Pitääkö verotuksen keinoin alkaa hillitsemään työeläkejärjestelmää.
Jospa 20 miljardista vuosittain otettaisiin veroina 2-4 miljardia valtiolle.
Tai, vaikka alkuun Ay jäsenmaksut verolle. Puhuttu ½miljardista verotuloina.
Kovin helposti unohtuu, että työeläkejärjestelmä perustuu kolmikantaiseen sopimiseen. Se kolmas osapuoli on valtio, joka on mahdollistanut järjestelmän. Valtio on antanut järjestelmälle oikeuden periä maksuja työnantajilta ja työntekijöiltä ja auttaa varojen keräystä maksujen verovähennysoikeudella. Nyt eläkejärjestelmä kerää vuodessa maksuja yli 20 miljardia, mikä on lähes puolet siitä, mitä valtio saa kerättyä budjettinsa katteeksi.
Työeläkelaitos
Järjestelmä on pettänyt
Nyt on käynyt selväksi, että työeläkejärjestelmä ei huolehdi siitä, mitä lupasi. Se ilmenee eläkeläisten kurjistuvana asemana sekä siinä, että valtio joutuu sittenkin käyttämään rahaansa vanhusväestöstä huolehtimiseen, asumistukien ym. muodossa.
No onko tuolle sopimusrikkomiselle olemassa jokin hyväksyttävä peruste? Vaikea nähdä. Eläkejärjestelmään otettiin rahastointi ja noiden varojen työeläkejärjestelmä lupasi olevan suomalaisen elinkeinoelämän käytettävissä investointien rahoittamisessa. Nyt järjestelmän rahastoista 70% on sijoitettu ulkomaille ja järjestelmää ei tunnu edes kiinnostavan suomalaisen elinkeinoelämän rahoittaminen. Yksityisen sektorin työntekijöistä 60% työskentelee pk-yrityksissä. Sen jälkeen kun takaisinlainaus ajettiin alas 1990-luvun lopulla, järjestelmä ei ole laittanut tikkua ristiin kehittääkseen uusia pk-yrityksiä palvelevia rahoitusvälineitä. Aikaa on ollut ja resursseista, ei totisesti ole ollut pulaa.
Entä sitten rahastojen käyttö ja määrät? Alkuperäinen idea oli yksinkertainen. Kun suuret ikäluokat olivat työelämässä ja huoltosuhde poikkeuksellisen hyvä, kerättiin rahastoja. Kun suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle, huoltosuhde huononee ja rahastoja käytetään. Tuota ei kirjattu lakiin vaan jätettiin tulevien päättäjien harkintaan, miten se käytännössä toteutetaan. Nyt asia yritetään unohtaa.
Millaisista summista puhutaan
Nyt suuret ikäluokat ovat eläkkeellä ja rahastoja on yli 180 miljardia, paljon enemmän kuin koskaan kuviteltiin.
Jospa 20 miljardista vuosittain otettaisiin veroina 2-4 miljardia valtiolle.
Tai, vaikka alkuun Ay jäsenmaksut verolle. Puhuttu ½miljardista verotuloina.
Kovin helposti unohtuu, että työeläkejärjestelmä perustuu kolmikantaiseen sopimiseen. Se kolmas osapuoli on valtio, joka on mahdollistanut järjestelmän. Valtio on antanut järjestelmälle oikeuden periä maksuja työnantajilta ja työntekijöiltä ja auttaa varojen keräystä maksujen verovähennysoikeudella. Nyt eläkejärjestelmä kerää vuodessa maksuja yli 20 miljardia, mikä on lähes puolet siitä, mitä valtio saa kerättyä budjettinsa katteeksi.
Työeläkelaitos
Järjestelmä on pettänyt
Nyt on käynyt selväksi, että työeläkejärjestelmä ei huolehdi siitä, mitä lupasi. Se ilmenee eläkeläisten kurjistuvana asemana sekä siinä, että valtio joutuu sittenkin käyttämään rahaansa vanhusväestöstä huolehtimiseen, asumistukien ym. muodossa.
