Taistelu Ranskasta

"..maailman suurin armeija oli Ranskalla."

No, eipä oikeastaan. Ranska ja Britannia eivät edes yhdessä pystyneet tuomaan länsirintamalla samanlaista määrää joukkoja kuin saksalaiset.

"Oli Maginot linjaa ja parhaita panssarivaunuja. Kukaan ei vaan tiennyt miten niillä pitäisi sotia."

Ai, eikö? Miksi sitten Gamelinilla oli aika selvä suunnitelma molempien käytöstä...

"Ranska ja Saksa olivat rauhanomaisia ihmisiä, sota, joka oli julistettu Saksalle Puolan vuoksi oli mahdottoman tuntuista aloittaa. Jäätiin taas odotteleman mitä tuleman pitää, alkoi fony-War."

Eiköhän liittoutuneille ollut aika selvä "Mitä tuleman pitää" kun he ryhtyivät vahvistamaan joukkojansa Ranskassa vastustajan tulevaa hyökkäystä vastaan ;)

"Kenraalit armeijassa seniilejä 1800-luvun väkeä mm. päämajaan ei oltu vedetty yhtään puhelinlinjaa."

Taas tätä... sen tarinan "pahiksen" päämajassa oli puhelinyhteydet ;)

MeAgain kirjoitti:

"..maailman suurin armeija oli Ranskalla."

No, eipä oikeastaan. Ranska ja Britannia eivät edes yhdessä pystyneet tuomaan länsirintamalla samanlaista määrää joukkoja kuin saksalaiset.

"Oli Maginot linjaa ja parhaita panssarivaunuja. Kukaan ei vaan tiennyt miten niillä pitäisi sotia."

Ai, eikö? Miksi sitten Gamelinilla oli aika selvä suunnitelma molempien käytöstä...

"Ranska ja Saksa olivat rauhanomaisia ihmisiä, sota, joka oli julistettu Saksalle Puolan vuoksi oli mahdottoman tuntuista aloittaa. Jäätiin taas odotteleman mitä tuleman pitää, alkoi fony-War."

Eiköhän liittoutuneille ollut aika selvä "Mitä tuleman pitää" kun he ryhtyivät vahvistamaan joukkojansa Ranskassa vastustajan tulevaa hyökkäystä vastaan ;)

"Kenraalit armeijassa seniilejä 1800-luvun väkeä mm. päämajaan ei oltu vedetty yhtään puhelinlinjaa."

Taas tätä... sen tarinan "pahiksen" päämajassa oli puhelinyhteydet ;)

Lue lisää

Liitotuneilla oli 144 divisioonaa ja Saksalla 141. Hyökkääjällä pitää yleensä olla kolminkertainen ylivoima että onnistuu murtautumaan läpi. Toki saksalaisilla oli paikallinen ylivoima murtokohdissa.

Anonyymi kirjoitti:

Liitotuneilla oli 144 divisioonaa ja Saksalla 141. Hyökkääjällä pitää yleensä olla kolminkertainen ylivoima että onnistuu murtautumaan läpi. Toki saksalaisilla oli paikallinen ylivoima murtokohdissa.

Lue lisää

"Liitotuneilla oli 144 divisioonaa ja Saksalla 141."

No, ei ihan. Molemmilla puolilla oli periaatteessa 136 divisioonaa, mutta siinä on tietysti laskettu Belgian ja Hollannin armeijat, jotka efektiivisesti taistelivat erillään Gamelinin johdosta kunnes ne saavutettiin, mikä Hollannin tapauksessa oli jo liian myöhäistä.

"Hyökkääjällä pitää yleensä olla kolminkertainen ylivoima että onnistuu murtautumaan läpi. Toki saksalaisilla oli paikallinen ylivoima murtokohdissa."

Se on suunnilleen miten tarina kulki myös neljä vuotta myöhemmin. Liittoutuneiden siirtojoukko Normandian sillanpäässä ei sellaisenaan käsittänyt kuin vajaat 40 divisioonaa, joita vastaan Saksan Länsiarmeijalla olisi ollut vajaa 70, mutta saksalaisten "liikuntarajoitteisuuden" ja strategisten päätösten vuoksi, toinen puolikas käytännössä katseli vierestä vastustajan rullatessa Normandian rintaman ;)

///MeAgaln

Anonyymi kirjoitti:

"Liitotuneilla oli 144 divisioonaa ja Saksalla 141."

No, ei ihan. Molemmilla puolilla oli periaatteessa 136 divisioonaa, mutta siinä on tietysti laskettu Belgian ja Hollannin armeijat, jotka efektiivisesti taistelivat erillään Gamelinin johdosta kunnes ne saavutettiin, mikä Hollannin tapauksessa oli jo liian myöhäistä.

"Hyökkääjällä pitää yleensä olla kolminkertainen ylivoima että onnistuu murtautumaan läpi. Toki saksalaisilla oli paikallinen ylivoima murtokohdissa."

Se on suunnilleen miten tarina kulki myös neljä vuotta myöhemmin. Liittoutuneiden siirtojoukko Normandian sillanpäässä ei sellaisenaan käsittänyt kuin vajaat 40 divisioonaa, joita vastaan Saksan Länsiarmeijalla olisi ollut vajaa 70, mutta saksalaisten "liikuntarajoitteisuuden" ja strategisten päätösten vuoksi, toinen puolikas käytännössä katseli vierestä vastustajan rullatessa Normandian rintaman ;)

///MeAgaln

Lue lisää

Kuinkas pitkällä matkalla pitkin rannikkoa Ranskan eteläosasta Tanskaan ne 70 saksalaista divisioonaa olivat? Taisi olla tuhansia kilometrejä rannikkoa. Oleellista on paljonko saksalaisia joukkoja oli Normandiassa maihinnousualueella.
Lisäksi erehdyt. Kun sotatoimet länsirintamalla alkoivat keväällä 1940,liitoutuneilla joihin tietysti lasketaan myös Hollannin ja Belgian armeijat, oli ylivoima saksalaisiin nähden.

Anonyymi kirjoitti:

Kuinkas pitkällä matkalla pitkin rannikkoa Ranskan eteläosasta Tanskaan ne 70 saksalaista divisioonaa olivat? Taisi olla tuhansia kilometrejä rannikkoa. Oleellista on paljonko saksalaisia joukkoja oli Normandiassa maihinnousualueella.
Lisäksi erehdyt. Kun sotatoimet länsirintamalla alkoivat keväällä 1940,liitoutuneilla joihin tietysti lasketaan myös Hollannin ja Belgian armeijat, oli ylivoima saksalaisiin nähden.

