...KUNNES POLIISI HALUSI OTTAA ITSELLEEN KUNNIAA KÖLNIN TAPAHTUMIEN ESTÄMISESTÄ SUOMESSA. TIEDOTUKSESTA TULI FIASKO, JOTA PEITETTIIN PAISUTTELEMALLA RIKOKSIA.
TEKSTI MIKKO NISKASAARI (Voima)
UUDENVUODEN päivän valjetessa poliisilaitos lähetti leppoisan tiedotteen: ”Helsingin poliisin uudenvuoden yö on tänä vuonna ollut aiempia vuosia rauhallisempi.” Rauhallisuutta todistivat numerot: uutenavuonna poliisilla oli ollut 348 tehtävää. Edellisenä uutenavuonna niitä oli ollut 420 ja sitä edellisenä 444. Lasku on merkittävä.
Yhtä hyväntuulinen oli toinen samana päivänä tullut tiedote: ”Uudenvuoden yö on ollut Helsingin poliisilla varsin tavanomainen, eivätkä yölliset tapahtumat ole poikenneet tavanomaisuudesta. Poliisi on ottanut rikosperusteisesti kiinni 17 henkilöä erilaisiin juttuihin liittyen, eikä kiinniotettujen määrä poikkea tavallisesta viikonloppuyöstä.”
Saksan Kölnin tapahtumista ei vielä Suomessa paljoa tiedetty. Seuraavana päivänä keskusrikospoliisi (KRP) päästi vapaalle aattona pidätetyt kuusi irakilaismiestä, joiden oli ounasteltu suunnitelleen rettelöitä. Esitutkinta jatkuu, mutta tutkinnanjohtaja Thomas Elfgren kertoi, ettei ole syytä epäillä Suomessa suunnitellun Saksan toisintoa. Noin tuhannen ulkomaalaisen miehen Kölnin rautatieasemalla uutenavuonna harjoittamasta ryöstelystä ja seksuaalisesta ahdistelusta tuli päivä päivältä paisuva virta uutisia.
HELSINGIN POLIISI tarjoili 7.1. uudestavuodesta aivan uuden version: ”Poliisi sai ennen uutta vuotta vihiä, että pääkaupunkiseudulla olevilla turvapaikanhakijoilla olisi ollut mahdollisesti samansuuntaisia suunnitelmia kuin mitä nyt on uutisoitu olleen Kölnin rautatieasemalla kokoontuneilla miehillä.” Helsingin asematunnelissa oli ollut tuhat irakilaista turvapaikanhakijaa, joita poliisi valvoi poikkeuksellisella miesvoimalla. Kymmeniä ilmoitettiin poistetun paikalta jo alkuillasta.
”Poliisille on ilmoitettu kolmesta ahdistelutapauksesta, joista kahdesta on tehty rikosilmoitus. Jälkikäteen on tullut tietoon, että tällaista olisi keskustan alueella tapahtunut laajemminkin”, tiedotti apulaispoliisipäällikkö Ilkka Koskimäki. Yksikään mainituista tapauksista ei ollut tapahtunut asematunnelissa, joten poliisin tiedotus alkoi hehkuttaa Senaatintorin juhlan ahdisteluja, vedoten juhlien järjestyksenvalvojien kertomuksiin.
Helsingin ja Kölnin yhdistäminen huomattiin kautta Euroopan, ja seuraavana päivänä Ilkka Koskimäki selitti brittilehti The Telegraphissa Helsingissä esiintyneen laajaa seksuaalista ahdistelua, jonka kaltaista ei ole koskaan ennen nähty. Puskaraiskauksetkin ovat Koskimäen mukaan aivan uusi ilmiö. Nyt alkoi kohu.
Epäuskoinen STT:n toimittaja kysyi 9.1. Koskimäeltä: ”Tosiaanko olette sitä mieltä, että ilmiö on uusi suomalaisessa seksuaalirikoshistoriassa, että naisia ahdistellaan puistoissa?”
”Puhun Helsingin puolesta ja kyllä”, vastasi Koskimäki.
Apuun tuli Helsingin poliisipäällikkö Lasse Aapio, joka väitti sunnuntaina 10.1. eri medioissa julkaistussa haastattelussa: ”Iso porukka miehiä kulkee tuolla ryhmässä ja koskettelee naisia. Puhutaan 30–50 ihmisen ryhmistä.”
Tämä ei kuitenkaan perustunut poliisin havaintoihin vaan lehtiuutiseen, mikä paljastui saman päivän Helsingin Sanomista. ”Teillähän se luki, 30–50 miestä siinä [Senaatintorin] lavan edessä.” Aapio viittaa HS:n lauantaiseen uutiseen.
