Kirkon ja valtion vahingollinen liitto

Hyvä ohjelma. Selvästi tuoti esiin mitä tapahtuimja mitä siitä seurasi. Kirkko vallanhimossaan tappoi apostolisen alkuseurakunnan. Onneksi on kuitenkin muitakin kuin valtionkirkko. Pienet vapaiden suuntoen seurakunnat ovat opillisesti ja muutenkin lähinnä alkuseurakuntaa.
Mielenkiitoinen on varmaan myös seuraava ohjelma Israelin aseman korvaamisesta kirkolla. Eikös tämä ole sitä korvausteologiaa?

Mielenkiintoinen keskustelu, mutta minua tuo ei kaikilta osin ollenkaan silti vakuuttanut. Olen itsekin tutkinut kirkkohistoriaa joten kaikki nämä esiintuodut asiat olivat sinänsä jo tuttuja. Turusella oli selvästi enemmän asiatietoa verrattuna Talikaisen ja Telarantaan ja sen huomasi siitäkin että missä Turunen esitti historiallisia faktoja asioista, Talikainen ja Telaranta tyytyivät esittämään omia tulkintojaan niistä. En siis pane kovin paljoa painoa Talikaisen tai Telarannan argumenteille.

Kuten sanottu, Turusella oli tietoa ja analyyttisyyttäkin. Valitettavasti vain hänkin analysoi asioita varsin tarkoitushakuisesti, jättäen luultavasti tietoisesti kommentoimatta muutamia asioita joissa hän puhui itsensä ja edustamansa teologian ns. pussiin.

Kesksutelijat totesivat yhdestä suusta miten vielä esim. Nikean kirkolliskokouksen aikaan kirkolla oli toiminnassa apostoliset armolahjat ja he korostivat että tuona aikana oli "Henki läsnä" ohjaamassa, oli paljon marttyyreita jne.. Aivan oikein! Se mikä oli ristiriitaista, oli se kun he toisaalta hakivat kirkkohistoriallisia perusteluita esim. sille olettamukselle että nk korvausteologia olisi harhaoppia, he kuitenkin yhdessä toteavat että jo ensimmäisten vuosisatojen aikana kirkossa oli laajasti ja yleisesti voimaksa usko siihen että kirkko korvaa Israelin kansan aseman Jumalan kansana, samoin oli voimakkaana alkukirkossa se käsitys että tuhatvuotisella valtakunnalla tarkoitetaan kirkon aikaa/evankeliumin aikaa. Nämä käsitykset eivät suinkaan syntyneet Nikean jälkeen kun kirkon ja valtion liitto vahvistettiin vaan esim. Eusebius toteaa niiden olleen vallitsebana jo apostolisena aikana. Siis juuri se herrojen ihailema ja haikailema apostilien aika oli jo omaksunut opin jolla torjutaan esim. helluntailainen kiliasmi sekä myös alkuseurakunnat olivat omaksuneet korvausteologian.

Toinen vakava erehdys keskustelijoilla liittyi kirkon viran ja jumalanpalveluksen kehittymiseen. Haastattelussa anetiin virheellisesti (tarkoitushakuisesti?) ymmärtää että Nikeaan asti kirkko olisi ollut ikäänkuin ilman Nikean aikaista virkakoneistoa piispan- diakonin-, eksorkistin-, seurakunnanpalvelijoiden yms. virkaa ja ettei olisi ollut alueellisia piispanvirkoja jossa toisella piispalla voi olla kirkollista valtaa toisen piispan yli. Tämä on virhe eikä perustu tosiasioihin. Nämä kaikki ovat todistettavasti olemassa jo apostolisena aikana.

Myöskin seurakunnan kokoontuminen kotijumalanpalveluksista kohti yhtenäistä jumalanpalvelusta liturgioineen esitettiin herroilta vääristelevässä valossa kuten vapaiden suuntien "tietolaareissa" yleensäkin, ikäänkuin kaikki tämä kehitys olisi jotain pahaa joka on saanut alkunsa vasta valtion ja kirkon liitosta. Väärin! ne olivat olemassa jo apostolisena aikana ja suurten vainojen aikana. Jokainen kirkkohistoriaa tutkiva voi helposti tämän todistaa.

Toki on totta että kirkon ja valtion liitosta seurasi paljon sellaistakin mikä ei ollut hyvää kirkon asian kannalta. Siitä Turunen esitti kiihkottomasti hyviä huomioita. Harmittaa vain se että kirkkohoistoriaa esitetään tietyssä tarkoitushakuisessa valossa jopa osittain vääristellen siksi että legitimoitaisiin joitain vapaiden suuntien silmäteräoppeja.

Eikö olisi parempi lähtökohta antaa totuuden opettaa omalla äänellään kuin ottaa muunneltu/väärin tulkittu totuus käsikassaraksi omien ajatusten vakuudeksi?