Lue lisää

"Kuinkas pitkällä matkalla pitkin rannikkoa Ranskan eteläosasta Tanskaan ne 70 saksalaista divisioonaa olivat?"

Tanska ja Saksa eivät kuuluneet, ainakaan vielä tässä vaiheessa, Länsiarmeijan operaatiovyöhykkeeseen, joka käsitti Ranska, Belgian ja Tanskan. OIkeastaan edes kaikki tällä alueella olevat divisioonat eivät lukeutuneet Länsiarmeijaan, sillä ne palvelivat miehityssektoreita turvallisuustehtävissä eivätkä kuuluneet kenttäarmeijaan.

"Taisi olla tuhansia kilometrejä rannikkoa."

Kyllä, mutta ei tietysti yhtä tiheästi miehitetty ja tiheimmät keskitykset olivat kutakuinkin maihinnousun alkaessa:
1) AR B:lle Bretagnesta Schelden suistoon noin 37 divisioonaa
2) AR G:lle 11 Etelä-Ranskan rannikkoalueella

"Oleellista on paljonko saksalaisia joukkoja oli Normandiassa maihinnousualueella."

Oikeastaan keskeiset kysymykset kuuluvat: kuinka ison osan vahvuudestaan saksalaiset pystyivät projisoimaan Normandiaan vastaan kuinka paljon he oikeasti veivät taisteluun.

"Lisäksi erehdyt."

Missähän?

"Kun sotatoimet länsirintamalla alkoivat keväällä 1940..."

Sotatoimet olivat efektiivisesti olleet meneillään länsirintamalla syksystä -39.

"...liitoutuneilla joihin tietysti lasketaan myös Hollannin ja Belgian armeijat..."

No, miksi sinulla sitten on mitään sitä vastaan, että kaikki Länsiarmeijan joukot lasketaan saksalaisten vahvuuteen? Eikö olennainen ole tässäkin tapauksessa vain ne joukot, jotka olivat vastakkain läpimurtosektorilla?

"...oli ylivoima saksalaisiin nähden."

Saksan Länsiarmeijalla oli huomattava ylivoima liittoutuneisiin nähden -44.

///MeAgaln

Anonyymi kirjoitti:

"Kuinkas pitkällä matkalla pitkin rannikkoa Ranskan eteläosasta Tanskaan ne 70 saksalaista divisioonaa olivat?"

Tanska ja Saksa eivät kuuluneet, ainakaan vielä tässä vaiheessa, Länsiarmeijan operaatiovyöhykkeeseen, joka käsitti Ranska, Belgian ja Tanskan. OIkeastaan edes kaikki tällä alueella olevat divisioonat eivät lukeutuneet Länsiarmeijaan, sillä ne palvelivat miehityssektoreita turvallisuustehtävissä eivätkä kuuluneet kenttäarmeijaan.

"Taisi olla tuhansia kilometrejä rannikkoa."

Kyllä, mutta ei tietysti yhtä tiheästi miehitetty ja tiheimmät keskitykset olivat kutakuinkin maihinnousun alkaessa:
1) AR B:lle Bretagnesta Schelden suistoon noin 37 divisioonaa
2) AR G:lle 11 Etelä-Ranskan rannikkoalueella

"Oleellista on paljonko saksalaisia joukkoja oli Normandiassa maihinnousualueella."

Oikeastaan keskeiset kysymykset kuuluvat: kuinka ison osan vahvuudestaan saksalaiset pystyivät projisoimaan Normandiaan vastaan kuinka paljon he oikeasti veivät taisteluun.

"Lisäksi erehdyt."

Missähän?

"Kun sotatoimet länsirintamalla alkoivat keväällä 1940..."

Sotatoimet olivat efektiivisesti olleet meneillään länsirintamalla syksystä -39.

"...liitoutuneilla joihin tietysti lasketaan myös Hollannin ja Belgian armeijat..."

No, miksi sinulla sitten on mitään sitä vastaan, että kaikki Länsiarmeijan joukot lasketaan saksalaisten vahvuuteen? Eikö olennainen ole tässäkin tapauksessa vain ne joukot, jotka olivat vastakkain läpimurtosektorilla?

"...oli ylivoima saksalaisiin nähden."

Saksan Länsiarmeijalla oli huomattava ylivoima liittoutuneisiin nähden -44.

///MeAgaln

Lue lisää

"Ranska, Belgian ja Tanskan."

Korjaus, Ranskan, Belgian ja Hollannin.

///MeAgaln

Anonyymi kirjoitti:

Liitotuneilla oli 144 divisioonaa ja Saksalla 141. Hyökkääjällä pitää yleensä olla kolminkertainen ylivoima että onnistuu murtautumaan läpi. Toki saksalaisilla oli paikallinen ylivoima murtokohdissa.

Lue lisää

Saksa onnistui blizkriegillä yllättämään ranskalaiset kiertämällä maginot linja belgian kautta. saksalaiset sotilaat käyttivät pervitiiniä jonka ansiosta jaksoivat hyökätä ja sotia 3 vrk putkeen nukkumatta. ranska ja muut maat, olivat ällikällä lyöty. alkoivat uskomaan että saksalla on supermiehistä koottu lyömätön armeija. joka alensi ranskalaisten taistelu henkeä.

Anonyymi kirjoitti:

Saksa onnistui blizkriegillä yllättämään ranskalaiset kiertämällä maginot linja belgian kautta. saksalaiset sotilaat käyttivät pervitiiniä jonka ansiosta jaksoivat hyökätä ja sotia 3 vrk putkeen nukkumatta. ranska ja muut maat, olivat ällikällä lyöty. alkoivat uskomaan että saksalla on supermiehistä koottu lyömätön armeija. joka alensi ranskalaisten taistelu henkeä.

Lue lisää

"Saksa onnistui blizkriegillä yllättämään ranskalaiset kiertämällä maginot linja belgian kautta."

Gamelinin koko strategia oli rakennettu nimenomaan oletukselle, että saksalaiset pyrkisivät ohittamaan Maginot-linjan.

"saksalaiset sotilaat käyttivät pervitiiniä jonka ansiosta jaksoivat hyökätä ja sotia 3 vrk putkeen nukkumatta. ranska ja muut maat, olivat ällikällä lyöty. alkoivat uskomaan että saksalla on supermiehistä koottu lyömätön armeija. joka alensi ranskalaisten taistelu henkeä."