No onko tuolle sopimusrikkomiselle olemassa jokin hyväksyttävä peruste? Vaikea nähdä. Eläkejärjestelmään otettiin rahastointi ja noiden varojen työeläkejärjestelmä lupasi olevan suomalaisen elinkeinoelämän käytettävissä investointien rahoittamisessa. Nyt järjestelmän rahastoista 70% on sijoitettu ulkomaille ja järjestelmää ei tunnu edes kiinnostavan suomalaisen elinkeinoelämän rahoittaminen. Yksityisen sektorin työntekijöistä 60% työskentelee pk-yrityksissä. Sen jälkeen kun takaisinlainaus ajettiin alas 1990-luvun lopulla, järjestelmä ei ole laittanut tikkua ristiin kehittääkseen uusia pk-yrityksiä palvelevia rahoitusvälineitä. Aikaa on ollut ja resursseista, ei totisesti ole ollut pulaa.
Entä sitten rahastojen käyttö ja määrät? Alkuperäinen idea oli yksinkertainen. Kun suuret ikäluokat olivat työelämässä ja huoltosuhde poikkeuksellisen hyvä, kerättiin rahastoja. Kun suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle, huoltosuhde huononee ja rahastoja käytetään. Tuota ei kirjattu lakiin vaan jätettiin tulevien päättäjien harkintaan, miten se käytännössä toteutetaan. Nyt asia yritetään unohtaa.
Millaisista summista puhutaan
Nyt suuret ikäluokat ovat eläkkeellä ja rahastoja on yli 180 miljardia, paljon enemmän kuin koskaan kuviteltiin.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Eläketurvakeskus ennustaa, että nykymenolla rahastot kasvavat nykyrahassa 500-600-700-800 miljardiin. Ennustevirheen mittayksikkö on 100 miljardia. Paljonko on 100 miljardia nykyrahassa? Suomen valtion koko kauhistelua herättävä velka on nyt suuruusluokkaa 100 miljardia. Siis saman suuruinen kuin ETK:n ennustevirheen mittayksikkö.
Eihän tämä enää ole mikään eläkejärjestelmä. Rahastot yleensä kuuluvat eläkejärjestelmään, mutta silloin niillä pitää olla rooli eläketurvan rahoittamisessa. Nyt sellaisesta ei voi enää olla kysymys. Tämä muistuttaa ennemmin tilannetta, jossa eläkejärjestelmää käytetään verukkeena kerätä valtavia rahastoja, koska on hienoa kun on paljon rahaa ja valtaa.
Nyt tuo kyisen pellon saneeraus kaatuu poliitikkojen niskaan ja tuskin koskaan on niin moni ärtynyt silmäpari seurannut heidän toimiaan kuin tässä tilanteessa. Vanhalle eläkebyrokraatille tilanne on aika yksiselitteinen. Järjestelmä ei noudata sopimuksiaan, se on kuin käenpoikanen, joka imee ravinnon ympäristöstään ja työntää muita pois pesästä. Jos järjestelmä nyt ei vaivaudu huolehtimaan eläkekysymyksestä, kuinka joku kuvittelee, että se huolehtisi siitä tulevaisuudessa kun eläkerahastot ovat paisuneet nykyistäkin suuremmiksi ja mahtavammiksi?
Pyydän anteeksi, tapani mukaan unohdin mainita lähteen, josta kopsasin jutun.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013111817732139_uu.shtml
Tuolta
Työeläkejästelmää moni demari rahastaa? Ja muutkin.
Aivan hurjista eduista ja palkoista puhutaan.
Jos demari jäsenkirja johtajilla, heitä ei paljoa moitita.
Ei edes Yle uutiset ole alkaneet "demari johtaja..."
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013111817732139_uu.shtml