Suomen armeijan sotilaskarkurit kesällä 1944

En tiedä muuta kuin että talvisodan aika karkureita oli erittäin vähän verrattuna jatkosotaan.

Mikäli karkureita oli noin persevästi niin he ovat syyllisiä Kannaksen läpijuoksuun.

Sinulla ei ole mitään tilastoja väitteesi tueksi. Kannaksen murtuminen ja siitä seurannut paniikki, pakokauhu oli vain tilapäinen ilmiö. Kyllä se aika nopeasti torjuttiin ja omat rivit saatiin taas puolustuskykyisiki.

Et ollut siellä Kannaksella eli et tiedä edes mistä puhut. Totta on se, että pakokauhu hajottaa joukko-osastot. Ja hajautuneet joukko-osastot eivät ole taistelukelpoisia koska joukkojen ryhmitys on hajonnut.
Joukkojen uudelleen järjestäminen tälläisessä tilanteessa ei ole aivan helppo homma.
Moderni sota vaatii järjestettyä logistiikkaa eli hyvää järjestynyttä liikehdintää ja huoltoa.

Ja tämän yhteenkokoaminen pakokauhu tilanteessa ei ole helpoin homma. Ja jos tilanne muuttuu varsin huonoksi edessä voi olla totaalinen antautuminen. Näin teki myös saksalaiset Pauluksen joukot kun totesivat taistelukelpoisuutensa kokonaan kadonneen.
Tämä paniikki, pakokauhu tai pelko on normaalia ihmisen käyttäytymistä. Tässä ihminen, myös sotilas, voi menettää toimintakykynsä kokonaan tai OSAKSI joksikin ajaksi. Tämä on normaalia psykologiaa ja miten tästä päästään YLI on jo oma juttunsa.

Kannaksen "läpijuoksu" kertoo vain tästä hetkellisestä paniikista jossa toimintakyky on suurelta osin kadonnut. Sotilaatkin voivat olla ihmisiä joihin TILANNE voi vaikuttaa enemmän tai vähemmän. Itse en ryhtyisi arvostelemaan tapahtunutta liikaa koska jokaisella ihmisellä voi olla erilainen paineensieto kyky.
Emme edes tunne tarkkoja rajoja siitä kuka tai ketkä murtuu tietyssä pisteessä.

Taidat olla pelkkä sotapelien pelaaja tietokoneen ääressä. Eihän sinä voi tuntea todellista hyökkäystilanteen painetta todellisessa sodassa. Peli on peliä ja sota on sotaa.

Lindmannnilta karkasi kokonainen pataljoona (II/JR9) Summassa. Lopulta hän pyöri mukana Summan läpimurtoa katsellen lähinnä töpinästä haalimiensa "kalastajien" kanssa, joita oli enää n. 70.

Ei ainakaan 40% pidä paikkaansa, ei edes 4%.

Varsinaisia karkureita oli kyllä vähän. Suurhyökkäyksen voimakkuuuden takia joukot hajaantuivat sen voimasta. Harhailijoita kutsuttiiin marjamiehiksi ja heitä koottiin uudestaan yksikköihinsä. Joukot suorastaan lyötiin hajalle ja oli vähän aikaa sellainen tilanne että ei tiedetty missä on omia ja vihollisen joukkoja. Hyvä oli että nämä marjamiehet pääsivät takaisin omien puolelle.

Puna-armeija oli joka puolella hidas jatkamaan hyökkäystä läpimurron jälkeen, sen takia suomalaiset joukot saatiin koottua takaisin puolustusasemiin. K.L Oech oivalsi vihollinen yrittää Tali-Ihantalassa suurimmalla voimalla, sinne siis panostettiin kaikki voimat puolustukseen ja pyydettiin ja saatiin Saksalta lento-osasto käyttöön.

"On arvioitu että 40 % sotilaista siirtyi käpykaartiin puna-armeijan suurhyökkäyksen alettua"

EI OLE ARVIOITU, joten Tarkkispoika korvasi puutteen keksimällä luvun hatusta!

Todellisuudessa peräytymisvaiheessa moni joukko-osasto hajosi nopeassa peräytymisvaiheessa, mutta ne koottiin uudelleen ja lähetettiin vitjaan! Ei sitä pidetty karkuruutta! Karkuruutta on vasta se, jos kieltäytyy palaamasta!