Se menee enemmänkin pitkään listaan muita taikakalu-selityksiä. Aikalaisraporteissa rintamalta todella mainittiin saksalaisten läpimurron syyksi useita ilmiömäisiä sotamenetelmiä/koneita:
- Hirviömäiset raskaat panssarivaunut, joihin pst-tykit eivät millään tahtoneet tehota
- Ihmeellinen uusi kaasuase, joka otti tolkun pois vahvimpienkin pesäkkeiden puolustajilta
- Valepukuiset laskuvarjosotilaat sotkemassa asioita liittoutuneiden selustassa

Yhteinen nimittäjä kaikille näille on niiden joko täysin fiktiivinen tai ainakin vahvasti tosiasioiden yli liioiteltu luonne.

///MeAgaln

Valesota (saks. Sitzkrieg, ”istumasota”, ransk. drôle de guerre, ”kummallinen sota”, engl. Phoney War, ”huijaussota”) oli ajanjakso länsirintamalla toisen maailmansodan alkuvaiheessa. Vaihe alkoi 3. syyskuuta 1939, kun Iso-Britannia ja Ranska julistivat sodan Saksalle sen hyökättyä Puolaan, ja päättyi Saksan aloittaessa hyökkäyksensä länteen 10. toukokuuta 1940.

Valesota sai nimensä siitä, että kahdeksan kuukauden aikana osapuolten välillä käytiin sodanjulistuksista huolimatta vain vähäisiä taisteluita.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Valesota


Miksi NL:lle ei julistettu sotaa sen hyökättyä Puolaan?

...ai niin, sehän riensi "pelastamaan Puolan Saksan kynsistä"...

"Eisenhower, tuo mälsä jenkki, ymmärsi kuinka tärkeää on nostaa Ranskan henkeä ja päästi De gaullen menemään paraatimarsilla Pariisiin! Jenkit ovat aina nostaneet kansakuntia pohjamudasta."

Eisenhowerilla tuskin oli erityistä tarvetta nostaa Ranskan henkeä elokuussa -44 koko Saksan länsirintaman luhistuessa ja häipyessä kotimaataan kohti. Ranskan oma armeijakin oli tuossa vaiheessa jo nimittäin sotatoimissa mukana ;)

MeAgain kirjoitti:

"Eisenhower, tuo mälsä jenkki, ymmärsi kuinka tärkeää on nostaa Ranskan henkeä ja päästi De gaullen menemään paraatimarsilla Pariisiin! Jenkit ovat aina nostaneet kansakuntia pohjamudasta."

Eisenhowerilla tuskin oli erityistä tarvetta nostaa Ranskan henkeä elokuussa -44 koko Saksan länsirintaman luhistuessa ja häipyessä kotimaataan kohti. Ranskan oma armeijakin oli tuossa vaiheessa jo nimittäin sotatoimissa mukana ;)

Lue lisää

"Ranskan oma armeijakin oli tuossa vaiheessa jo nimittäin sotatoimissa mukana"
Mitä ihmettä Ranskan armeija on tehnyt sillä aikaa, kun Ranska on ollut Saksan miehityksen alaisena? Pyöritellyt peukaloita?

"Mitä ihmettä Ranskan armeija on tehnyt sillä aikaa, kun Ranska on ollut Saksan miehityksen alaisena? Pyöritellyt peukaloita?"

Sitäkin uuden yhdysvaltalaisen kaluston kanssa harjoittelu on epäilemättä vaatinut, mutta varmasti heille riitti töitä Välimeren taisteluissakin ;)

"..kyllä Ranskalla oli taisteluhalua. "

Aika huonosti. Tuohon aikaan ranskalaiset olivat sosialistien ja kommunistien mädättämiä, taistelutahdottomia surkimuksia. Kun maa oli miehitetty suurin osa kansaa oli passiivista. Suurempi osa teki aktiivista yhteistyötä saksalaisten kanssa kuin oli vastarintaliikkeessä. Toki sodan jälkeen kaikki kehuskelivat olleensa vastarintaliikkeessä tavalla tai toisella mukana, tuo on täyttä roskaa.

"Tuohon aikaan ranskalaiset olivat sosialistien ja kommunistien mädättämiä, taistelutahdottomia surkimuksia."

Höpöjuttuja, ranskalaisten miehistötappiot todistavat varsin selkeästi taistelutahtoisia riittäneen ja heidän armeijansa osoittautui aivan yhtä taistelutahtoiseksi länsirintamalla 44-45 kaluston puutteesta ja vuosien miehityksestä huolimatta.

"Kun maa oli miehitetty suurin osa kansaa oli passiivista."

Kuten jokaisessa miehitetyssä maassa, väestö yritti parhaansa mukaan jatkaa elämäänsä huonoissakin olosuhteissa.

"Suurempi osa teki aktiivista yhteistyötä saksalaisten kanssa kuin oli vastarintaliikkeessä."

Saksa ja Japani saivat paljon enemmän "vapaaehtoisia" valloitetuilta Neuvostoliiton ja Kiinan alueilta, joskin niiden lojaalisuus taistelussa oli toinen juttu. Jopa Ranskan yhteistyöhallituksella oli alusta lähtien saksalaisilta salattu asekätkentäohjelma.

"Toki sodan jälkeen kaikki kehuskelivat olleensa vastarintaliikkeessä tavalla tai toisella mukana, tuo on täyttä roskaa."

Kauhu, ihmisilläkö on tapana kertoa liioiteltuja juttuja sota-ansioistaan? Toivottavasti mitään vastaavaa ei vain tapahtunut muuaalla ;)

"Ranskan katkeroituminen ja kostonhalu Ranskan-Preussin sodasta 1870 oli yksi merkittävimmistä syistä joka johtivat ensimmäiseen maailmansotaan."

Katkeroituminen ja kostonhalu oli niin suurta, että Saksa päätti hyökätä läntisten naapuriensa kimppuun ;)

"Samoin Enimmäisen maailmansodan jälkeen Ranska oli eturintamassa vaatimassa Saksalle kohtuuttomia sotakorvauksia ja alueluovutuksi, jotka katkeroittivat Saksalaisia ja osaltaan johtivat toiseen maailmansotaan."

Tosin, mikäli Ranskan olisi luhistunut vuonna 1914, saksalaiset suunnittelivat lännessä liittävänsä hallintaansa Belgian lisäksi myös Ranskan pohjois-osat mittavien rahallisten korvausten lisäksi. Onneksi revareiden mielestä sellaiset suunnitelmat eivät tietenkään ole kohtuuttomia ;)

MeAgain kirjoitti:

"Ranskan katkeroituminen ja kostonhalu Ranskan-Preussin sodasta 1870 oli yksi merkittävimmistä syistä joka johtivat ensimmäiseen maailmansotaan."

