Miten isoa venettä ilman ajokorttia saa kuljettaa

korjaan siis rajana...

Tätä en usko.

Tarkistappa. Ainakin aiemmin asetus määräsi juuri noin.

Nyt menee puurot ja vellit sekaisin... Jos itse vuokraat itsellesi veneen esim. venevuokraamosta, ei laki aseta sinulle mitään vaatimuksia. Vuokraamo voi vaatia esim. kansainvälistä huviveneenkuljettajakirjaa, tai sitten ei mitään.

Vuokraveneen kuljettaja on veneen päällikkö, joka kuljettaa asiakkaita maksua vastaan, esim. venetaksin päällikkö, kalastusretkiä tarjoavan aluksen päällikkö tms. Näissä tapauksissa vaaditaan tuo vuokraveneen kuljettajankirja.

Avomerilaivuri kirjoitti:

Nyt menee puurot ja vellit sekaisin... Jos itse vuokraat itsellesi veneen esim. venevuokraamosta, ei laki aseta sinulle mitään vaatimuksia. Vuokraamo voi vaatia esim. kansainvälistä huviveneenkuljettajakirjaa, tai sitten ei mitään.

Vuokraveneen kuljettaja on veneen päällikkö, joka kuljettaa asiakkaita maksua vastaan, esim. venetaksin päällikkö, kalastusretkiä tarjoavan aluksen päällikkö tms. Näissä tapauksissa vaaditaan tuo vuokraveneen kuljettajankirja.

Lue lisää

Ja "huviveneilyn näyttötyö " annetaan huviveneilypoikain kesken huviveneilylaavulla huvittelusaaressa.

Avomerilaivuri kirjoitti:

Nyt menee puurot ja vellit sekaisin... Jos itse vuokraat itsellesi veneen esim. venevuokraamosta, ei laki aseta sinulle mitään vaatimuksia. Vuokraamo voi vaatia esim. kansainvälistä huviveneenkuljettajakirjaa, tai sitten ei mitään.

Vuokraveneen kuljettaja on veneen päällikkö, joka kuljettaa asiakkaita maksua vastaan, esim. venetaksin päällikkö, kalastusretkiä tarjoavan aluksen päällikkö tms. Näissä tapauksissa vaaditaan tuo vuokraveneen kuljettajankirja.

Lue lisää

Asetus sanoi, että yli 12m alusta itselleenkin vuokraavalla täytyy olla vuoksraveneen kuljettajan pätevyys. Ei nyt ehdi tarkistamaan, onko tuo asetus vielä voimassa.

Silti kuitenkin voit tänne kommentoida tämän faktana.

Asetus kirjoitti:

Asetus sanoi, että yli 12m alusta itselleenkin vuokraavalla täytyy olla vuoksraveneen kuljettajan pätevyys. Ei nyt ehdi tarkistamaan, onko tuo asetus vielä voimassa.

Ei sanonut. Vuokraveneen kuljettajan ja koneenhoitajan pätevyyskirjat on ja ovat olleet alimman tason ammattipätevyyskirjoja. Ne on vaadittu silloin kun on kuljetettu asiakkaita rahaa vastaan. Ja myös jos on vaikka itse veneellään järjestänyt työkavereilleen virkistyspäivän jonka kuitenkin katsotaan olevan työaikaa.

Jos ilmoitat että osaat ajaa venettä niin silloin sulla on "riittävät tiedot ja taidot"

Jurpå kirjoitti:

Jos ilmoitat että osaat ajaa venettä niin silloin sulla on "riittävät tiedot ja taidot"

On monta tapaa toimia vilpillisesti. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että mahdollisuus tehdä niin tekee siitä laillisen.
Jos menet naapurin pihalle ja viet sieltä plkupyörän ilman, että jäät kiinni, olet silti tehnyt rikoksen.

Tiedän, että on monta sellaista ihmistä, jotka eivät erota oikeaa väärästä. Heitä on esimerkiksi vankiloissa aika paljon, mutta paljon on vapaallakin.

Laki on siitä jännä, että tapahtuu melkein mitä tahansa, niin aina löytyy syyllinen. Tässä tapauksessa syyllisyys varmaankin jakautuu luovuttajan ja valehtelijan välillä. Luovuttaja ei varmistu riittävästä osaamisesta ja veneen vastaanottaja antaa vilpillistä tietoa.

Sarjakuvassa oli pari päivää sitten toteamus, että säännöt on vain kilttejä varten. Se pitää aika pitkälle paikkansa. Sääntöjä ei ole järkevä tehdä sellaisiksi, että niistä on kohtuuttomasti haittaa tavalliselle rehelliselle ihmiselle. Esimerkiksi nopeusrajoitukset ovat olemassa niiden takia, jotka eivät muuten ymmärrä ajaa oikealla nopeudella. Valitettavasti ne rajoittavat myös niitä, jotka osaisivat ilmankin.

Jurpå on kyllä siinä mielessä oikeassa että silloin kun ei ole olemassa mitään kvalifikointiperustetta (esim veneajokortti tai edes rannikkolaivurin tutkinto) veneen käsittelytaidosta niin kukaan ei voi määritellä sitä onko toimittu vilpillisesti tai jopa laittomasti.

Omaisuuden varastaminen tai ylinopeudet ovat tarkasti laissa määriteltyjä rikkeitä, mutta tuommoinen epämääräinen vaatimus riittävistä tiedoista ja taidoista ei sitä ole.

