Suomi perustettiin tasavallaksi. Välillä punikit yrittivät Suomea neuvostodiktatuuriksi ja monarkistit ehtivät valita kuninkaankin.
Valtionhoitaja Mannerheim ehti kuitenkin lyhyenä aikana 1919 järjestää vapaat vaalit ja ajaa läpi demokraattisen valtiosäännön. Se olikin voimassa vuoteen
2 000 ja kesti kaikki äärivasemmiston ja Neuvostoliiton hyökkäykset.
Kummastakaan ei ole edes haisua jäljellä.
Valtionhoitaja Mannerheim ehti kuitenkin lyhyenä aikana 1919 järjestää vapaat vaalit ja ajaa läpi demokraattisen valtiosäännön. Se olikin voimassa vuoteen
2 000 ja kesti kaikki äärivasemmiston ja Neuvostoliiton hyökkäykset.
Kummastakaan ei ole edes haisua jäljellä.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Kiitos demokratian täällä saa hillua suht vapaasti kaikki ääripäät,mutta jos eivät saisi niin jonku sortin diktatuurihan tämä sitte oliskin.
Demokraatti voi vaan kääntää toisenki posken ja yrittää puhua järkeä turpiin lyöville äärivasuri/natsi/jumalaan uskoville idealisteille.
sikäli merkittävä, että demokratia yritettiin kukistaa NL:n tuella. Äärivasemmiston toiminta sallittiin ja oikeiston täysin laillinen toiminta kiellettiin.
Siksi lakkautettiin IKL ja leimattiin maanpuolustusjärjestöt fasistisiksi.
ja demokratia koitti 1991. Nyt vastan jullittavat vain reliikkeinä säilyneet stallarit poliittisessa marginaalissa.
------Valtionhoitaja Mannerheim ehti kuitenkin lyhyenä aikana 1919 järjestää vapaat vaalit ja ajaa läpi demokraattisen valtiosäännön-----
Sekö yksin ja kaikki muutko olivat vastaan? Kova jätkä kun ihan yksin kaiken joutui tekemään ja teki kans.
Mannerheimin olleen asialla yksin.
Avaaja sen väitteen esittää, vai etkö osaa lukea, tollo: " Mannerheim ehti kuitenkin lyhyenä aikana 1919 järjestää vapaat vaalit ja ajaa läpi demokraattisen valtiosäännön."
Ei tuon mukaan asialla ollut muita kuin m-heim. Vai missä näet maininnan että olisi ollut muitakin mukana?
vain yksi. Tietenkin oli hallitus, eduskunta ja virkamiehet.
Mannerheim johti toimintaa, vaikka et sitä ymmärräkään.
Vastaan olivat kaltaisesi hölmöt..
Helppoa oli porvariston järjestää vaaleja ja ihan mitä vaan kun tiesivät että niillä ei ole mitään merkitystä, valta on lujasti porvariston kiväärien piipuissa.
Ainuttakaan työväen tai köyhien asemaa parantavaa lakiahan ei säädetty ennenkuin sotien jälkeen. Siitä nähdään mikä oli Eduskunnan valta oikeiston Suomessa.
"Ainuttakaan työväen tai köyhien asemaa parantavaa lakiahan ei säädetty ennenkuin sotien jälkeen. Siitä nähdään mikä oli Eduskunnan valta oikeiston Suomessa."
Todellisuus oli vahvasti toinen! Eduskuntavaaleissa 20- ja 30-luvulla demarit saivat useasti liki puolet äänistä oli vahvasti mukana sen ajan hallituksissa! Sieltä käsin valtaa käytetään!
-------Sieltä käsin valtaa käytetään!----
Vasemmistolla oli kevään -18 ja syksyn -44 välillä valtaa ihan vain just sen verran kuin porvaristo salli. Eduskunta oli pelkkä kulissi, valta majaili muualla.
Vasemmisto muodosti hallituksen 1927.
Lisäksi sdp oli vahva hallituspuolue 1937 alkaen. Se oli koko ajan suurin eduskuntapuolue.
Lopullinen valta oli koko ajan eduskunnalla. Maassa oli enimmäkseen vähemmistöhallituksia. Toinen asia oli, miten eduskunta kykeni valtaa käyttämään. Budjettivaltaa ainakin oli.
Laki kahdeksan tunnin työajasta. Annettu Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1917. (http://www15.uta.fi/yky/arkisto/suomi80/aset2711.htm)
lainsäädäntöä kehitettiin valtion kantokyvyn mukaisesti jo ennen sotia.
kesti demokratian pohjana vuoteen 2 000. sitten alettiin riisua presidentin valtaa vasemmiston vaatimuksesta. Nyt on lopullinen määräysvalta eduskunnalla.
------Nyt on lopullinen määräysvalta eduskunnalla.---------
Eli kolmella puoluejohtajalla ja pressalla, siis neljällä henkilöllä yhteensä. Todellinen demokratian huipentuma, sanoisin. Tosin ei tilanne ollut sen kummempi aiemminkaan, puoluepamput ja Kekkonen tai Koivisto määräsivät kaapin paikan ja ne n. 200 muuta painoivat sitä nappia mitä käskettiin. Vain Tuure Junnila ja Georg Ehrnroth painoivat oman tahtonsa mukaan.
Eduskunnalla on valta hallituksen ja presidentin yli. Niille on annettu lakisääteinen hallintovalta, mutta eduskunta voi hallituksen kaataa.
Se pystyy myös kävelemään presidentin päätösten yli.