Katkeroituminen ja kostonhalu oli niin suurta, että Saksa päätti hyökätä läntisten naapuriensa kimppuun ;)

"Samoin Enimmäisen maailmansodan jälkeen Ranska oli eturintamassa vaatimassa Saksalle kohtuuttomia sotakorvauksia ja alueluovutuksi, jotka katkeroittivat Saksalaisia ja osaltaan johtivat toiseen maailmansotaan."

Tosin, mikäli Ranskan olisi luhistunut vuonna 1914, saksalaiset suunnittelivat lännessä liittävänsä hallintaansa Belgian lisäksi myös Ranskan pohjois-osat mittavien rahallisten korvausten lisäksi. Onneksi revareiden mielestä sellaiset suunnitelmat eivät tietenkään ole kohtuuttomia ;)

Lue lisää

Oli ne hunnit hirviöitä! Että suunnittelivat voivansa voittajina vaatia ihan alueluovutuksia ja sotakorvauksia! Onneksi ententen puhtoiset enkelit voittivat ja estivät noin katalien suunnitelmien toteutumisen!

MortAuxBoches kirjoitti:

Oli ne hunnit hirviöitä! Että suunnittelivat voivansa voittajina vaatia ihan alueluovutuksia ja sotakorvauksia! Onneksi ententen puhtoiset enkelit voittivat ja estivät noin katalien suunnitelmien toteutumisen!

Lue lisää

On melkein liikuttavaa nähdä revareita, jotka muuttavat mielipiteitään noin ;)

"Komentoketjut sekaisin kun yllättävä hyökkäyssuunta ja salamasota vielä toimi vielä toisin kuin Venäjän lakeuksilla misä menetti tehonsa."

Ranskan komentoketju ei alkanut hajota hyökkäyssuunnan vaan yllättävän läpimurron seurauksena. Sitä kiihdyttivät entisestään paniikinomaiset yritykset tukkia syntynyttä repeämää irroittamalla joukkoja reserveiksi suoraan linjasta ja epäilemättä myös henkilövaihdokset, kuten Gamelinin potkaiseminen pihalle hänen suunnitelmansa alkaessa hajota.

"Tankit oli kyllä riittävän hyviä ja melko tarpeeksi muuta tuo johtaminen kun koko sotaan ei edes uskottu järjettömänä."

Ranskalaiset tuskin olisivat edes suorittaneet liikekannallepanoa, jos olisivat pitäneet sotaa "järjettömänä". Liittoutuneiden suurstrategia sinänsä sodan alkuvaiheissa oli täysin järjellinen.

Mitä täsmälleen ottaen olivat nuo ranskalaisten "vanhat" sodankäyntimetodit?

Kyllä Clemenceaun lepsuilu oli vääryyttä ja häpeällistä. Jokainen univormussa ollut sakemanni olisi pitänyt teloittaa sotarikollisena, mieluiten kiduttamalla. Ja sitten siirtää loput etelänavalle ja jakaa maat naapureille. Sotakorvauksia olisi pitänyt määrätä ainakin sata sakujen sukupolvea maksamaan vähintään 110% tuloistaan.

Kuinka kauan sinä aiot luikkia karkuun näitä kysymyksiä?

https://keskustelu.suomi24.fi/t/14186511/1900-luvun-hapeallisimmat

Miten sinulla menee sen sisäistäminen, että brittiläinen rykmenttiosasto kukisti saksalaisen divisioonan vahvuisen varuskunnan Antwerpenin valtauksen yhteydessä? Viime kerralla kysymyksessä oli "hallittu perääntyminen" kun komentaja itse asteli antautumaan, miten nyt on?

"...ei se luhistunut vaan joukot siirrettiin harkitusti järkevämpään paikkaan."

No, kaiketi joukkojen siirtyminen vankilerille on jollain tasolla järkevämpää ;)

"Ranskisten moraali meni heidän tajuttuaan olevansa yksin brittien petoksen takia."

Mihin katosi teema "harkitusta perääntymisestä järkevämpään paikkaan"?

///MeAgaln

"Kun britti johon luotettiin kuten suurvaltaan luotetaan petti täysin niin kaikki romahti. Ranskisten moraali meni heidän tajuttuaan olevansa yksin brittien petoksen takia. Mahtoivat katua toukokuussa sodanjulistustaan mutta oli jo myöhäistä."

Britanniahan jatkoi sotaa Ranskassa perustamalla 2. Siirtoarmeijan Ranskan avuksi evakuoituaan taidolla ja onnella pääosan 1. Siirtoarmeijasta ja 100 000 ranskalaista taistelua jatkamaan.
Ratkaisu tuntuu harmittavan brittivihaajia vieläkin.

Ranskan antauduttua Britannia jatkoi sotaa lopulliseen voittoon asti.

Tällaisella on tosiaan spekuloitu.

Totuus on,että ranskalaiset monet reserviläiset olivat haluttomia taisteluun. Huomattavan paljon antautui edes asettaan lataamatta.
Kyllä siinä on ollut kommunistien vaikutusta mukana. Ranskalaisethan ovat hyvin isänmaallisia ja saksalaisia vihattiin.Edellinen sota hävityksineen oli tuoreessa muistissa.

Anonyymi kirjoitti:

Tällaisella on tosiaan spekuloitu.

Totuus on,että ranskalaiset monet reserviläiset olivat haluttomia taisteluun. Huomattavan paljon antautui edes asettaan lataamatta.
Kyllä siinä on ollut kommunistien vaikutusta mukana. Ranskalaisethan ovat hyvin isänmaallisia ja saksalaisia vihattiin.Edellinen sota hävityksineen oli tuoreessa muistissa.

Lue lisää

Joten kumpaa ne nyt sitten tekivät? Ne näyttävät tällä hetkellä vihanneen saksalaisia niin paljon etteivät edes suostuneet lataamaan asettaan ;)

///MeAgaln

Ranska on ollut keskiajalta asti yksi Euroopan vahvimpia sotilasvaltioita. Voittoja on tullut, mutta tietysti turpiinkin.
Ranska oli voittajista kovimmalla edellisessä sodassa.

Hyvä ettei Ranska ja Italia ole pahemmin sotineet keskenään. Tulis kauheita lähitaisteluita khihihi...

