminen käytännössä. Ethnos-toimite 9.
Paananen, Seppo 2009. Neljäkymmentä vuotta kielivähemmistöjen elinolotutkimuksesta. Hyvinvointikatsaus 3/2009.
Pyykkönen, Miika 2007. Järjestäytyvät diasporat. Etnisyys, kansalaisuus, integraatio ja hallinta maahanmuuttajien yhdistystoiminnassa. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 306. Jyväskylä.
Sosiaali- ja terveysministeriö 2009. Suomen romanipoliittinen ohjelma 2009. Työryhmän esitys. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:48. Helsinki.
Statistics Estonia 2012. PHC 2011. People of 192 Ethnic Nationalities live in Estonia. http://www.stat.ee/64310?parent_id=39113.
Tilastokeskus 1974a. Väestölaskenta 1970. Mustalaiset. Suomen virallinen tilasto VI C:104. Osa XVII B. Helsinki.
Tilastokeskus 1974b. Väestölaskenta 1970. Saamelaiset. Suomen virallinen tilasto VI C:104. Osa XVII C. Helsinki.
United Nations Economic commission for Europe 2006. Conference of European Statisticans recommendations for the 2010 Censuses of Population and Housing, New York and Geneva.
Miksi ihmeessä sotket näitä tietojasi joka paikkaan, pitkiä, asiaankuulumattomia lainauksia.
Aloita aina tuollaista luentoasi varten uusi keskustelu.
Mamoud ei ole kantasuomalainen!
Hyysrärit on niitä jotka sallii ählämeiden raiskata suomalaisia, ei näytä haittaavan.
Ja ina on hyysäreiltä sama vastaus kun kysyy miksi maahantunkeutjat on yleisemmin raiskaajia kun kantäväestön rikollisit, ja nuo vastaa, "no, raiskaa ne suomalaisetkin,"
Ja tuo komentti on noiden hyysäreiden mielestä se, millä pitää sallia ulkomaalaisten raiskaajien suomeen tulo, osoittaa kyllä mitä perkeleen vajaapäitä on hyysärit.
Raiskaaminen on 100% ongelma, mutta joitain vaan kiinnostaa 30% tekijöistä...
naisten vapaus liikkua on kaventunut ja kaventuu tulevaisuudessa ei sitä pidä suvaita sillä että raiskaahan suomalainenkin sellainen toiminta on aivan sairasta ja pahentaa vain tilannetta kun ei puututa itse ongelmaan?
Näinhän tuo on. Onko kukaan nähnyt maahanmuuttokriittisten älämöivän , kun suomalainen mies saa tuomioita lasten/teinien hyväksikäytöstä tai puskaraiskaa (oulu, 2 suomalaista miestä) tai mies vie hotelliin kaksi teinityttöä.
ei, ei siinä puhumista ole, kuten ei Joutsenon murhassakaan. Porin tapauksesta taas jatkuvasti puhetta tai sitten kamalaa pulinaa, että Lidlissä mamumies katsoi minua.
Hyvin on tämä piirtäjä Nykänen tavoittanut tämän maahanmuuttokriitikoiden kaksoisstandardin.
Suvakkien maailmankuva on pahasti vääristynyt.
suomalainen saa kuitenkin tuomion
Päätoimittajaa joka tuota hyysäripaskaa toimittaa harmittaa tällä hetkellä koko juttu veikkaisin.
Sananvapauden vuoksi tuo sarjakuva. Kuitenkin sulki kommentoinnin :D
Tyypillinen suvakkivajakin läjän väkisin vääntö.
Onneksi tuohon tuuleen huutavaan suvakismiin ja sen pakko-oireisiin ei ole sairastunut kuin murto osa Suomen kansasta:
http://static.mvlehti.net/uploads/2016/01/Nazima_tyypillinen_afgaani.png
Ennen neutraalisti suhtautuneetkin alkavat kääntyä äärisuvakismia vastaan, juurikin sen ällöttävyyden ja valheellisuuden takia.
Mamoud on parodia maahanmuuttokriittisten puheista - ihan selkeästi. Heidän asenteensa tulee esiin sarjakuvassa hyvin, tuo kiinnostus vain mamujen rikoksiin ja esim, spr:n naisten haukkuminen.