Yleinen työttömyyskassa YTK on käyttänyt kiinteää 118 euron vuosimaksua. Viime vuoden loppuun asti se perittiin koko vuodelta riippumatta siitä, milloin liittyi tai erosi. (Toisin kuin ev.lut. kirkolla, liittyjille ei ollut vapaavuotta, mutta myös alkuvuodesta eroavat maksoivat koko vuodesta.)
Haluamatta muilta osin mainostaa tätä kassaa muiden työttömyyskassojen kustannuksella on kiintoisaa tuoda tietoon seuraavaa:
Nyt vuoden 2016 alusta YTK:n maksusysteemi on muuttunut niin, että kassasta eroaville hyvitetään loppuvuoden maksu ja kassaan liittyvien pitää maksaa vain osa vuosimaksusta. (Esim. maaliskuun alussa liittyvien maksu olisi noin 98 euroa.)
Palkansaaja voi kuulua vain yhteen kassaan kerrallaan, joten kassan vaihdossa jäsenyys vanhassa kassassa päättyy. Muista syistä kassasta erotessa käsittääkseni myös niissä kassoissa, joissa on prosenttiperustainen palkasta laskettava jäsenmaksu, maksu myös päättyy kun kassan jäsenyys päättyy.
Ammattiliiton jäsenyyden osalta tämä päättymiskäytäntö on ollut koko ajan. Mutta ei siis ainakaan kaikissa työttömyyskassoissa.
Tätä vertailutaustaa vasten kirkollisveron systeemi, jossa eroavaa - eronnutta! - rangaistaan varsinaisella ”raippaverolla”, mutta kirkkoon liittyvät saavat vapaamatkustusvuoden, tuntuu entistäkin epäoikeudenmukaisemmalta, onhan kyse usein jopa sadoista euroista.
Yhdistyksissä, joisa on pieni tai pienehkö vuosijäsenmaksu, ei maksupalautuskäytäntöä ole, mikä on aivan ok. Jos taas jäsenmaksu peritään kuukausittain, maksun keskeytyminen erotessa sen sijaan on tai olisi selvä ja reilu käytäntö.
Haluamatta muilta osin mainostaa tätä kassaa muiden työttömyyskassojen kustannuksella on kiintoisaa tuoda tietoon seuraavaa:
Nyt vuoden 2016 alusta YTK:n maksusysteemi on muuttunut niin, että kassasta eroaville hyvitetään loppuvuoden maksu ja kassaan liittyvien pitää maksaa vain osa vuosimaksusta. (Esim. maaliskuun alussa liittyvien maksu olisi noin 98 euroa.)
Palkansaaja voi kuulua vain yhteen kassaan kerrallaan, joten kassan vaihdossa jäsenyys vanhassa kassassa päättyy. Muista syistä kassasta erotessa käsittääkseni myös niissä kassoissa, joissa on prosenttiperustainen palkasta laskettava jäsenmaksu, maksu myös päättyy kun kassan jäsenyys päättyy.
Ammattiliiton jäsenyyden osalta tämä päättymiskäytäntö on ollut koko ajan. Mutta ei siis ainakaan kaikissa työttömyyskassoissa.
Tätä vertailutaustaa vasten kirkollisveron systeemi, jossa eroavaa - eronnutta! - rangaistaan varsinaisella ”raippaverolla”, mutta kirkkoon liittyvät saavat vapaamatkustusvuoden, tuntuu entistäkin epäoikeudenmukaisemmalta, onhan kyse usein jopa sadoista euroista.
Yhdistyksissä, joisa on pieni tai pienehkö vuosijäsenmaksu, ei maksupalautuskäytäntöä ole, mikä on aivan ok. Jos taas jäsenmaksu peritään kuukausittain, maksun keskeytyminen erotessa sen sijaan on tai olisi selvä ja reilu käytäntö.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Muutos voisi vähentää kirkosta eroamista. Silloinhan ei olisi enää kiirettä erota juuri ennen vuoden vaihtumista. Tai sitten se lisäisi, kun säästö alkaisi heti. Vaikea sanoa miten kävisi.
