Olin harrastanu ratsastusta jo melkeimpä 4 vuotta. Sit tuli pidettyä taukoa n. 1 vuoden ja sen jälkeen parina kertana hevonen siis ryösti (eri hevoset, eri talli). Nyt on taas pidettyy taukoo kohta vuoden.. (satunnaisesti käynyt köpöttelemässä, ja useemmin sit käyny muuten vaan tallilla). Mulla on tullu jotenkin sit ratsastusjännitystä, ei ehkä sit ihan pelkoo kuitenkaan (?). Vaikee selittää. Epäröin nykyään hevosten kanssa jonkun verran mutta jos heppa on kiltti niin ei oo mitään ongelmia tai epäröintiä. Kun pääsen selkään niin rupeen vaan tärisemään ja ootan vaan että kohta se hevonen taas lähtee.. oon yrittänyt olla "odottamatta" sitä ja keskittyy siihen ratsastukseen ja rentoutumiseen mut jos se hevonen vaikka vähääkään kiemurtelee, nopeuttaa vauhtia, nostaa päätä yms. Niin jännityn heti. Haluisin taas ratsastaa normaalisti ja oikeesti nauttii siitä mut näin se ei oikeen onnistu. Oon siis puhunu tästä ratsastuksen opettajille ja ne on vaa sanonu et pitäs vaa käydä ratsastamassa. (Monilta eri opettajilta) oisko mitään neuvoja?
Ratsastuspelko- jännitys
Helppiä
9279
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Voisit kokeilla yksityistuntia ja pyytää liinatyöskentelyä. Se on auttanut monia jotka ovat jännittäneet ratsastusta. Pyydä allesi joku todella rauhallinen hevonen, mielellään sellainen jolla olet ratsastanut ennenkin ilman ongelmia. Asiansa tunteva opettaja osaa ottaa huomioon sen miksi jännität, ja ohjailla sinua sen mukaan eteenpäin.
Okei, kiitos neuvoista mörrinkäinen! Kysyn ensi kerralla opettajalta sitä liinatyöskentelyä. Voin varmaan päivitellä tänne sitten jos jotain kiinnostaa, tai sitten neuvoina muille. Jos muistan... :D
Kerro toki, oliko liinatunnista/tunneista apua. Ja jos oli, niin mikä siinä auttoi eniten. Jos liinatunti ei onnistu yhdellä tallilla, kannattaa kysellä muualta. Varmasti jostain saa spesiaalituntejakin. Onnea!
Elikkäs, oon nyt n.2kk käyny eräällä tallilla n.1-3krt viikossa ja puuhaillut erilaisten hevosten kanssa, ollu mukana aamu-ja iltatallissa yms. Jotta saisim itsevarmuutta hevosten kanssa olemiseen. Nyt muutama päivä sitten kävin ratsastamassa yhellä 19v suokki ruunalla joka oli aika rauhallinen ja kiltti. Ennen tätä ratsastusta mulla oli ollu ratsastustaukoa 2kk (ratsastin viimeks siis joskus 27.1) ja mulla oli siis kaveri mukana helppaamassa ja yks nainen käveli vierellä et sain totutella taas uudestaan. Tän ratsastuksen alussa oli semmonen tunne et "ei helvetti.. en pysty tähän" et jotenki pelotti aika paljon.. tänään sitten hyppäsin saman hepan selkään ratsastuksenopettajan kattoessa meiän perääm. Mua ei oikeestaan jännittänyt _yhtään_. Ja oon tosta tosi ihmeissäni? Pari pv sitten oli ihan toivoton olo, ja tänään kaikki oli ok.
Ja nyt jos jollain muulla on samanlaista jännitystä/pelkoa ratsastuksennsuhteen, niin annan neuvon ihan kokemuksen kautta. Olkaa hevosten kanssa tekemisissä mahd. paljon jotta saatte oikeesti lisää itseluottamusta hevosten kanssa! Sitten ratsastakaa ekana vaikka vaan käyntiä joku kävelemässä vierellä, ja sitten seuraavalla kerralla menkää itsenäisesti käyntiä. En väitä että tää toimii kaikilla, mut mulla toimi. Tsemppiä teille joilla samanlaista pelkoa! ♡
Voitko vastata yhteen minun ratsastus kysymykseen?
Kiva kuulla, että jännitys on laantunut niin että voit taas nauttia hevostelusta! Olisi ollut todella sääli, jos olisit joutunut lopettamaan koko harrastuksen siksi että hirvittää. Jatka vain samaan tyyliin!
Julia, en tiedä onko kysymyksesi tarkoitettu minulle vai Helpille, mutta jos kerrot mikä se kysymys on, niin katsotaan osaammeko vastata. :)
Jos jollakin on jotain kysyttävää, niin voidaan Mörrinkäisen kanssa vastailla jos vain osataan ☺
Miten pystyisin voittamaan laukkapelkoani. Uskallan kyllä laukata mutta jännitän siinä samalla ihan hirveästi. Kiitos jos vastaatte
Laukkajännitys lähtee vaan laukkaamalla. Kannattaa kuitenkin vaikka sanoa siitä ratsastuksen opettajalle jotta saat sellasen hevosen jolla on rauhallinen laukka. Itsellänikin oli yhessä vaiheessa hirvee laukkajännitys utta kyllä se sitten ajan kanssa lähi. Tsemppiä!