Lykkäät pötyä.

Kyllä Ranska tiesi hyvin brittien kyvyt asettaa maavoimia taisteluun.
12 divisioonaa oli hyvä voimanlisä, joskaan ne eivät olleet varustukseltaan ja koulutukseltaan vaatimusten tasalla. Englanti asetti myös ilmavoimia ja piti merta hallussaan.

Britannia alkoi harkita evakuointia vasta Ranskan ja Belgian puolustuksen luhistuttua ja Hollannin antauduttua. Ratkaisu oli oikea, mitä todistaa brittivihaajien siitä vieläkin tuntema katkeruus.
Britannia jatkoi sotaa Ranskan antauduttua yksin NL:n ollessa Saksan liittolainen ja USA:n puolueeton. Harmittaahan sellainen palstan brittivihaajia vieläkin. Saksa joutui yhä pahempiin ongelmiin brittien sinnikkyyden ansiosta.

Anonyymi kirjoitti:

Lykkäät pötyä.

Kyllä Ranska tiesi hyvin brittien kyvyt asettaa maavoimia taisteluun.
12 divisioonaa oli hyvä voimanlisä, joskaan ne eivät olleet varustukseltaan ja koulutukseltaan vaatimusten tasalla. Englanti asetti myös ilmavoimia ja piti merta hallussaan.

Britannia alkoi harkita evakuointia vasta Ranskan ja Belgian puolustuksen luhistuttua ja Hollannin antauduttua. Ratkaisu oli oikea, mitä todistaa brittivihaajien siitä vieläkin tuntema katkeruus.
Britannia jatkoi sotaa Ranskan antauduttua yksin NL:n ollessa Saksan liittolainen ja USA:n puolueeton. Harmittaahan sellainen palstan brittivihaajia vieläkin. Saksa joutui yhä pahempiin ongelmiin brittien sinnikkyyden ansiosta.

Lue lisää

Britannia alkoi harkita evakuointia vasta Ranskan ja Belgian puolustuksen luhistuttua ja Hollannin antauduttua.

Täyttä roskaa. Nuo mainitut maat luhistuivat koska suurvalta Britannia alkoi heti perääntymisen kohden rannikkoa. Jos brittiarmeija olisi seissyt tukevasti paikallaan niin Saksan rynnistys olisi torpattu siihen.

On sinulta häpeällistä edes mainita Belgiaa, senkö piti suojata suurvalta Britannian taistelua vaiko päinvastoin. Jos brittien pärjääminen riippui Belgiasta niin asiat olivat paljon huonommin kuin on tiedettykään.

Anonyymi kirjoitti:

Britannia alkoi harkita evakuointia vasta Ranskan ja Belgian puolustuksen luhistuttua ja Hollannin antauduttua.

Täyttä roskaa. Nuo mainitut maat luhistuivat koska suurvalta Britannia alkoi heti perääntymisen kohden rannikkoa. Jos brittiarmeija olisi seissyt tukevasti paikallaan niin Saksan rynnistys olisi torpattu siihen.

On sinulta häpeällistä edes mainita Belgiaa, senkö piti suojata suurvalta Britannian taistelua vaiko päinvastoin. Jos brittien pärjääminen riippui Belgiasta niin asiat olivat paljon huonommin kuin on tiedettykään.

Lue lisää

Valehtelet.

Hollanti ja Belgia kieltäytyivät yhteistoiminnasta ennen sotaa.
Saksan hyökättyä oli myöhäistä.
Hollanti murskattiin muutamassa päivässä ja Belgia antautui Ranskalle ja Britannialle ilmoittamatta.

Kohti Belgiaa marssineet britit joutuivat kohtaamistaisteluun panssarijoukkojen kanssa ja ilmavoimien murskaavien pommitusten kohteiksi.

Koko siirtoarmeija ynnä Ranskan 7.Armeija oli vaarassa jäädä saarroksiin.
Siksi alettiin vetäytyä ja pian myös valmistella evakuointia yli Kanaalin.

Improvisoitu ylikuljetus onnistui niin hyvin,että se risoo brittikaunaisia valehtelijoita vieläkin.

Tarinahan se on tuokin.

Bitit evakuoivat siirtoarmeijansa viisaasti.
Vaihtoehtona oli vankileiri.Ja ehkä rauha Saksan kanssa sen ehdoilla.

Nyt jatkettiin sotaa voittoon asti.

" ...Ranskalla oli edelleen jäljellä armeijansa minkä olisi pitänyt riittää menestyksekkääseen torjuntaan."

Miksi sen olisi pitänyt riittää? Eikö sinun pitäisi antaa edes jokin perustelu väittämällesi ;)

///MeAgaln

Ranska hävisi,koska taisteli edellisen sodan opeilla.

Macron on Ranskan historian etevimpiä johtajia.

Tulevan EU:n liittovaltion ensimmäinen presidentti.

Anonyymi kirjoitti:

Ranska hävisi,koska taisteli edellisen sodan opeilla.

Macron on Ranskan historian etevimpiä johtajia.

Tulevan EU:n liittovaltion ensimmäinen presidentti.

Lue lisää

"Ranska hävisi,koska taisteli edellisen sodan opeilla."

Tosin tässä ketjussa, kuten muissa vastaavissa, jää hyvin paljolto auki mitä ne edellisen sodan opit oikeastaan olivat.

///MeAgaln

Anonyymi kirjoitti:

"Ranska hävisi,koska taisteli edellisen sodan opeilla."

Tosin tässä ketjussa, kuten muissa vastaavissa, jää hyvin paljolto auki mitä ne edellisen sodan opit oikeastaan olivat.

///MeAgaln

Lue lisää

1ms oppeja.

Anonyymi kirjoitti:

"Ranska hävisi,koska taisteli edellisen sodan opeilla."

Tosin tässä ketjussa, kuten muissa vastaavissa, jää hyvin paljolto auki mitä ne edellisen sodan opit oikeastaan olivat.

///MeAgaln

Lue lisää

Hehe,Ranskallahan oli hevosvetoinen tykistö 76mm putkilla!Ja tulenjohto samaa 1.Ms tasoa!
Noin niinkuin esimerkiksi!

Anonyymi kirjoitti:

Hehe,Ranskallahan oli hevosvetoinen tykistö 76mm putkilla!Ja tulenjohto samaa 1.Ms tasoa!
Noin niinkuin esimerkiksi!

"Hehe,Ranskallahan oli hevosvetoinen tykistö..."

