Kävin vast'ikään kirkossa. Saarnassa saarnaaja pohti, miten jokaisella varmaan on oma näkemyksensä Jeesuksesta tässäkin kirkkosalissa. Eli vaihtoehtoisesti gnostilainen ajatus hyvästä saarnamiehestä tai Jumalan pojasta. Ja tämäkin näkemys voisi saarnaajan mukaan samalla ihmisellä muuttua ajan myötä. Ja miten opin on hyvä olla dynaaminen jäykän dogmaattisuuden sijaan. Saarnaaja myös totesi, että ev. lut. kirkon seinät ovat leveällä ja katto korkealla. Sinällään hyvä pohdiskeleva ote, ei siinä mitään.
Jäin vain miettimään, kun kirkossa luetaan uskontunnustus, että eikö asia sitten olekaan niin, ehkä saarnaajankaan mielestä puhumattakaan seurakuntalaisista. Kuinka paljon voidaan sooloilla ja ajatella ja puhua omia kirkon virallisesta tunnustuksesta riippumatta? Kuinka pitkälle demokratia ja individualismi voidaan viedä ? Aivan kuin kukin pappi olisi ns. oma paavinsa, ja voisi opettaa mitä vaan mielii. Ja milloin raja ylittyy siten, että ei ainoastaan katto ole korkealla ja seinät leveällä, vaan myös pohja tippuu pois ? Vai onko se raja jo ylittymässä, ja ehkä jonkun mielestä jo ylittynytkin ? Onko evankelis-luterilainen kirkko enää oikein uskottava ? Ruotsin kirkossa arkkipiispaehdokkaat eivät osanneet vastata kysymykseen, kumpi antaa todemman kuvan Jumalasta, Jeesus vai Mohammed ? Tähänkö suuntaan ollaan menossa ?
Jäin vain miettimään, kun kirkossa luetaan uskontunnustus, että eikö asia sitten olekaan niin, ehkä saarnaajankaan mielestä puhumattakaan seurakuntalaisista. Kuinka paljon voidaan sooloilla ja ajatella ja puhua omia kirkon virallisesta tunnustuksesta riippumatta? Kuinka pitkälle demokratia ja individualismi voidaan viedä ? Aivan kuin kukin pappi olisi ns. oma paavinsa, ja voisi opettaa mitä vaan mielii. Ja milloin raja ylittyy siten, että ei ainoastaan katto ole korkealla ja seinät leveällä, vaan myös pohja tippuu pois ? Vai onko se raja jo ylittymässä, ja ehkä jonkun mielestä jo ylittynytkin ? Onko evankelis-luterilainen kirkko enää oikein uskottava ? Ruotsin kirkossa arkkipiispaehdokkaat eivät osanneet vastata kysymykseen, kumpi antaa todemman kuvan Jumalasta, Jeesus vai Mohammed ? Tähänkö suuntaan ollaan menossa ?
Vastaukset 12
Vanhimmat
Miksei kukaan vastaa ? Mitä mieltä olette kysymyksestäni ?
Itse et vastaa miksi kollektiivisuus on parempi kuin individualismi?
Minusta aiheellinen aloitus. Kun ihan yhdestä suusta joka jumalanpalveluksessa luetaan uskontunnustus, jonka pitäisi olla viitekehys uskolle, onko oikein että sitä aletaan vesittämään sillä, että jokainen voi tulkita sitä kuinka tahtoo, ja antaa oman mielipiteensä asiasta. Eihän siinä uskontunnuksessa mielipidettä kysytty, että uskotko sinä, vaan siinä ihan suoraan sanotaan että; " Minä uskon Isään Jumalaan jne.....
Jos papit eivät itsekään usko, niin miksi sitten muutenkaan luetuttaa uskontunnustusta.
Kommenttien vähäinen määrä johtuu siitä, että palstasta on muodostunut pääsääntöisesti kristinuskon perusajatuksia mollaava. Tästä lähes päivittäisinä esimerkkeinä ovat ateistien ilonilmaukset ja avaukset siitä, miten vähän Jumalan Sanalla on merkitystä missään päätöksissä.
Avauksesi on hyvä ja kertoo tämänpäivän todellisuudesta. Individuaalisuus ja toisaalta ylisuvaitsevaisuus on suoraan aikaamme kuvaava, myös suuressa osassa luterilaista kirkkoa. Jatkuvasti monipuolistuvat tarpeemme ja niiden tyydyttäminen ja hyväksyttäminen on monille etusijalla.
