HBL nosti esiin nettisivuillaan suurin otsikoin mielipidekirjoituksen
Intensifiera svenskundervisningen / Tehostetaan ruotsinopetusta
Tässä näkyy sama tapa ajatella, jota olen ihmetellyt viime päivinä yrittäessäni keskustella tällä palstalla. Tässä nopea käännös:
---
Päättäjäjien on nyt käytettävä järkeään ruotsin kouluopetuksessa.
Kauppakamarin puheenjohtaja Riste E. J. Penttilä sanoo, että "kaikki argumentit puhuvat syvemmän pohjoismaisen yhteistyön puolesta" (HBL 21.2). Nykytilanteessa tämä on ainoa oikea tie. Nyt on korkea aika myös huomata yhteinen pohjoismainen kielemme, ruotsi.
Kuten kaikki tiedämme saavutetaan henkilökohtaisimmat ja parhaat yrityskontaktit ruotsilla. Englanti ei ole meidän kielemme ja suomella emme pärjää muualla. Ruotsi on enemmistökieli Nordenissa. On käsittämätöntä, että osa päättäjistämme haluaa eristää Finlandin kansan. Miksi meille ruotsinkielisille annettaisiin kielellinen etu tulevaisuudessa?
Eivät ne Ruotsissa ymmärrä, miksei suomenkielinen kansa halua opiskella kansalliskieltämme ruotsia. Me olemme kuuluneet lähes 700 vuotta Ruotsiin, mikä on tuonut paljon hyvää maallemme. Täysin käsittämätöntä, että oppilaat suomenkielisissä kouluissa eivät lainkaan lue historiaa ajalta, jolloin kuuluimme Ruotsiin. Näinä levottomina aikoina ehkä osa suomenkielisistä oppilaista hämmästelee, mitä me ruotsinkieliset teemme Suomessa. Nyt tarvitaan historianopetusta Finlandin juurista. Näin luodaan ymmärrystä, joka estää pelkoa ja rasismia.
Älkää tulko sanomaan, että ruotsi on vaikeaa. Ulkomaiset opiskelijat oppivat ruotsia nopeasti. Suomi on vaikeaa, he sanovat.
Presidentit Halonen ja Ahtisaari ovat puhuneet ruotsin eduista, niin myös pääministeri Paavo Lipponen. Kiitos siitä!
Päättäjien täytyy ottaa järki käyttöön ja tehostaa koulujen ruotsinopetusta. Antakaa Finlandin nuorille tulevaisuus!
---------------------
Ensinkin Ruotsin ajan historiaa käsitellään peruskoulussa hyvin kattavasti - jopa niin, etten löytänyt lapseni historiankirjasta kuin ehkä yhden suomea äidinkielenään puhuneen henkilön nimen (Jaakko Ilkka, saattoi olla kaksikielinenkin) ennen Venäjän vallan aikaa. Nyt viitataan siihen, ettei lukiossa ole pakollista Suomen historian kurssia - mutta tätäkin aikaa sivutaan muilla kursseilla. Pakollisten kurssien määrähän on rajattu mahdollisimman pieneen, syystä.
Kirjoittaja siis esittää väitteensä ikään kuin faktoina:
- kaikki argumentit puhuvat syvemmän Norden-yhteistyön puolesta (joka sitten syrjäyttää kaiken muun, koska vain siihen tulee keskittyä?)
- ruotsi on Nordenin enemmistökieli (ja Nordenhan ei voi olla monikielinen?)
- parhaat yrityskontaktit Nordenissa saavutetaan ruotsiksi (ja ilmeisesti vain Norden-kontaktit kelpaavat?)
- osa päättäjistä haluaa eristää Suomen (jos ruotsi ei pakollinen ja "tehostettu")
- ruotsin osaamisen heikkeneminen on ruotsinkielisten etu (ihan hyvää hyvyyttää juuri he pitävät pakkoruotsista kiinni)
- suomenkieliset eivät lue historiaa, eivät tiedä miten paljon hyvää Ruotsin vallan aika toi mukanaan (ja vain hyvää vai?)
- estettävä suomenkielisten pelkoa ja rasismia koulutuksella
- ruotsi on helppoa, suomi vaikeaa (ja se vielä eristää)
- englanti ei ole meidän kielemme
- Halonen, Ahtisaari, Lipponen ja nuorten tulevaisuus!
