hurrien sairaalloinen mielenkiinto suomenkielisten kieliopintoihin? Heille ei kuulu pätkääkään jos suomenkieliset haluavat opiskella muita kieliä ruotsin tilalta. Meille suomenkielisille on ihan se ja sama jos hurrit eivät halua opiskella suomea. Onko hurri latvakakkonen joka ei saisi kulkea vapaana yhteiskunnassa?
Mistä johtuu..
Vallankummallista
10<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Kiinnostus kieliopintoihin ei ole sairauden merkki, vaan terveyden merkki. Kaikki tietävät, mikä merkitys monipuolisella kielten osaamisella on.
Koululaisten kiinnostus vieraisiin kieliin on vähentynyt ja joillekin jopa yhden kielen luku tuntuu haastavalta (ennen luettiin kouluissa helposti 3-4 kieltä).
Jokaisen järkevän ihmisen pitäisi siis olla huolissaan kansakuntamme tilasta tässä suhteessa. Tarvitsemme edelleen kielten osaajia. Tähän asti heitä on ollut - onko jatkossa?
terveyden_merkki: "Tarvitsemme edelleen kielten osaajia."
Emme tarvitse kaikkien viiden miljoonan kansalaisen pakkoruotsia. Tarvitsemme entistä useampia kieliä, mutta saman ihmisen osaamina useimmiten riittää kaksi kieltä, mikä on EU;n tavoite. Siksi kaikkien tarjolla olevien kielten pitää olla valinnaisia, ruotsinkin: yksi valitsee nämä kaksi kieltä, toinen nuo kaksi kieltä ja kielissä lahjakkaat ja kiinnostuneet valisevat kolme, neljä, viisi... kieltä opiskeltavakseen. Vain siten valtakunta saa paljon eri kielien osaajia nykyisen englannin ja pakkoruotsin sijasta.
Mikään ei ole estänyt tähän mennessä Suomea saamasta riittävästi kieltenosaajia, kiitos koulusysteemimme. Puhut aivan kuin meillä ei olsi ollut kieltenopetusta koskaan aiemmin ja aivan kuin meillä ei olisi kieltenosaajia. Millä kuvittelet Saksan ja Ranskan kaupan hoituneen tähän mennessä, kun kyseisissä maissa ei ole juuri ole puhuttu edes englantia?
Ongelma ei siis ole pakkoruotsi (joka voidaan kyllä hyvin poistaa), vaan lopahtanut kiinnostus kielä kohtaan. Pakkoruotsin poisto ei tule lisäämään kiinnostusta kieliin, vaan kahden vieraan kielen pakko tulee tuntumaan samanlaiselta pakolta kuin mikä tahansa aiempi pakko: epämotivoitunut oppilas ei valitse ruotsin tilalle riemusta kiljuen esim. venäjää, etenkin kun ruotsi on helppo kieli venäjään verrattuna.
Ongelma on nimenomaa pakkoruotsi, johon hukataan yhden A-kielen verran resursseja alakoulusta yliopistoon. Poistetaan se, annetaan näiden resurssien jakautua kieliin, joita oppilaat toivovat ja tarvitsevat!
Niinpä, nämä fanaatikot haukkuvat vuodesta toiseen aivan väärää puuta mollatessaan ruotsinopetusta. Mikähän niitä oikeasti vaivaa? Siis aikuisten oikeasti?
"ennen luettiin kouluissa helposti 3-4 kieltä"
Kun ei luettu. Eikä lueta muuallakaan maailmassa.
Lukiossa kielten opiskelu on jonkin verran vähentynyt ainereaalin myötä ja siksi, että kilpailu jatkopaikoista on niin kovaa ja vaatii keskittymistä asiaosaamiseen. Tämän myöntävät myös kieltenopettajat.
"Kun ei luettu. Eikä lueta muuallakaan maailmassa. "
Juuri näin, ei lueta muualla maailmassa - eikä luettu - ja muualla maailmassa ei sitten opittukaan mitään kieliä. Etelä-Euroopassa ei osattu edes auttavaa englantia, jopa saksalaisten kielitaito on ollut heikko suomalaisiin verrattuna.
Te "kieliaktiivit" ette sitten MILLÄÄN osaa selittää tätä yhtälöä, että meillä on opittu kieliä, vaikka meillä on ollut pakkoruotsi, ja Euroopassa on ollut surkea kielitaito, vaikka heillä ei ole ollut pakkoruotsin kaltaista systeemiä ollenkaan. Voi kun tähän saisi selityksen joskus teiltä "kieliaktiiveilta", luulisi tämän olevan juuri teidän heiniä...
Ja noista vieraista kielistä vielä: Suomessa todellakin on luettu 3-4 kieltä, 3 kieltä hyvin yleisesti.
Hehheh!
Nettisveko on muka huolissaan yleisestä ja maan edusta, kun puolustelee pakkoruotsitusta!!?? ;-)
Eli "kieliaktiivi" vaikenee kuoliaaksi...
Latvakakkoset eivät ymmärrä että ruotsi vie tunnit jonkun muun kielen tai aineen opiskelusta. On mieletöntä ja järjetöntä opiskella kääpiökieltä ruotsia ja tulevaa kehitystä ajatellen on myös mieletöntä laittaa kielet korkealle jalustalle, koska käännösohjelmat kehittyvät koko ajan. Asiaosaaminen asiassa kuin asiassa on tärkeämpää kuin kielten osaaminen. Maailma tarvitsee enemmän ja enemmän IT-osaajia ja esimerkiksi koodausta voisi alkaa opiskelemaan jo ensimmäiseltä luokalta. Myös lingua francaa, englantia, voisi alkaa opiskelemaan jo ensimmäisellä luokalla, koska englanti voittaa tärkeydessään kaikki muut kielet. Internet on mainio esimerkki englannin tärkeydestä. Ruotsilla voi suomenkielinen pyyhkiä persettä.