Joo, vastaavaa ei olisi ikinä näkynyt saksalaisten puol... hei mikä tämä on:

https://tinyurl.com/2p9yu2fm

"...76mm putkilla!"

Ranskalaiset käyttivät 75mm tykkejään, koska niitä oli pilvin pimein jäljellä edellisestä sodasta. Saksan omat 77mm tykit olivat joko vaihtaneet omistajaa tai vaihtaneet olomuotoa rauhansopimuksen jälkeen.

"Ja tulenjohto samaa 1.Ms tasoa!"

Jos siis tarkoitetaan 1. ms:n aikana kehitettyjä konsepteja niin kyllä, kuten kaikilla muillakin osapuolilla. Tykistö varmaan aselajina oli varmaan vuoden 1940 taisteluissa se yksi tehokkaimpia aselajeja Ranskan asevoimien riveissä, vaikka se asia ei voinutkaan paikata muita ongelmia.

///MeAgaln

Verrattuna pelottomiin anonyymeihin nettitaistelijoihin.

///MeAgaln

Hyökkäyskrapula alkaa ilmeisesti olla ohi ja nyt näemmä olet palannut normaaliin trollailujärjestykseen ;)

"Huomattavia voimia oli Puolassa..."

Kahdeksantoista divisioonaa kattoi ne huomattavat voimat.

"...lisäksi joukkoja tarvittiin Belgian, Hollannin ja Norjan valtauksiin."

Liittoutuneiden joukkoja oli niinikään hajautettu noiden maiden puolustukseen ja itseasiassa liittoutuneiden vahvin armeijaryhmä oli levittäytynyt Belgian läpi Hollantiin.

"Kaikesta huolimatta britti juoksi pakoon ja Ranska kaatui 6 viikossa. Melkoinen näytös osaamisesta."

Neljä vuotta myöhemmin Saksan noin 70 divisioonan vahvuinen Länsiarmeija sortui vajaan 40 liittoutuneiden divisioonan hyökkäyksen alla. Se siitä.

///MeAgaln

Anonyymi kirjoitti:

Hyökkäyskrapula alkaa ilmeisesti olla ohi ja nyt näemmä olet palannut normaaliin trollailujärjestykseen ;)

"Huomattavia voimia oli Puolassa..."

Kahdeksantoista divisioonaa kattoi ne huomattavat voimat.

"...lisäksi joukkoja tarvittiin Belgian, Hollannin ja Norjan valtauksiin."

Liittoutuneiden joukkoja oli niinikään hajautettu noiden maiden puolustukseen ja itseasiassa liittoutuneiden vahvin armeijaryhmä oli levittäytynyt Belgian läpi Hollantiin.

"Kaikesta huolimatta britti juoksi pakoon ja Ranska kaatui 6 viikossa. Melkoinen näytös osaamisesta."

Neljä vuotta myöhemmin Saksan noin 70 divisioonan vahvuinen Länsiarmeija sortui vajaan 40 liittoutuneiden divisioonan hyökkäyksen alla. Se siitä.

///MeAgaln

Lue lisää

"Neljä vuotta myöhemmin Saksan noin 70 divisioonan vahvuinen Länsiarmeija sortui vajaan 40 liittoutuneiden divisioonan hyökkäyksen alla. Se siitä."

Tämä vaati petoksen orgiat Wehrmachtin johdon taholta

Anonyymi kirjoitti:

"Neljä vuotta myöhemmin Saksan noin 70 divisioonan vahvuinen Länsiarmeija sortui vajaan 40 liittoutuneiden divisioonan hyökkäyksen alla. Se siitä."

Tämä vaati petoksen orgiat Wehrmachtin johdon taholta

Lue lisää

"Tämä vaati petoksen orgiat Wehrmachtin johdon taholta"

Sinulla on petoksen orgiat menossa tuossa ketjussa vieläkin:

https://keskustelu.suomi24.fi/t/17311080/churchill-1942-quotbritannian-armeija-on-yleinen-vitsailun-aihequot

Kuva tuhotusta Varsovasta oli sinun mukaasi:
"Siis tuo kuvahan on jostain Saksan raunioiksi pommitetusta kaupungista."
Mutta eipä ole joku kaupunki saanut nimeä vieläkään ;)

///MeAgaln

Tunnetusti Stalin valmistautui hyökkäämään Eurooppaan vasta v. 1941. Baltianmaiden sovjetisointi toteutettiin vastoin lisäpöytäkirjaa kesäkuussa 1940. Ehkäpä Saksan isku Englantiin olisi saattanut aiheuttaa kiusauksen. Saksalal ei kuitenkaan ollut tähän joukkoja ja Afrikan sijaan se alkoi heti viedä joukkoja itärajalle Ranskan kukistumisen jälkeen

"Panee miettimään miksi Stalin ei hyökännyt silloin kun Saksan voimat olivat lännessä."

Kysymys tavallaan juontaa klassisesta vaihtoehtohistorian ongelmasta eli ihmiset olettavat kristallipallon näiden historiallisten henkilöiden eteen. Stalin, sen enempää kuin kukaan muukaan, ei olisi voinut ennakoida Ranskan armeijan äkillistä luhistumista, mikä puolestaan entisestään pönkitti vaikutelmaa Saksan armeijan todellista suuremmasta sotilaallisesta kyvystä.

///MeAgaln

Anonyymi kirjoitti:

"Panee miettimään miksi Stalin ei hyökännyt silloin kun Saksan voimat olivat lännessä."

Kysymys tavallaan juontaa klassisesta vaihtoehtohistorian ongelmasta eli ihmiset olettavat kristallipallon näiden historiallisten henkilöiden eteen. Stalin, sen enempää kuin kukaan muukaan, ei olisi voinut ennakoida Ranskan armeijan äkillistä luhistumista, mikä puolestaan entisestään pönkitti vaikutelmaa Saksan armeijan todellista suuremmasta sotilaallisesta kyvystä.

///MeAgaln

Lue lisää

Olin siinä käsityksessä että Stalin piti sotaa Saksaa vastaan väistämättömänä, koska Stalin itsekin tavoitteli lisää lebensraumia. Täten olisi ollut täysin loogista auttaa länsivaltoja. Paitsi jos Stalin uskoi Ranskan pärjäävän Kansainyhteisön avulla.

Anonyymi kirjoitti:

Olin siinä käsityksessä että Stalin piti sotaa Saksaa vastaan väistämättömänä, koska Stalin itsekin tavoitteli lisää lebensraumia. Täten olisi ollut täysin loogista auttaa länsivaltoja. Paitsi jos Stalin uskoi Ranskan pärjäävän Kansainyhteisön avulla.