Tästä huokuu sellainen ajattelua halveksuva ylimielisyys: Ruotsinkieliset yrittävät muka hyvää hyvyyttään vetää pakkoruotsilla suomenkielisiä ja uussuomalaisia kohti ciwistystä ja Nordenia, josta kaikki riippuu ja jossa puhutaan vain ruotsia ja sen lähikieliä, monikielisyys ei käy. Tulevaisuutta ei muka ole Nordenin ulkopuolella ja englanti vaan ei käy, muista kielistä nyt puhumattakaan. Suomenkielisiltä ei muka puutu vain historia vaan myös oikean historiallisen näkemyksen opiskelu. Tämän vuoksi suomenkieliset ovat muka taipuvaisia rasismiin. Heidät tulee pelastaa! Tehostamalla pakkoruotsia!
Tämä oli hyvin valaiseva teksti. Suomenruotsalainen kouluko opettaa näin vai jaetaanko tätä maailmankuvaa ruotsinkielisessä mediassa?
Intensifiera svenskundervisningen / Tehostetaan ruotsinopetusta
Tässä näkyy sama tapa ajatella, jota olen ihmetellyt viime päivinä yrittäessäni keskustella tällä palstalla. Tässä nopea käännös:
---
Päättäjäjien on nyt käytettävä järkeään ruotsin kouluopetuksessa.
Kauppakamarin puheenjohtaja Riste E. J. Penttilä sanoo, että "kaikki argumentit puhuvat syvemmän pohjoismaisen yhteistyön puolesta" (HBL 21.2). Nykytilanteessa tämä on ainoa oikea tie. Nyt on korkea aika myös huomata yhteinen pohjoismainen kielemme, ruotsi.
Kuten kaikki tiedämme saavutetaan henkilökohtaisimmat ja parhaat yrityskontaktit ruotsilla. Englanti ei ole meidän kielemme ja suomella emme pärjää muualla. Ruotsi on enemmistökieli Nordenissa. On käsittämätöntä, että osa päättäjistämme haluaa eristää Finlandin kansan. Miksi meille ruotsinkielisille annettaisiin kielellinen etu tulevaisuudessa?
Eivät ne Ruotsissa ymmärrä, miksei suomenkielinen kansa halua opiskella kansalliskieltämme ruotsia. Me olemme kuuluneet lähes 700 vuotta Ruotsiin, mikä on tuonut paljon hyvää maallemme. Täysin käsittämätöntä, että oppilaat suomenkielisissä kouluissa eivät lainkaan lue historiaa ajalta, jolloin kuuluimme Ruotsiin. Näinä levottomina aikoina ehkä osa suomenkielisistä oppilaista hämmästelee, mitä me ruotsinkieliset teemme Suomessa. Nyt tarvitaan historianopetusta Finlandin juurista. Näin luodaan ymmärrystä, joka estää pelkoa ja rasismia.
Älkää tulko sanomaan, että ruotsi on vaikeaa. Ulkomaiset opiskelijat oppivat ruotsia nopeasti. Suomi on vaikeaa, he sanovat.
Presidentit Halonen ja Ahtisaari ovat puhuneet ruotsin eduista, niin myös pääministeri Paavo Lipponen. Kiitos siitä!
Päättäjien täytyy ottaa järki käyttöön ja tehostaa koulujen ruotsinopetusta. Antakaa Finlandin nuorille tulevaisuus!
---------------------
Ensinkin Ruotsin ajan historiaa käsitellään peruskoulussa hyvin kattavasti - jopa niin, etten löytänyt lapseni historiankirjasta kuin ehkä yhden suomea äidinkielenään puhuneen henkilön nimen (Jaakko Ilkka, saattoi olla kaksikielinenkin) ennen Venäjän vallan aikaa. Nyt viitataan siihen, ettei lukiossa ole pakollista Suomen historian kurssia - mutta tätäkin aikaa sivutaan muilla kursseilla. Pakollisten kurssien määrähän on rajattu mahdollisimman pieneen, syystä.
Kirjoittaja siis esittää väitteensä ikään kuin faktoina:
- kaikki argumentit puhuvat syvemmän Norden-yhteistyön puolesta (joka sitten syrjäyttää kaiken muun, koska vain siihen tulee keskittyä?)
