Perussuomalaisten kansanedustaja ja Helsingin kaupunginvaltuutettu Tom Packalén ei kannata suurmoskeijahankkeen jatkamista. Packalénin mukaan Suomessa kunnioitetaan ihmisten mahdollisuutta harjoittaa uskontoa, mutta aika on väärä moskeijan rakentamiselle Helsinkiin.
– En kannata hankkeen jatkamista, vaan vaadin asiassa jäitä hattuun, Packalén lausuu.
Helsingin kaupunginhallitus totesi kokouksessaan viime maanantaina, että kaupunki pyrkii omalta osaltaan mahdollistamaan moskeijan ja monitoimitilan rakentamisen. Kaupungin tavoitteena on mahdollistaa tasapuoliset edellytykset uskonnonharjoittamiselle Helsingissä.
– Meillä on suuri määrä muslimeja ja kunnioitamme heidänkin mahdollisuuttaan harjoittaa uskontoa. Helsingissä ei ole kuitenkaan edes tarpeeksi asuntoja, eikä kaupungista voida rakentaa keskusta Suomen islaminuskoisille, Packalén toteaa.
Merenranta käytettävä asuntorakentamiseen:
Moskeijahankkeen taustajärjestöjä ovat Suomen Muslimiliitto ry, Fokus ry ja Suomen Musliminaiset ry. Järjestöjen mukaan noin 20 000 neliön moskeijakompleksille tarvitaan sijoituspaikka, jonne on toimivat joukkoliikenneyhteydet ja myös pysäköintipaikkoja tarvitaan.
– Kyseessä on kooltaan valtava rakennus ja se olisi tietyllä alueella rasite. Pysäköintipaikat loppuisivat kesken ja pitää tietenkin arvioida sen vaikutuksia alueen asuntojen arvoon, Packalén puntaroi.
Suuri osa helsinkiläismuslimeista asuu Itä-Helsingissä metroradan varrella. Moskeijalle ei ole vielä löytynyt sopivaa tonttia. Parhaimpana vaihtoehtona kaupunki pitää Sörnäisten Hanasaarta, mutta vasta kun siellä toimiva voimalaitos on suljettu 2020-luvun alkupuolella.
– Merenranta pitää käyttää asuntorakentamiseen, sillä meillä on pulaa asuntorakentamiseen käytettävästä maasta. Miksei tarkastella radan vartta kauempaa ja ympäryskuntia, jos siellä olisi tilaa mahdolliselle moskeijalle, Packalén pohtii.
Rahoitus tutkittava tarkoin:
Suurmoskeijan rahoitus on aiheuttanut hämmennystä, sillä Bahrainin kuningaskunnan on kerrottu luvanneen rahoittaa hanketta yli sadalla miljoonalla eurolla. Packalénin mukaan rahoitus ja kaikki muut seikat pitää avata huolellisesti.
– Saudi-Arabia ja Qatar edustavat islamin vanhoillista suuntausta ja siellä on merkittäviä terrorismin rahoittajia. Kuinka voidaan taata, että hankkeessa on puhtaat jauhot pussissa eli ettei rahoja käytetä radikalisoitumiseen? Packalén kysyy.
Punavihreän valtuustoryhmän aloite suurmoskeijan kiirehtimisestä Helsinkiin siirtyy kaupunginvaltuustoon, joka käsittelee asiaa 2. maaliskuuta. Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto katsoisi aloitteen loppuun käsitellyksi.
– Pitää ottaa huomioon, lisäisikö moskeija Suomessa olevien shiiojen ja sunnien välisiä jännitteitä. Lisäksi meille virtaa koko ajan lisää turvapaikanhakijoita. Mielestäni tämä hetki ei ole paras moskeija-hankkeelle, vaan tarvitaan lisää aikaa sen puntarointiin, Packalén painottaa.
– En kannata hankkeen jatkamista, vaan vaadin asiassa jäitä hattuun, Packalén lausuu.
Helsingin kaupunginhallitus totesi kokouksessaan viime maanantaina, että kaupunki pyrkii omalta osaltaan mahdollistamaan moskeijan ja monitoimitilan rakentamisen. Kaupungin tavoitteena on mahdollistaa tasapuoliset edellytykset uskonnonharjoittamiselle Helsingissä.
– Meillä on suuri määrä muslimeja ja kunnioitamme heidänkin mahdollisuuttaan harjoittaa uskontoa. Helsingissä ei ole kuitenkaan edes tarpeeksi asuntoja, eikä kaupungista voida rakentaa keskusta Suomen islaminuskoisille, Packalén toteaa.
Merenranta käytettävä asuntorakentamiseen:
Moskeijahankkeen taustajärjestöjä ovat Suomen Muslimiliitto ry, Fokus ry ja Suomen Musliminaiset ry. Järjestöjen mukaan noin 20 000 neliön moskeijakompleksille tarvitaan sijoituspaikka, jonne on toimivat joukkoliikenneyhteydet ja myös pysäköintipaikkoja tarvitaan.
– Kyseessä on kooltaan valtava rakennus ja se olisi tietyllä alueella rasite. Pysäköintipaikat loppuisivat kesken ja pitää tietenkin arvioida sen vaikutuksia alueen asuntojen arvoon, Packalén puntaroi.
Suuri osa helsinkiläismuslimeista asuu Itä-Helsingissä metroradan varrella. Moskeijalle ei ole vielä löytynyt sopivaa tonttia. Parhaimpana vaihtoehtona kaupunki pitää Sörnäisten Hanasaarta, mutta vasta kun siellä toimiva voimalaitos on suljettu 2020-luvun alkupuolella.
– Merenranta pitää käyttää asuntorakentamiseen, sillä meillä on pulaa asuntorakentamiseen käytettävästä maasta. Miksei tarkastella radan vartta kauempaa ja ympäryskuntia, jos siellä olisi tilaa mahdolliselle moskeijalle, Packalén pohtii.
Rahoitus tutkittava tarkoin:
Suurmoskeijan rahoitus on aiheuttanut hämmennystä, sillä Bahrainin kuningaskunnan on kerrottu luvanneen rahoittaa hanketta yli sadalla miljoonalla eurolla. Packalénin mukaan rahoitus ja kaikki muut seikat pitää avata huolellisesti.
– Saudi-Arabia ja Qatar edustavat islamin vanhoillista suuntausta ja siellä on merkittäviä terrorismin rahoittajia. Kuinka voidaan taata, että hankkeessa on puhtaat jauhot pussissa eli ettei rahoja käytetä radikalisoitumiseen? Packalén kysyy.
Punavihreän valtuustoryhmän aloite suurmoskeijan kiirehtimisestä Helsinkiin siirtyy kaupunginvaltuustoon, joka käsittelee asiaa 2. maaliskuuta. Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto katsoisi aloitteen loppuun käsitellyksi.
– Pitää ottaa huomioon, lisäisikö moskeija Suomessa olevien shiiojen ja sunnien välisiä jännitteitä. Lisäksi meille virtaa koko ajan lisää turvapaikanhakijoita. Mielestäni tämä hetki ei ole paras moskeija-hankkeelle, vaan tarvitaan lisää aikaa sen puntarointiin, Packalén painottaa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.