Ulkomaat 14.2.2016 klo 11:13 | päivitetty 14.2.2016 klo 11:14
Tutkijan huoli: Venäjän talouskriisi vie maan militarismiin
Talousahdingon rapauttama elintaso ei enää takaa kansan tyytyväisyyttä Venäjällä. Tilalle Moskova tarjoaa kansallishenkisyyttä ja militarismia.
Öljyn hinnan lasku on vain yksi syy Venäjän talouden rapautumiseen.
Onko Venäjän toimien takana suuri suunnitelma? Lue analyysi täältä.
Putinin sotaretket ulottuvat Ukrainasta Lähi-itään. Katso animaatio.
Onko länsi heikko? Useat asiantuntijat sanovat, että Putinin uhkapeli on yllättänyt lännen. Lue juttu.
Venäjän talouden vaikeuksia alkoivat jo ennen Ukrainan sotaa. Lue täältä, miten ongelmia peitellään militarismilla.
Venäjän ilmavoimat iskee Syyriassa laskematta lentotunteja tai käytetyn kerosiinin määrää. Eikä juuri tarvitsekaan, onhan polttoaiheen hinta jyrkästi laskenut.
Mutta entiselle supervallalle öljyn alehinta on ongelma. Maan talous nojaa vahvasti tärkeimpien vientituotteiden öljyn ja kaasun hintatasoon.
Vallanpidon oikeutusta pitää perustella militarismilla ja patriotismilla.
Silti öljy ei ole Venäjän talouden ainoa pulma – eikä edes merkittävin.
Vanhempi neuvonantaja Laura Solanko Suomen Pankin BOFIT-tutkimuslaitoksesta on tutkinut Venäjän taloutta pitkään. Viime aikoina Solanko on huomannut tilastoissa uusia merkkejä. Ne ovat hälyttäviä.
Venäjän kotimainen kysyntä syöksyy ja reaalipalkat laskevat. Vastaavaa ei ole tapahtunut samassa mitassa sitten vuoden 1998. Tuo vuosi oli itänaapurin talouden musta aukko, romahdus jota Venäjällä muisteltiin pitkään.
Myös vuosien 2008–2009 kriisi koetteli venäläisten elintasoa. Nyt ahdinko on kuitenkin syvempi.
Valtion arvaamattomuus on suurin ongelma
Venäjän talouden alamäki alkoi jo ennen Ukrainan kriisiä ja länsimaiden asettamia talouspakotteita. Viimeisen kahden vuoden aikana on käynyt selväksi, että kasvun aika mennyttä.
Tutkija Solanko listaa talousahdingon syyt kolmeen ryhmään. Pakotteet ovat vasta kolmannella sijalla. Myös öljyn hinnan romahdus jää rakenneongelmien varjoon.
Pahin syy on Solangon mukaan investointien vähäisyys.
– Väitän, että kyse ei ole rahoituksen puutteesta vaan siitä, että julkisen sektorin toiminta on Venäjällä niin vaikeasti ennakoitavaa. Tämä koskee omistusoikeuden suojaa, korruptiota tai vaikka sitä, onko odotettavissa tiukkoja palotarkastuksia.
– Valtion rooli koetaan kasvavaksi ongelmaksi sen arvaamattomuuden vuoksi.
Valuuttapako ei kuulu ongelmista räikeimpiin, mutta se kertoo kokonaistilanteesta.
Pakotteiden merkitystä vaikea arvioida
Kun presidentti Vladimir Putin nousi valtaan vuosituhannen vaihteessa, antoi öljyn korkea hinta tukea uudelle johtajalle. Tuolloin palkat ja eläkkeet maksettiin ajallaan, eikä edes demokratian heikentyminen juuri huolettanut kansalaisia.
Nyt kaikki on toisin.
Venäjän tämän vuoden budjetti perustuu oletukselle, että öljyn hinta pysyy 50 dollarissa barrelilta, mutta nyt ollaan jo 30 dollarin tienoilla.
Onkohan hurmos oikea sana.
Rahastot eivät riitä kuromaan vajetta umpeen, vaan Kremlin on valittava leikkausten, öljyalan verotuksen tai valtionyhtiöiden myynnin välillä.