Pyhyyttä, käsitteenä, niin kuin Raamattu sen ilmoittaa ei valitettavasti ole juuri olemassakaan. Siellä missä ei ole olemassa pyhyyttä, ei ole kunnioitustakaan sen syvässä merkityksessä. Puhuminen Jumalan pelosta saa aikaan vihaa ihmisissä, vaikka siihen sisältyy viisaus.
Moni saarnaaja nimenomaan pohtii ilmiöitä mutta ei julista Jumalan Sanaa, ja tässä hän jättää tekemättä sen, mikä on hänelle uskottu tehtävä. Ihmispelko ja loukkaamisen pelko synnyttää mitään sanomatonta yleistä humanismia, joka hyväksyy ja siunaa kaikki.
Olen luterilainen ja ikäväkseni näitä kirjoitin. Tiedän kyllä että on vielä kirkossamme niitä, jotka rukoilevat ja jatkavat siten perintöä edellisiltä sukupolvilta. Ilman rukousta ei synny hengellistä elämää.
”…synnyttää mitään sanomatonta yleistä humanismia, joka hyväksyy ja siunaa kaikki.”
Ikävä kyllä sinäkin olet tainnut sortua panetteluun. En ole koskaan vielä tavannut ketään ”ylisuvaitsevaa” tai kuvaamaasi kaiken hyväksyvää uskovaa.
Jos sinä kannatat vapaata markkinataloutta, niin samalla kannatat individualismia. Sillä se perustuu juuri tuohon ajatukseen, jossa jokainen henkilökohtaisesti ”päättää” itse. Näin luodaan aina vain uusia tarpeita, joita sitten voi myydä.
Jos kritisoit yksilökeskeisyyttä, niin silloin olet kollektiivisen puolella. Yhteisöllä on tärkeä tehtävä, mutta voiko usko olla kollektiivista ja kaikilla samanlaista? Eli onko mielestäsi parempi että yhteisö määrää sen, mitä kenenkin pitää tai tulee uskoa?
"Saarnassa saarnaaja pohti, miten jokaisella varmaan on oma näkemyksensä Jeesuksesta tässäkin kirkkosalissa.
(...)
Jäin vain miettimään, kun kirkossa luetaan uskontunnustus, että eikö asia sitten olekaan niin, ehkä saarnaajankaan mielestä puhumattakaan seurakuntalaisista."
Ajattelen itse niin päin, että nuo kaksi näkökulmaa, kirkon tunnustus sekä se, miten itse kukin ymmärtää Jeesuksen, eivät välttämättä sulje toisiaan pois.
Asian voi ajatella niin, että uskontunnustus rakentaa ikään kuin ulkoseinät, mutta seinien sisällä on tilaa uskoa eri tavoin ja myös ajan kuluessa uskon muuttua. Yhdessä vaiheessa ihmiselle voi esimerkiksi olla tärkeää se, miten Jeesus asettui vähäosaisten rinnalle sekä kulki ihmisten rinnalla, joskus myöhemmin ihminen voi puolestaan miettiä paljon sitä, mitä tarkoittaa, että Jeesus oli sekä ihminen että Jumala.
Näkökulmat eivät sulje toisiaan pois, ne vain katsovat Jeesusta eri kulmista.
Samalla tässä voi olla seurakunnan rikkaus. Jos ihmiset kertovat eri näkökulmista ja tavoista uskoa, se voi jälleen avata toisten silmiä nähdä Jumala hiukan uudesta kulmasta.
Vilppu H.
pappi
"Näkökulmat eivät sulje toisiaan pois, ne vain katsovat Jeesusta eri kulmista."
Aivan, jokainen sen mukaan missä vaiheessa elämä on tai se oma hengellinen kasvu.
#Jäin vain miettimään, kun kirkossa luetaan uskontunnustus, että eikö asia sitten olekaan niin, ehkä saarnaajankaan mielestä puhumattakaan seurakuntalaisista. #
Uskontunnusta kokonaisuudessaan en ilmeisesti koskaan lueta kokonaisuudessaan vaan laumana hoilaavat sen herkkämielisillä kaunisteltun osan.
Mm nämä tiedot jätetään tunnustamatta kirkko uskontunnustuksessa.
uskontunnustuksesta ja sen kaltaisuudesta...
http://www.evl.fi/katekismus/uskontunnustus/12.html
'Meillä ei ole järkeä'
Ymmärtämättömyydenne:
http://www.evl.fi/katekismus/uskontunnustus/12.html
'Meillä ei ole ymmärrystä'
Ihmisyydestänne luopuminen:
http://www.evl.fi/katekismus/uskontunnustus/12.html
'Me emme kykene täyttämään käskyihin sisältyvää uskon ja ehdottoman rakkauden vaatimusta.'
'Me emme kykene noudattamaan ihmisille säädettyä lakia.'