Lauantaina 9.1. HS oli haastatellut Senaatintorin uudenvuoden turvapäällikkö Ville Ketosta, joka kertoi: ”Senaatintorin lavan edessä oli heitä noin 30–50 miehen joukko, joka käyttäytyi levottomasti. Siinä oli vähän levotonta touhua, pientä tönimistä ja suunsoittoa, mutta ei mitään sellaista, mikä olisi antanut syyn poistaa heitä paikalta.”
Poliisipäällikkö Aapio siis muutti lavan edessä hengailleen joukon monikkoon ja lähetti joukkiot kulkemaan pitkin kaupunkia. Turvapäällikkö Ketonen kaatoi jäävettä poliisin niskaan: ”Itse vähän hämmästyin siitä poliisin lausunnosta. Minun tietooni ei ole tullut laajamittaista ahdistelua. En voisi mennä oikeuteen sanomaan, että sellaista on ollut.” Ketonen kertoi myös, että yksi 14-vuotias tyttö oli poistettu ulkomaalaisten miesten joukosta, oman turvallisuutensa vuoksi ja vastoin tahtoaan.
MITEN JA MIKSI tavanomaista rauhallisempi uusivuosi muuttui poikkeuksellisen uhkaavaksi?
”Heti uudenvuoden jälkeen todettiin, että tilannejohtaja tekee oman tiedotteensa. Päätettiin tehdä kaikessa rauhassa selvitys uudenvuoden tapahtumista. Tiedettiin Kölnissä tapahtuneen samantapaista. Tämä oli siis tietoinen valinta. Siinä vain tuli sitten loppiaispyhät väliin”, selittää poliisilaitoksen viestintäjohtaja Juha Hakola.
Selitys ei vastaa tapahtumia. Poliisi muutti tarinansa 7.1. ja alkoi hartaasti vedota kansalaisiin, jotta kaikista ahdisteluista ilmoitettaisiin poliisille. Selvitys julkaistiin vasta melkein kaksi viikkoa kestäneen kohun jälkeen, 19.1., kun rikosilmoituksia oli saatu riittävästi.
http://uusi.voima.fi/artikkeli/2016/poliisin-uusivuosi/
TEKSTI MIKKO NISKASAARI (Voima)
UUDENVUODEN päivän valjetessa poliisilaitos lähetti leppoisan tiedotteen: ”Helsingin poliisin uudenvuoden yö on tänä vuonna ollut aiempia vuosia rauhallisempi.” Rauhallisuutta todistivat numerot: uutenavuonna poliisilla oli ollut 348 tehtävää. Edellisenä uutenavuonna niitä oli ollut 420 ja sitä edellisenä 444. Lasku on merkittävä.
Yhtä hyväntuulinen oli toinen samana päivänä tullut tiedote: ”Uudenvuoden yö on ollut Helsingin poliisilla varsin tavanomainen, eivätkä yölliset tapahtumat ole poikenneet tavanomaisuudesta. Poliisi on ottanut rikosperusteisesti kiinni 17 henkilöä erilaisiin juttuihin liittyen, eikä kiinniotettujen määrä poikkea tavallisesta viikonloppuyöstä.”
Saksan Kölnin tapahtumista ei vielä Suomessa paljoa tiedetty. Seuraavana päivänä keskusrikospoliisi (KRP) päästi vapaalle aattona pidätetyt kuusi irakilaismiestä, joiden oli ounasteltu suunnitelleen rettelöitä. Esitutkinta jatkuu, mutta tutkinnanjohtaja Thomas Elfgren kertoi, ettei ole syytä epäillä Suomessa suunnitellun Saksan toisintoa. Noin tuhannen ulkomaalaisen miehen Kölnin rautatieasemalla uutenavuonna harjoittamasta ryöstelystä ja seksuaalisesta ahdistelusta tuli päivä päivältä paisuva virta uutisia.
HELSINGIN POLIISI tarjoili 7.1. uudestavuodesta aivan uuden version: ”Poliisi sai ennen uutta vuotta vihiä, että pääkaupunkiseudulla olevilla turvapaikanhakijoilla olisi ollut mahdollisesti samansuuntaisia suunnitelmia kuin mitä nyt on uutisoitu olleen Kölnin rautatieasemalla kokoontuneilla miehillä.” Helsingin asematunnelissa oli ollut tuhat irakilaista turvapaikanhakijaa, joita poliisi valvoi poikkeuksellisella miesvoimalla. Kymmeniä ilmoitettiin poistetun paikalta jo alkuillasta.