Näiden ongelmien päälle kasautuvat pakotteet. Solangon mukaan ne vaikuttavat enemmän kuin Venäjä myöntää, mutta vähemmän kuin innokkaimmat pakotteiden asettajat haluaisivat.
– Merkittävin on rahoitusmarkkinoille kohdistuvien pakotteiden rooli, ei henkilöiden matkustuskiellot, Solanko sanoo.
Kansalaisten luottamus katoamassa
Talouskasvun hidastuminen ei siis ole suora seuraus Krimin kaappauksen aiheuttamista pakotteista. Sekä syyt että seuraukset ovat syvemmällä, Solanko tähdentää.
Venäläisten reaalitulojen alamäki merkitsee sitä, että vallanpitäjien ja kansalaisten epävirallinen yhteiskuntasopimus on pettämässä. Aikaisemmin Kreml on saanut hallita, kunhan kansalaisten elintaso on parantunut.
Näin ei enää ole.
– Kun elintaso horjuu, eivät vallanpitäjät voi enää tukeutua kansalaisten tyytyväisyyteen, vaan vallanpidon oikeutusta pitää perustella militarismilla ja patriotismilla, Solanko sanoo ja arvioi, että Venäjän arvaamattomuus on lisääntymässä.
– Onkohan hurmos ehkä oikea sana, miettii Solanko ja ihmettelee, kuinka jopa Moskovan kioskien hävittämistä perusteltiin Venäjän historialla ja perinteillä.
Asevoimille riittää rahaa
Kaikkien ei Venäjälläkään tarvitse olla huolissaan resurssien riittävyydestä.
Solanko muistuttaa hämmentävästä huomiosta: vuonna 2015 Venäjän puolustusmenot nousivat 28 prosenttia, kun muita budjetin menoeriä ei tarkistettu edes yhtä prosenttia.
Tämä on esimerkki militarisoitumisesta, sanoo Solanko ja pohtii, mahtaako rauhan ajalta vastaavaa esimerkkiä löytyä minkään muun maan budjetista.
Militarismia ovat myös Syyrian taivaalla jylisevät pommittajat – ne ovat Venäjän budjetin menoerä, jossa Moskova ei nyt säästele.
yle
Tutkijan huoli: Venäjän talouskriisi vie maan militarismiin
Talousahdingon rapauttama elintaso ei enää takaa kansan tyytyväisyyttä Venäjällä. Tilalle Moskova tarjoaa kansallishenkisyyttä ja militarismia.
Öljyn hinnan lasku on vain yksi syy Venäjän talouden rapautumiseen.
Onko Venäjän toimien takana suuri suunnitelma? Lue analyysi täältä.
Putinin sotaretket ulottuvat Ukrainasta Lähi-itään. Katso animaatio.
Onko länsi heikko? Useat asiantuntijat sanovat, että Putinin uhkapeli on yllättänyt lännen. Lue juttu.
Venäjän talouden vaikeuksia alkoivat jo ennen Ukrainan sotaa. Lue täältä, miten ongelmia peitellään militarismilla.
Venäjän ilmavoimat iskee Syyriassa laskematta lentotunteja tai käytetyn kerosiinin määrää. Eikä juuri tarvitsekaan, onhan polttoaiheen hinta jyrkästi laskenut.
Mutta entiselle supervallalle öljyn alehinta on ongelma. Maan talous nojaa vahvasti tärkeimpien vientituotteiden öljyn ja kaasun hintatasoon.
Vallanpidon oikeutusta pitää perustella militarismilla ja patriotismilla.
Silti öljy ei ole Venäjän talouden ainoa pulma – eikä edes merkittävin.
Vanhempi neuvonantaja Laura Solanko Suomen Pankin BOFIT-tutkimuslaitoksesta on tutkinut Venäjän taloutta pitkään. Viime aikoina Solanko on huomannut tilastoissa uusia merkkejä. Ne ovat hälyttäviä.
Venäjän kotimainen kysyntä syöksyy ja reaalipalkat laskevat. Vastaavaa ei ole tapahtunut samassa mitassa sitten vuoden 1998. Tuo vuosi oli itänaapurin talouden musta aukko, romahdus jota Venäjällä muisteltiin pitkään.