Lue lisää

Epäilemättä pitkässä juoksussa, mutta keväällä 1940 NL:n johto vieläkin teki arviointeja kalliista retkestä Suomeen, joka oli melkein laittanut heidät nokakkain länsiliittoutuneiden kanssa. Vaikka päätös sotaan osallistumisesta olisikin tehty, offensiivia tuskin olisi pystytty käynnistämään riittävän aikaisin Ranskan pelastamiseksi.

///MeAgaln

Putinismi on 2.0 versio kommunismista. Venäjän propagandassa demokraattiset länsimaat esitetään taistelutahdottomina surkimuksia.

Niin minäkin. Jonkinlaisen pelastusoffensiivin organisoiminen toukokuussa -40 olisi ollut kauhean myöhäistä. Kymmenessä päivässä liittoutuneiden 1. AR on saarroksissa, kahdenkymmenen päivän jälkeen liittoutuneiden jäljellä olevat armeijat eivät enää ole riittävän vahvoja puolustamaan leveän rintaman offensiivia vastaan.

///MeAgaln

Somua saksalaisille kelpasi, mutta Char D2 ei, millä vaunuilla De Gaulle olisi operoinut, kun ranskalaispanssarit hajosivat matkalla taisteluun ja Char B1 bis oli niin monimutkainen, ettei panssarimiehistöjä ehditty kouluttaa. De Gaulle ei ollut mikään käytännön mies, vaikka Paasosen mukaan haastoi opettajiaan sotakorkeassa.

"...niinpä ne olivat panssarintuhoojia ntakana, eivätkä kärkivaunuja läpimurroissa."

Öh, tuo ei pidä paikkaansa. B1 vaunut oli asetettu puoliprikaateihin toimimaan muurinmurtajan roolissa saksalaisten kiinteitä asemia vastaan, vaikka ne valtaosin eivät koskaan siinä roolissa ehtineetkään toimia.

///MeAgaln

Anonyymi kirjoitti:

"...niinpä ne olivat panssarintuhoojia ntakana, eivätkä kärkivaunuja läpimurroissa."

Öh, tuo ei pidä paikkaansa. B1 vaunut oli asetettu puoliprikaateihin toimimaan muurinmurtajan roolissa saksalaisten kiinteitä asemia vastaan, vaikka ne valtaosin eivät koskaan siinä roolissa ehtineetkään toimia.

///MeAgaln

Lue lisää

Char B1 oli erikoistehtävältään suunniteltu läpimurtopanssariksi, myöhemmin lisättiin 47 mm:n tykkitorni, jotta se voisi toimia myös Char de Bataillena , "taistelutankkina", joka taistelee vihollisen panssareita vastaan jalkaväen panssariosastoina, joka kykenisi saamaan aikaan saamaan läpimurron vihollislinjasta tuhoamalla linnoitteet, asepesäkkeitä sekä vastapuolen ​​tankkeja. Char B1 oli erikoistunut hyökkäysase, läpimurtopanssari, joka oli optimoitu puolustusasemien murskaamiseen, joten se suunniteltiin hyvällä taisteluhautojen haudan ylityskyvyllä. Saksalaisilla oli runsaasti kevyitä panssareita. Divisions Cuirassées olivat pitkälle erikoistuneita hyökkäysyksiköitä murtautumaan linnoitettujen asemien läpi, eikä saksalaisilla tällaisia ollut, mutta Char B1:t tuhosivat kuitenkin suuren määrän Panzereita, koska Somuaa ei voitu käyttää sen radion puuttumisen takia tai vaunun johtaja ei voinut sitä käyttää, koska hän toimi ampujana, torniin mahtui vain johtaja. Guderian ei halunnut järjestää ranskalaisille tällaista ennalta suunniteltavaa puolustusasemaa, koska liikkuvuus saksalaisten kevyillä panssareilla poisti kokonaan tämän edun.

Anonyymi kirjoitti:

Char B1 oli erikoistehtävältään suunniteltu läpimurtopanssariksi, myöhemmin lisättiin 47 mm:n tykkitorni, jotta se voisi toimia myös Char de Bataillena , "taistelutankkina", joka taistelee vihollisen panssareita vastaan jalkaväen panssariosastoina, joka kykenisi saamaan aikaan saamaan läpimurron vihollislinjasta tuhoamalla linnoitteet, asepesäkkeitä sekä vastapuolen ​​tankkeja. Char B1 oli erikoistunut hyökkäysase, läpimurtopanssari, joka oli optimoitu puolustusasemien murskaamiseen, joten se suunniteltiin hyvällä taisteluhautojen haudan ylityskyvyllä. Saksalaisilla oli runsaasti kevyitä panssareita. Divisions Cuirassées olivat pitkälle erikoistuneita hyökkäysyksiköitä murtautumaan linnoitettujen asemien läpi, eikä saksalaisilla tällaisia ollut, mutta Char B1:t tuhosivat kuitenkin suuren määrän Panzereita, koska Somuaa ei voitu käyttää sen radion puuttumisen takia tai vaunun johtaja ei voinut sitä käyttää, koska hän toimi ampujana, torniin mahtui vain johtaja. Guderian ei halunnut järjestää ranskalaisille tällaista ennalta suunniteltavaa puolustusasemaa, koska liikkuvuus saksalaisten kevyillä panssareilla poisti kokonaan tämän edun.

Lue lisää

"...mutta Char B1:t tuhosivat kuitenkin suuren määrän Panzereita..."

Ne ovat saattaneet ilmoittaa kohtalaisen hurjia määriä tuhottuja vihollisvaunuja, mutta kaikki kolme puoliprikaatia kutakuinkin tuhoutuivat yrityksessä pysäyttää saksalaisten panssarikiilaa. Mitä ikinä ne saattoivat saavuttaa, ne saavutukset hautautuivat niiden itsensä mukana.

///MeAgaln

Anonyymi kirjoitti:

"...mutta Char B1:t tuhosivat kuitenkin suuren määrän Panzereita..."

Ne ovat saattaneet ilmoittaa kohtalaisen hurjia määriä tuhottuja vihollisvaunuja, mutta kaikki kolme puoliprikaatia kutakuinkin tuhoutuivat yrityksessä pysäyttää saksalaisten panssarikiilaa. Mitä ikinä ne saattoivat saavuttaa, ne saavutukset hautautuivat niiden itsensä mukana.