”Poliisille on ilmoitettu kolmesta ahdistelutapauksesta, joista kahdesta on tehty rikosilmoitus. Jälkikäteen on tullut tietoon, että tällaista olisi keskustan alueella tapahtunut laajemminkin”, tiedotti apulaispoliisipäällikkö Ilkka Koskimäki. Yksikään mainituista tapauksista ei ollut tapahtunut asematunnelissa, joten poliisin tiedotus alkoi hehkuttaa Senaatintorin juhlan ahdisteluja, vedoten juhlien järjestyksenvalvojien kertomuksiin.
Helsingin ja Kölnin yhdistäminen huomattiin kautta Euroopan, ja seuraavana päivänä Ilkka Koskimäki selitti brittilehti The Telegraphissa Helsingissä esiintyneen laajaa seksuaalista ahdistelua, jonka kaltaista ei ole koskaan ennen nähty. Puskaraiskauksetkin ovat Koskimäen mukaan aivan uusi ilmiö. Nyt alkoi kohu.
Epäuskoinen STT:n toimittaja kysyi 9.1. Koskimäeltä: ”Tosiaanko olette sitä mieltä, että ilmiö on uusi suomalaisessa seksuaalirikoshistoriassa, että naisia ahdistellaan puistoissa?”
”Puhun Helsingin puolesta ja kyllä”, vastasi Koskimäki.
Apuun tuli Helsingin poliisipäällikkö Lasse Aapio, joka väitti sunnuntaina 10.1. eri medioissa julkaistussa haastattelussa: ”Iso porukka miehiä kulkee tuolla ryhmässä ja koskettelee naisia. Puhutaan 30–50 ihmisen ryhmistä.”
Tämä ei kuitenkaan perustunut poliisin havaintoihin vaan lehtiuutiseen, mikä paljastui saman päivän Helsingin Sanomista. ”Teillähän se luki, 30–50 miestä siinä [Senaatintorin] lavan edessä.” Aapio viittaa HS:n lauantaiseen uutiseen.
Lauantaina 9.1. HS oli haastatellut Senaatintorin uudenvuoden turvapäällikkö Ville Ketosta, joka kertoi: ”Senaatintorin lavan edessä oli heitä noin 30–50 miehen joukko, joka käyttäytyi levottomasti. Siinä oli vähän levotonta touhua, pientä tönimistä ja suunsoittoa, mutta ei mitään sellaista, mikä olisi antanut syyn poistaa heitä paikalta.”
Poliisipäällikkö Aapio siis muutti lavan edessä hengailleen joukon monikkoon ja lähetti joukkiot kulkemaan pitkin kaupunkia. Turvapäällikkö Ketonen kaatoi jäävettä poliisin niskaan: ”Itse vähän hämmästyin siitä poliisin lausunnosta. Minun tietooni ei ole tullut laajamittaista ahdistelua. En voisi mennä oikeuteen sanomaan, että sellaista on ollut.” Ketonen kertoi myös, että yksi 14-vuotias tyttö oli poistettu ulkomaalaisten miesten joukosta, oman turvallisuutensa vuoksi ja vastoin tahtoaan.
MITEN JA MIKSI tavanomaista rauhallisempi uusivuosi muuttui poikkeuksellisen uhkaavaksi?
”Heti uudenvuoden jälkeen todettiin, että tilannejohtaja tekee oman tiedotteensa. Päätettiin tehdä kaikessa rauhassa selvitys uudenvuoden tapahtumista. Tiedettiin Kölnissä tapahtuneen samantapaista. Tämä oli siis tietoinen valinta. Siinä vain tuli sitten loppiaispyhät väliin”, selittää poliisilaitoksen viestintäjohtaja Juha Hakola.
Selitys ei vastaa tapahtumia. Poliisi muutti tarinansa 7.1. ja alkoi hartaasti vedota kansalaisiin, jotta kaikista ahdisteluista ilmoitettaisiin poliisille. Selvitys julkaistiin vasta melkein kaksi viikkoa kestäneen kohun jälkeen, 19.1., kun rikosilmoituksia oli saatu riittävästi.
http://uusi.voima.fi/artikkeli/2016/poliisin-uusivuosi/
Vastaukset 1
Vanhimmat
Tää onkin mielenkiintoinen juttu. Kaikki voidaan esittää tarkoitushakuisesti, kuten nyt poliisi teki.