- ruotsi on Nordenin enemmistökieli (ja Nordenhan ei voi olla monikielinen?)
- parhaat yrityskontaktit Nordenissa saavutetaan ruotsiksi (ja ilmeisesti vain Norden-kontaktit kelpaavat?)
- osa päättäjistä haluaa eristää Suomen (jos ruotsi ei pakollinen ja "tehostettu")
- ruotsin osaamisen heikkeneminen on ruotsinkielisten etu (ihan hyvää hyvyyttää juuri he pitävät pakkoruotsista kiinni)
- suomenkieliset eivät lue historiaa, eivät tiedä miten paljon hyvää Ruotsin vallan aika toi mukanaan (ja vain hyvää vai?)
- estettävä suomenkielisten pelkoa ja rasismia koulutuksella
- ruotsi on helppoa, suomi vaikeaa (ja se vielä eristää)
- englanti ei ole meidän kielemme
- Halonen, Ahtisaari, Lipponen ja nuorten tulevaisuus!
Tästä huokuu sellainen ajattelua halveksuva ylimielisyys: Ruotsinkieliset yrittävät muka hyvää hyvyyttään vetää pakkoruotsilla suomenkielisiä ja uussuomalaisia kohti ciwistystä ja Nordenia, josta kaikki riippuu ja jossa puhutaan vain ruotsia ja sen lähikieliä, monikielisyys ei käy. Tulevaisuutta ei muka ole Nordenin ulkopuolella ja englanti vaan ei käy, muista kielistä nyt puhumattakaan. Suomenkielisiltä ei muka puutu vain historia vaan myös oikean historiallisen näkemyksen opiskelu. Tämän vuoksi suomenkieliset ovat muka taipuvaisia rasismiin. Heidät tulee pelastaa! Tehostamalla pakkoruotsia!
Tämä oli hyvin valaiseva teksti. Suomenruotsalainen kouluko opettaa näin vai jaetaanko tätä maailmankuvaa ruotsinkielisessä mediassa?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Suomi ei ole saanut mitään hyvää Ruotsista. Ruotsi teki kaikki päätöksensä omaa etua tavoitellen vähät välittäen Suomen kohtalosta. Suomi tietysti kehittyi Ruotsin haitallisesta vaikutuksesta huolimatta eikä näitä muutoksia voi millään tavalla laskea Ruotsin ansioksi.
Ilman Ruotsin riistoa Suomi ja suomen kieli kehittynyt aikaisemmin siihen mihin olemme nyt päässeet. Ruotsin vaikutus näkyy haitallisena vielä tänä päivänäkin mm. pakkoruotsin, virkamiesruotsin ja kaksikielisyyden muodossa. Ruotsin haitallisuutta ei voi vähätellä koska se haittaa vielä 200 vuotta myöhemminkin.
Sarjassa "Suomi on [pakko]ruotsalainen" kysyttiin "Mistä suomalaisten tulisi olla kiitollisia Ruotsille?"
Historian tutkija Keskisarja vastasi: "Ei mistään - Ruotsi on aina toiminut omien etujensa mukaisesti."
Keskisarja jatkoi: "Sen sijaan suomalaiset voivat olla kiitollisia kohtalolle tai sallimukselle: Ruotsinkielisissä saimme aika mukavan herrakansan verrattuna baltiansaksalaisiin. Venäjään taas liityimme vasta niin myöhään, ettei meistä ei tullut maaorjien jälkeläisiä."
Kyllä historijoitsija käytti sanaa herrakansa. Siis ruotsalaisille voidaan toki suoda tämä arvonimi "aika mukava herrakansa verrattuna baltiansaksalaisiin tai venäläisiin".
Ehkä tuossa tilanteessa ruotsalaiset olivat pienin paha ja heidän valtakaudellaan meille saapui hyviä eurooppalaisia vaikutteita, joita tietysti olisi tullut muutenkin - mutta kyseessä oli silti vieras hallinto, joka synnytti vierasta kieltä puhuvan eliitin. Vaikka kaikilla kansalaisilla oli Ruotsissa oikeutensa, täysivaltaisuuteen vaadittiin ruotsin kieli - ja sitä ei suomalaisella rahvaalla ollut.