Voisi myös vähentää kirkkoon liittymistä, kun vapaamatkustusvuosi poistuisi ja vero llankeaisi päälle heti!
Kirkosta eroamista pitkin vuotta voisi lisätä se, että kirkollisvero loppuisi heti. Kyllähän sillä pienen muutoksen kuukausikohtaiseen ennakkoperintään voi käydä hakemassa, tai väähään isommankin, jos on isommat tulot.
Ehkä joo... Selvää lienee ainakin se, että se tasaisi piikkejä. Toisaalta siitä ei eroakirkosta.fi-palvelulle olisi iloa, kun suurin piikki johon pitää varautua ei johdu nytkään vuodenvaihteesta vaan jostain Homoillan tapaisesta.
Sitten tässä on se, että kirkosta jo eronneilta viedään noin viisi miljoonaa euroa rahaa kirkolle
On vastoin monen oikeustajua! Sellaistenkin, jotka eivät ole valmiita haastamaan koko kirkolllisverojärjestelmää.
Tämä on kyllä totta. Jotenkin vain tuntuu tyhmältä puuttua asiaan, joka tuntuu jotenkin pieneltä jutulta kokonaisuudessa.
Mutta jos kirkollisveroa perittäisiin vain osasta vuotta, tulisiko silloin kunnallisverokin jyvittää tarkemmin niiden osalta, jotka muuttavat kesken vuoden?
Jos esim. luterilainen kirkko alkaisi itse periä tämän jäsenmaksunsa jota nyt kirkollisveroksi kutsutaan, valtio säästäisi siinäkin muutaman euron ja silloin myös kirkkoon kuuluvat voisivat uudelleen punnita mitä tällä maksulla saavat vastiketta, siinä se tuntuu kun maksaa tämän satojen eurojen maksun laskulla. Siinä hyvin korostuu kirkon loputon rahan ahneus jos kesken vuoden erovat joutuvat maksamaan koko vuodesta.
Onhan kirkon tehtävä nykyään toisaalta tämä heterojen jatkuva paritus, eikö siellä TV:ssä pyörinyt tämä kirkkoherran virka-aikana vetämä paritusohjelma, parittajan virka.
Yksikin prosentti, puhumattakaan 1,5 prosentista, on tavallaan näennääistä kokoaan isompi asia..
Yksi prosentti on nimittäin 3,3 % verosta, jos veronmaksajan veroprosentti (sotumaksuineen) on 30 %. Ja 1,5 % onkin jo viisi prosenttia verosta.
Ja jos veronmaksajan veroprosentti (sotu-maksuineen) on tuota pienempi, kirkollisveron osuus veroista kasvaa vielä suuremmaksi, jopa lähelle "kymmenystä".
Ammattiliittojen ja työttömyyskassojen käytäntö, jossa liittyminen ja eroaminen vaikuttavat heti jäsenmaksuun, tulee saada myös kirkkoon - siihen asti kunnes kirkollisverotusjärjestelmä lopetetaan.
Kirkollisveron alkamisen ja loppumisen muuttaminen heti voimaan tulevaksi on ilmeisesti kirkolliskokouksen lukon takana. Eduskunta siis voisi päättää vain kirkolliskokouksen aloitteesta...
Nyt kun jo 7000 aikuista on tänä vuonna eronnut kirkosta, he maksavat vielä koko loppuvuoden 4-12/2016 pitkät sentit kirkolle.
Mainoksesta ilmoitettu ylläpidolle.
Sinänsä ihan hyvä ketjun avaus.
Tämä on siis varsin tuore muutos! Aikaisemmin YTK noudatti kirkon "esimerkkiä", mikä sinänsä oli aika ihmeellistä. Paitsi tietysti, että liittymisvuoden maksuvapaus oli melkoinen markkinointietu.