///MeAgaln

Lue lisää

Saksalaisten panssarivaunujen kanssa Char B1:llä oli yleensä parempi tilanne, kun 16. toukokuuta 1940 yksi panssarivaunu, kapteeni Pierre Billotte, hyökkäsi rintamalla ja tuhosi kolmetoista saksalaista panssarivaunua, jotka olivat väijytyksessä Stonnessa . kaikki Panzer III :t ja Panzer IV :t muutaman minuutin kuluessa. Tankki palasi turvallisesti, vaikka siihen osui 140 kertaa. Samoin hänen kirjassaanPanssarinjohtaja Heinz Guderian kertoi tapauksesta, joka tapahtui panssarivaunutaistelun aikana Junivillen eteläpuolella : "Kun panssarivaunutaistelu oli käynnissä, yritin turhaan tuhota Char B:n 47 mm:n panssarintorjuntatykillä; kaikki ammukseni ammukset yksinkertaisesti pomppasivat sen paksusta panssarista. 37 mm. ja 20 mm aseemme olivat yhtä tehottomia tätä vastustajaa vastaan. Tämän seurauksena kärsimme väistämättä raskaita tappioita."

Anonyymi kirjoitti:

Char B1 oli erikoistehtävältään suunniteltu läpimurtopanssariksi, myöhemmin lisättiin 47 mm:n tykkitorni, jotta se voisi toimia myös Char de Bataillena , "taistelutankkina", joka taistelee vihollisen panssareita vastaan jalkaväen panssariosastoina, joka kykenisi saamaan aikaan saamaan läpimurron vihollislinjasta tuhoamalla linnoitteet, asepesäkkeitä sekä vastapuolen ​​tankkeja. Char B1 oli erikoistunut hyökkäysase, läpimurtopanssari, joka oli optimoitu puolustusasemien murskaamiseen, joten se suunniteltiin hyvällä taisteluhautojen haudan ylityskyvyllä. Saksalaisilla oli runsaasti kevyitä panssareita. Divisions Cuirassées olivat pitkälle erikoistuneita hyökkäysyksiköitä murtautumaan linnoitettujen asemien läpi, eikä saksalaisilla tällaisia ollut, mutta Char B1:t tuhosivat kuitenkin suuren määrän Panzereita, koska Somuaa ei voitu käyttää sen radion puuttumisen takia tai vaunun johtaja ei voinut sitä käyttää, koska hän toimi ampujana, torniin mahtui vain johtaja. Guderian ei halunnut järjestää ranskalaisille tällaista ennalta suunniteltavaa puolustusasemaa, koska liikkuvuus saksalaisten kevyillä panssareilla poisti kokonaan tämän edun.

Lue lisää

Renault oli tankkien Bandalissimus!

Anonyymi kirjoitti:

Saksalaisten panssarivaunujen kanssa Char B1:llä oli yleensä parempi tilanne, kun 16. toukokuuta 1940 yksi panssarivaunu, kapteeni Pierre Billotte, hyökkäsi rintamalla ja tuhosi kolmetoista saksalaista panssarivaunua, jotka olivat väijytyksessä Stonnessa . kaikki Panzer III :t ja Panzer IV :t muutaman minuutin kuluessa. Tankki palasi turvallisesti, vaikka siihen osui 140 kertaa. Samoin hänen kirjassaanPanssarinjohtaja Heinz Guderian kertoi tapauksesta, joka tapahtui panssarivaunutaistelun aikana Junivillen eteläpuolella : "Kun panssarivaunutaistelu oli käynnissä, yritin turhaan tuhota Char B:n 47 mm:n panssarintorjuntatykillä; kaikki ammukseni ammukset yksinkertaisesti pomppasivat sen paksusta panssarista. 37 mm. ja 20 mm aseemme olivat yhtä tehottomia tätä vastustajaa vastaan. Tämän seurauksena kärsimme väistämättä raskaita tappioita."

Lue lisää

"...hyökkäsi rintamalla ja tuhosi kolmetoista saksalaista panssarivaunua, jotka olivat väijytyksessä Stonnessa ."

Nuo numerot ovat vähän leijuvia vähän kuin Wittmannin tapauksessa, mutta kuvamatskun perusteella hän todennäköisesti hyökkäsi tiellä olevaa panssarikolonnaa vastaan. Siitä huolimatta, ranskalaiset eivät pystyneet pitämään Stonnea ja perääntyivät paikkakunnalta. Eikä se ollut halpaa huvia, puoliprikaatin jäljellä olevat B1-vaunut yhdistettiin yhdeksi osastoksi taistelun jälkeen, joten kalustomenetysten on täytynyt olla aika raskaita. Epäilemättä paljon liikkuvuustappioita, mutta ne olivat aivan yhtä menetettyjä kuin Tiikerit muutamaa vuotta myöhemmin.

///MeAgaln

Anonyymi kirjoitti:

"...hyökkäsi rintamalla ja tuhosi kolmetoista saksalaista panssarivaunua, jotka olivat väijytyksessä Stonnessa ."

Nuo numerot ovat vähän leijuvia vähän kuin Wittmannin tapauksessa, mutta kuvamatskun perusteella hän todennäköisesti hyökkäsi tiellä olevaa panssarikolonnaa vastaan. Siitä huolimatta, ranskalaiset eivät pystyneet pitämään Stonnea ja perääntyivät paikkakunnalta. Eikä se ollut halpaa huvia, puoliprikaatin jäljellä olevat B1-vaunut yhdistettiin yhdeksi osastoksi taistelun jälkeen, joten kalustomenetysten on täytynyt olla aika raskaita. Epäilemättä paljon liikkuvuustappioita, mutta ne olivat aivan yhtä menetettyjä kuin Tiikerit muutamaa vuotta myöhemmin.

///MeAgaln

Lue lisää

Ranskalaiset taistelivat kovia ja menestyksekkäitä taisteluita saksalaisia ​​hyökkääjiä vastaan. Yksi taisteluista on Char B1 bis - Euren torjuntavoitto. Yksin se tuhosi kokonaisen panssarikomppanian Stonnen kylässä. Vive la compagniet.

Tykkäisikö mPöhveli ajaa tuollaista Hullu-Jussia!

Mitä höpiset?

Stalin halusi mukaan Euroopan jakoon. Saksa tarjosi tilaisuuden 23.8. 39, ei länsivallat.

Länsivaltoihin liittymiseen tuli tilaisuus 22.6.41. Senkin tarjosi Saksa.