Myös vuosien 2008–2009 kriisi koetteli venäläisten elintasoa. Nyt ahdinko on kuitenkin syvempi.
Valtion arvaamattomuus on suurin ongelma
Venäjän talouden alamäki alkoi jo ennen Ukrainan kriisiä ja länsimaiden asettamia talouspakotteita. Viimeisen kahden vuoden aikana on käynyt selväksi, että kasvun aika mennyttä.
Tutkija Solanko listaa talousahdingon syyt kolmeen ryhmään. Pakotteet ovat vasta kolmannella sijalla. Myös öljyn hinnan romahdus jää rakenneongelmien varjoon.
Pahin syy on Solangon mukaan investointien vähäisyys.
– Väitän, että kyse ei ole rahoituksen puutteesta vaan siitä, että julkisen sektorin toiminta on Venäjällä niin vaikeasti ennakoitavaa. Tämä koskee omistusoikeuden suojaa, korruptiota tai vaikka sitä, onko odotettavissa tiukkoja palotarkastuksia.
– Valtion rooli koetaan kasvavaksi ongelmaksi sen arvaamattomuuden vuoksi.
Valuuttapako ei kuulu ongelmista räikeimpiin, mutta se kertoo kokonaistilanteesta.
Pakotteiden merkitystä vaikea arvioida
Kun presidentti Vladimir Putin nousi valtaan vuosituhannen vaihteessa, antoi öljyn korkea hinta tukea uudelle johtajalle. Tuolloin palkat ja eläkkeet maksettiin ajallaan, eikä edes demokratian heikentyminen juuri huolettanut kansalaisia.
Nyt kaikki on toisin.
Venäjän tämän vuoden budjetti perustuu oletukselle, että öljyn hinta pysyy 50 dollarissa barrelilta, mutta nyt ollaan jo 30 dollarin tienoilla.
Onkohan hurmos oikea sana.
Rahastot eivät riitä kuromaan vajetta umpeen, vaan Kremlin on valittava leikkausten, öljyalan verotuksen tai valtionyhtiöiden myynnin välillä.
Näiden ongelmien päälle kasautuvat pakotteet. Solangon mukaan ne vaikuttavat enemmän kuin Venäjä myöntää, mutta vähemmän kuin innokkaimmat pakotteiden asettajat haluaisivat.
– Merkittävin on rahoitusmarkkinoille kohdistuvien pakotteiden rooli, ei henkilöiden matkustuskiellot, Solanko sanoo.
Kansalaisten luottamus katoamassa
Talouskasvun hidastuminen ei siis ole suora seuraus Krimin kaappauksen aiheuttamista pakotteista. Sekä syyt että seuraukset ovat syvemmällä, Solanko tähdentää.
Venäläisten reaalitulojen alamäki merkitsee sitä, että vallanpitäjien ja kansalaisten epävirallinen yhteiskuntasopimus on pettämässä. Aikaisemmin Kreml on saanut hallita, kunhan kansalaisten elintaso on parantunut.
Näin ei enää ole.
– Kun elintaso horjuu, eivät vallanpitäjät voi enää tukeutua kansalaisten tyytyväisyyteen, vaan vallanpidon oikeutusta pitää perustella militarismilla ja patriotismilla, Solanko sanoo ja arvioi, että Venäjän arvaamattomuus on lisääntymässä.
– Onkohan hurmos ehkä oikea sana, miettii Solanko ja ihmettelee, kuinka jopa Moskovan kioskien hävittämistä perusteltiin Venäjän historialla ja perinteillä.
Asevoimille riittää rahaa
Kaikkien ei Venäjälläkään tarvitse olla huolissaan resurssien riittävyydestä.
Solanko muistuttaa hämmentävästä huomiosta: vuonna 2015 Venäjän puolustusmenot nousivat 28 prosenttia, kun muita budjetin menoeriä ei tarkistettu edes yhtä prosenttia.
Tämä on esimerkki militarisoitumisesta, sanoo Solanko ja pohtii, mahtaako rauhan ajalta vastaavaa esimerkkiä löytyä minkään muun maan budjetista.
Militarismia ovat myös Syyrian taivaalla jylisevät pommittajat – ne ovat Venäjän budjetin menoerä, jossa Moskova ei nyt säästele.
yle
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.