'Olemme syntisiä'
Jumalasta ja Jumalan Valtakunnan kaltaisuudesta luopumisenne:
http://www.evl.fi/katekismus/uskontunnustus/12.html
'Järkemme ei voi käsittää Jumalaa'
ero JUMALASTA; herra saatanasta uusi jumala:
http://www.evl.fi/katekismus/uskontunnustus/15.html
'Synti erottaa meidät elämän lähteestä, Jumalasta.'
Jeesuksen seuraajat ovatkin kristillisiä eikä rikollisia kristittyjä:
http://www.evl.fi/katekismus/uskontunnustus/22.html
'Kristitty pysyy kuitenkin syntisenä elämänsä loppuun asti.'
MONET, RIPPOKOULUNKIN ILMEISESTI MONEEN KERTAA KÄYNEET, VÄITTÄVÄT ETTEI TUO OLE USKONTUNNUSTA VAIKKA SE ON FAKTANA JOKAISEN TARKISTETTAVISSA!
Järjetön ja ymmärtämätön on aivopesty lauma lammas!
Tässä yksi esimerkki yllä olevan tunnustuksen kieltänneestä:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/12961254#comment-73834416
"evita-
20.11.2014 10:58
Tuo edellä mainittusi EI OLE, luterilaisen kirkon uskontunnustus. Tuo on sinun oma vääristelemäsi ja sepustus Jumalan kymmenestä käskystä ja niiden selityksistä."
TÄSSÄ VIELÄ KIELTÄÄ UUDELLEEN OMAN herra jumalansa OPPEINEEN:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/12961254#comment-73834416
evita-
20.11.2014 09:59
Evankelisluterilaisen kirkon uskontunnustus on tämä joka luetaan sunnuntaisen jumalanpalveluksen yhteydessä.
"Minä uskon Jumalaan, Isään, Kaikkivaltiaaseen, taivaan ja maan Luojaan, ja Jeesukseen Kristukseen, Jumalan ainoaan Poikaan, meidän Herraamme, joka sikisi Pyhästä Hengestä, syntyi neitsyt Mariasta, kärsi Pontius Pilatuksen aikana, ristiinnaulittiin, kuoli ja haudattiin, astui alas tuonelaan, nousi kolmantena päivänä kuolleista, astui ylös taivaisiin, istuu Jumalan, Isän, Kaikkivaltiaan, oikealla puolella ja on sieltä tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita, ja Pyhään Henkeen, pyhän yhteisen seurakunnan, pyhäin yhteyden, syntien anteeksiantamisen, ruumiin ylösnousemisen ja iankaikkisen elämän."
Tuo edell. oleva, mitä kirjoitit EI OLE mikään luterilaisen kirkon uskontunnustus"
SIIS HYVIN ON MUMMOON TAI LAMPAASEEN AIVOPESY TEHONNUT!!!
Suoraan sanottuna sinä sotket asioita. Et ymmärrä mikä on uskontunnustus. Yrität selittää sitä ihmisten selityksillä.
Uskontunnustus on juuri tuo " Minä uskon Jumalaan, Isään kaikkivaltiaaseen jne..."
Ja nuo mitä on Katekismuksessa sen jälkeen on vain ihmisten selityksiä sille. Mutta ne ei ole yhtäkuin Uskontunnustus. Tuossa linkityksessäsi evita on sanonut aivan oikein. Tosin evita puhui virheellisesti käskyistä, mutta ne oli uskontunnuksen selityksiä. Lutherilla oli tapana laittaa selitys sille, mitä hän kullakin asialla tarkoitti, mutta ei niitä selityksiä kirkossa lueta, vaan se itse asia. Niinkuin tässä asiassa, Uskontunnustus.
http://www.luterilainen.com/fi/vähäkatekismus/toinen-luku-uskontunnustus
Tässä Uskontunnustus selityksineen miten minä olen sen aikoinaa koulussa oppinut. Minusta tuo "Meillä ei ole järkeä jne.. sinun selitykset ei ole alkuperäisessä uskontunnustuksessa. Siksi sanoin että;
"Tuo edell. oleva, mitä kirjoitit EI OLE mikään luterilaisen kirkon uskontunnustus"
"Toinen luku, Uskontunnustus
Niin kuin perheenisän tulee teroittaa tämä yksinkertaisesti perhekunnalleen.
Ensimmäinen uskonkappale
Minä uskon Isään Jumalaan, kaikkivaltiaaseen taivaan ja maan Luojaan.
Mitä se on?
Minä uskon, että Jumala on luonut minut ja kaikki olennot, antanut minulle ruumiin ja sielun, silmät, korvat ja kaikki jäsenet, järjen ja kaikki aistit, ja että hän ne vielä voimassa pitää.