On käsittämätöntä, että ns. Ruotsin vallan aikaa käytetään pakkoruotsin perusteena. Mutta nyt kielivapaudessa ei ole kyse katkeruudesta vaan siitä, että ruotsin kielen valtakausi täällä on ohi. Ei myöskään monikielinen Norden ole mikään peruste pakkoruotsille, sinne pääsee niin vapaaehtoisen ruotsin tai norjan kuin englanninkin taidoilla - jos sinne haluaa. Maailma on kuitenkin avarampi ja siltoja tarvitaan joka suuntaan.
Oleellista on, että pakkoruotsia luetaan meillä alakoulusta yliopistoon, pitkän A-kielen verran. Se on käsittämätön satsaus maailmassa, jossa ei missään ole vastaavaa pakollista pientä vähemmistökieltä. Se on käsittämätön satsaus maassa, jossa jo puhutaan pientä, itsessään suojeltavaa kieltä (90% äidinkielenä ja yli 95% käyttökielenä).
Rehelliset ja todenmukaiset kommentit kielipolitiikastamme on antanut Magman entinen luottotutkija ja monikulttuurisuustutkija Saukkonen.
Saukkonen: "Ruotsi voi avata muutamille suomenkielisille ovia muttei kaikille".
Saukkonen: "Vahvin argumentti pakkoruotsia vastaan on se, että hyvin suuri osa opiskelijoista ei saa mitään hyötyä ruotsin opinnoistaan".
Kun raudan tuottamisesta on siirrytty sisällön tuottamiseen, pienen kielialueen rasitteet korostuvat.
Osmo Soininvaara kirjoitti vuoden alussa blogissaan kielivapauden puolesta: "Olennaista on, että hyvällä insinööriosaamisella pärjäsi ennen, mutta ei pärjää enää. --- Hyvä insinööriosaaminen on edelleen edellytys menestykselle, mutta yksin se ei enää riitä. ---
Pieni kielialueemme tarjoaa aika kapoisen pohjan sisällön tuotannolle. --- suuria kansainvälisiä kieliä puhuvilla mailla on etuna se, että opiskeltuaan englantia, he osaavat kahta kansainvälistä kieltä, suomalaiset vasta yhtä. --- Sisäpoliittisista syistä pakotamme koululaisemme opettelemaan myös toista lähes yhtä käyttökelvotonta kieltä [ruotsia] ---"
Siis tähän asti meillä on ollut varaa panna nuoret opiskelemaan ruotsia muodollisen palveluvelvoitteen vuoksi, eikä ole haitannut, vaikkei juuri kukaan sitä oikeasti osaakaan. Mutta niin ei ole enää. Pakkoruotsi ei ole koskaan ollut oikeutettua, mutta nyt sen tuoma riesa on kasvanut huomattavasti. Tämä ei ole oikein sen paremmin suomenkielisiä kuin uussuomalaisia nuoria kohtaan.
Penttilä puhuu "kaikista argumenteista", jotka muka puolustavat "pohjoismaista yhteistyötä"!!?? ;-)
Kyse on vain svekoargumenteista. Ja siten ympätään väkisin pakkoruotsitus mukaan???
Ketä nuo svekoluopiot luulevat huijaavansa....
Penttilä joutuu ajamaan kaksilla rattailla.
Häntä haastateltiin muutama vuosi sitten HBL:ssä yhtenä kolmesta ei-pakkoruotsia kannattavasta vaikuttajasta. Muita olivat vapaaehtoista suomea ja ruotsia kannattava kansanedustaja Kontula vasureista, valintaa pakkovenäjän ja pakkoruotsin välillä kannattava Matti Apunen EVAsta.
Tuolloin Penttilä arveli, että arktiset investoinnit tulevat nostamaan ruotsin kielen merkitystä (ruotsi taas ihan kohta hyödyllinen - tätä on kuultu neljäkymmentä vuotta!) mutta lisäsi myös, että pakon sijaan olisi aika kokeilla jotain muuta (ändå att det istället för den obligatoriska skolsvenskan nu skulle vara bättre att försöka med något nytt).
Poliitikkkona, liberaalina hän ei halua pakkoa, mutta keskuskauppakamarin puheenjohtajana hän antaa kyllä painoarvonsa ruotsin pakollisuuden puolustukselle.