Suomen rannikkovedet voivat huonosti. Vaikka ravinnekuormitus on pienentynyt rutkasti 1970-luvulta, jolloin se oli suurimmillaan, rehevöityminen ei ole kääntynyt laskuun.
Murheenkryynejä ovat Suomenlahti ja Saaristomeri, joissa sisäsaariston vedet ovat enintään välttävässä tai tyydyttävässä kunnossa. Uudenmaan ely-keskuksen tuoreen raportin mukaan jokien rannikkovesiin tuoma fosforikuorma ei ole vähentynyt enää 1990- ja 2000-luvuilla. Syvänteissä on yhä enemmän hapettomia pohjia, joissa ei ole minkäänlaista elämää bakteereja lukuun ottamatta.
Meri kärsii vuosikymmenien ajan jatkuneesta likaamisesta: pohjassa on yllin kyllin ravinteita, jotka kasvattavat leviä. Myös maalta tuleva lasti on edelleen liian suuri.
Täsmätoimiin on viimein ryhdyttävä etenkin maataloudessa, sillä 50–60 prosenttia kaikesta ihmisen toiminnan vuoksi mereen päätyvästä rehevöittävästä fosforista ja typestä tulee pelloilta.
Maatalouden ympäristöohjelman tavoite on kuormituksen vähentäminen , mutta tässä on onnistuttu surkeasti, sillä kuormitus on paikoin jopa kasvanut siitä huolimatta, että viljelijöille on maksettu vuodesta 1995 lähtien noin 300 miljoonaa euroa ympäristötukea joka vuosi.
Murheenkryynejä ovat Suomenlahti ja Saaristomeri, joissa sisäsaariston vedet ovat enintään välttävässä tai tyydyttävässä kunnossa. Uudenmaan ely-keskuksen tuoreen raportin mukaan jokien rannikkovesiin tuoma fosforikuorma ei ole vähentynyt enää 1990- ja 2000-luvuilla. Syvänteissä on yhä enemmän hapettomia pohjia, joissa ei ole minkäänlaista elämää bakteereja lukuun ottamatta.
Meri kärsii vuosikymmenien ajan jatkuneesta likaamisesta: pohjassa on yllin kyllin ravinteita, jotka kasvattavat leviä. Myös maalta tuleva lasti on edelleen liian suuri.
Täsmätoimiin on viimein ryhdyttävä etenkin maataloudessa, sillä 50–60 prosenttia kaikesta ihmisen toiminnan vuoksi mereen päätyvästä rehevöittävästä fosforista ja typestä tulee pelloilta.
Maatalouden ympäristöohjelman tavoite on kuormituksen vähentäminen , mutta tässä on onnistuttu surkeasti, sillä kuormitus on paikoin jopa kasvanut siitä huolimatta, että viljelijöille on maksettu vuodesta 1995 lähtien noin 300 miljoonaa euroa ympäristötukea joka vuosi.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Maatalous saastuttaa, vaikka maatilojen määrä on ilahduttavasti vähentynyt.
Saasyekartassahan se näkyy:D
Pahiten saastuneita alueita. Helsigin edusta, Turun saaristoalue ja Porin rannikko. Helsigin rannikko niistä pahin.
Onhan se ymmärrettävää kun Helsinki on Suomen maataloustuotannon keskittymä.
puhtaimpia alueita on Perämeren alue Ahvenaanmaahan rajoittuneella alueella.
Suomen maatalouden keskittymä on Pohjanmaalla. Sen rannikot on puhtaimpia alueita Suomen merialueella. Meren saatuneisuus alkaa siellä missä maatalous harvenee. Helsingin kohta merestä kaikkein saastunein. Sen kahta puolta meri on puhtaampaa.
http://www.ymparisto.fi/pintavesientila
paskavedet painetaan raakana mereen, kuten taas helmikuussa tapahtui.
Känän viagrat valuu suoraan Itämereen ja silakat panee lohet tärviölle.
Maatalouden harjoittajat ovat puolirikollista porukkaa. He eivät piittaa tuon taivaallista ympäristöstä eivätkä myöskään tuotantoeläimistä. Hyvä esimerkki on Kepu- ja MTK-vaikuttaja Aarno Puttonen, jonka tilalla rääkättiin eläimiä.
painettu persesuoleen??
Itämeri voi huonosti ja syyllinen on Suomen maatalous:
http://www.iltalehti.fi/itameri/
tuosta voi tehdä myös sen johtopäätöksen että itämeren huonoon tilaan on syyllinen KEPU. Kepu pettää aina, jopa itämeren.
et sinä vanhempaa uutiusta löytänyt. Eihän tuollainen 10 vuottaa vanha uutinen mittää oo-
Munakarva-Jombe kyllä löytää aina jonkin, johon tukeutua, Keskusta-kiimassaan.
Peltoeemelit ovat todellisia törkymöykkyjä.
Maataloustukien lopettaminen lopettaa myös saastutuksen. Vuodessa maataloustukeen syydetään 4,2 miljardia euroa. Vastineeksi saadaan sikakalliita ja heikkolaatuisia tuotteita.
lopettaminen taas parantaisi maan talouden kertaheitolla ??
Olen kanssasi samaa mieltä, että peltoeemeleihin tehoavat vain kovat konstit.