Hän antaa myös vaatteet ja jalkineet, ruoan ja juoman, kodin ja konnun, puolison ja lapset, pellon, karjan ja kaiken omaisuuden.
Hän lahjoittaa minulle runsaasti ja joka päivä ravinnon ja kaikki tämän elämän välttämättömät tarpeet, suojelee minua kaikissa vaaroissa, varjelee ja pelastaa kaikesta pahasta.
Tämän kaiken hän tekee pelkästä isällisestä, jumalallisesta hyvyydestään ja laupeudestaan, ilman mitään minun ansiotani tai arvollisuuttani.
Tästä kaikesta minun tulee häntä kiittää ja ylistää, häntä palvella ja olla hänelle kuuliainen.
Tämä on varmasti totta
Toinen uskonkappale, Lunastuksesta
Minä uskon Jeesukseen Kristukseen, Jumalan ainoaan Poikaan, meidän Herraamme, joka sikisi Pyhästä Hengestä, syntyi neitsyt Mariasta, kärsi Pontius Pilatuksen aikana, ristiinnaulittiin, kuoli ja haudattiin, astui alas helvettiin, nousi kolmantena päivänä kuolleista, astui ylös taivaisiin, istuu Jumalan, Isän, kaikkivaltiaan oikealla puolella ja on sieltä tuleva tuomitsemaan elävät ja kuolleet.
Mitä se on?
Minä uskon, että Jeesus Kristus, tosi Jumala, iankaikkisuudessa Isästä syntynyt, ja myös tosi ihminen, syntynyt neitsyt Mariasta, on minun Herrani.
Hän on lunastanut minut, tuomitun ja kadotetun ihmisen, sekä vapahtanut minut kaikista synneistä, kuolemasta ja perkeleen vallasta, ei kullalla eikä hopealla, vaan pyhällä kalliilla verellään ja viattomalla kärsimisellään ja kuolemallaan.
Sen hän teki, että minä olisin hänen omansa, eläisin hänen valtakunnassaan hänen alamaisenaan ja palvelisin häntä iankaikkisessa vanhurskaudessa, viattomuudessa ja autuudessa, niin kuin hän on kuolemasta noussut, elää ja hallitsee iankaikkisesti.
Tämä on varmasti totta.
Kolmas uskonkappale, Pyhityksestä
Minä uskon Pyhään Henkeen, yhden, pyhän, kristillisen seurakunnan, pyhien ihmisten yhteyden, syntien anteeksiantamisen, ruumiin ylösnousemisen ja iankaikkisen elämän.
Mitä se on?
Minä uskon, etten minä oman järkeni voimasta voi Herraani Jeesukseen Kristukseen uskoa eli hänen tykönsä tulla, vaan Pyhä Henki on kutsunut minut evankeliumilla, valaissut minua lahjoillaan, pyhittänyt ja varjellut minut oikeassa uskossa.
Samoin hän kutsuu koko kristikuntaa maan päällä, kokoaa, valaisee, pyhittää ja varjelee sitä ainoan oikean uskon kautta Jeesuksessa Kristuksessa.
Tässä kristikunnassa hän joka päivä runsain määrin antaa minulle ja kaikille uskoville kaikki synnit anteeksi, ja herättää viimeisenä päivänä minut ja kaikki kuolleet sekä antaa minulle ja kaikille Kristukseen uskoville iankaikkisen elämän.
Tämä on varmasti totta."
Anteeksi pitkä kopiointi, mutta se vaati tämän, koska tämä asia näyttää toistuvasti nousevan täällä esiin.
Apostolinen uskontunnustus on kautta kirkkokuntien samana pysynyt, vain sen selitykset ovat ajansaatossa muuttuneet. Luterilaisen kirkon uskontunnuksen selitykset ovat myös muuttuneet alkuperäisestä. Monilla vapailla suunnilla on myös sama apostolinen uskontunnustus.
http://www.evl.fi/katekismus/uskontunnustus/uskontunnustus.html
Mitähän mahdat oikeastaan ajaa takaa? Yksilökeskeisyys on hyvin tärkeää vapaissa suunnissa tiettyyn rajaan ja kollektiivisuus astuu sen jälkeen määräävään asemaan. Kollektiivinen usko on sitä, ettei kukaan saa eikä voi ajatella tai kyseenalaistaa mitään opetettua.
Yksilökeskeisyys on oikeastaan kristinuskon yksi olennainen elementti. Me kohtaamme Jumalan jokainen yksin, me vastaamme teoistamme yksin jne. Jokaisella on myös oma yksilöllinen uskon tiensä.