Onneksi veneily on harvinaisen sääntövapaata aluetta Suomessa, vielä toistaiseksi.

Ei tarvitse mitään ajokorttia, saa ajella melkein millaisella veneellä vain, venettä ei tarvitse katsastaa, saa ajaa niin kovaa kuin haluaa ja missä vaan (muutamia suhtkoht järkeviä rajoitusalueita lukuunottamatta), saa olla pienesti alkoholiakin veressä. Ja Suomessa erityisesti saa laittaa veneen kiinni mihin tahansa asumattomaan rantaan (poislukien armeijan ja luonnonsuojelu alueet) jne.

Veneilyssä on siis mentaliteetti, jota soisi käytettävän muutenkin Suomessa paljon laajemmin: luotetaan että ihmiset hoitavat hommat itse järkevästi, eikä tehdä liikaa joutavia rajoittavia sääntöjä. Veneilijät ovat olleet luottamuksen arvoisia: isommissa matkaveneissä tapahtuu vakavia onnettomuuksia harvoin.

Tämä ei ole itsestäänselvyys. On harvinaista muualla ja meilläkin uhanalla. Joitain tarpeettomia rajoituksia on jo tehty ja pelottaa etukäteen, että lisää on luultavasti tulossa.

Me veneilijät voimme itse vaikuttaa tähän. Toimitaan niin, ettei sanomalehtiin tule ikäviä uutisia onnettomuuksista tai muista töppäilyistä vesillä. Jokainen iltasanomien etusivun huono uutinen kannustaa sääntöbyrokraatteja laatimaan uusia rajoittavia, turhia sääntöjä.

Äly_mukaan kirjoitti:

Jurpå on kyllä siinä mielessä oikeassa että silloin kun ei ole olemassa mitään kvalifikointiperustetta (esim veneajokortti tai edes rannikkolaivurin tutkinto) veneen käsittelytaidosta niin kukaan ei voi määritellä sitä onko toimittu vilpillisesti tai jopa laittomasti.

Omaisuuden varastaminen tai ylinopeudet ovat tarkasti laissa määriteltyjä rikkeitä, mutta tuommoinen epämääräinen vaatimus riittävistä tiedoista ja taidoista ei sitä ole.

Lue lisää

Vaatimukset punnitaan kyllä raastuvassa, jos jotain sattuu. Sääntöjä viilataan sitten tarpeen mukaan, mutta nykyisilläkin löytyy maksaja.

Tuo toinen saman oululaisen kirjoittajan aloite satamista (tuntuu olevan oululaisille vaikea asia lähimmäiset) noudattaa samaa linjaa. Turhaa ruikuttamista asioista, joka ei ole ongelma kuin oululaisille.

Jos kuitenkin käy niin, että veneitä roihuaa satamissa tuon tuostakin ja ihmiset, joilla ei ole osaamista ajelevat vahinkoa aiheuttaen veneillä, niin alan kompata Kärppien kannattajia. Siihen asti, pitäkää tunkkinne, tuo on vain Oulun ongelma :D

ugh_ kirjoitti:

Onneksi veneily on harvinaisen sääntövapaata aluetta Suomessa, vielä toistaiseksi.

Ei tarvitse mitään ajokorttia, saa ajella melkein millaisella veneellä vain, venettä ei tarvitse katsastaa, saa ajaa niin kovaa kuin haluaa ja missä vaan (muutamia suhtkoht järkeviä rajoitusalueita lukuunottamatta), saa olla pienesti alkoholiakin veressä. Ja Suomessa erityisesti saa laittaa veneen kiinni mihin tahansa asumattomaan rantaan (poislukien armeijan ja luonnonsuojelu alueet) jne.

Veneilyssä on siis mentaliteetti, jota soisi käytettävän muutenkin Suomessa paljon laajemmin: luotetaan että ihmiset hoitavat hommat itse järkevästi, eikä tehdä liikaa joutavia rajoittavia sääntöjä. Veneilijät ovat olleet luottamuksen arvoisia: isommissa matkaveneissä tapahtuu vakavia onnettomuuksia harvoin.

Tämä ei ole itsestäänselvyys. On harvinaista muualla ja meilläkin uhanalla. Joitain tarpeettomia rajoituksia on jo tehty ja pelottaa etukäteen, että lisää on luultavasti tulossa.

Me veneilijät voimme itse vaikuttaa tähän. Toimitaan niin, ettei sanomalehtiin tule ikäviä uutisia onnettomuuksista tai muista töppäilyistä vesillä. Jokainen iltasanomien etusivun huono uutinen kannustaa sääntöbyrokraatteja laatimaan uusia rajoittavia, turhia sääntöjä.

Lue lisää

Hyvin kirjoitettu!!

Jurpå kirjoitti:

Jos ilmoitat että osaat ajaa venettä niin silloin sulla on "riittävät tiedot ja taidot"

Tuossa pykälät, jossa faktaa vitun tampiot!
10 §

Miehitettynä vuokratun vuokraveneen kuljettajalla on oltava riittävä tottumus sen tai vastaavanlaisten veneiden kuljettamiseen. Kuljettajan tulee olla vähintään 18 vuoden ikäinen ja hänellä tulee olla merenkuluntarkastajan antama todistus siitä, että hän tuntee meriteiden säännöt sekä yhteentörmäämisen ehkäisemiseksi sisäisillä kulkuvesillä annetun asetuksen (sisävesisäännöt 1978; 252/78) säännökset, merimerkit, merikartan, kompassin, suuntimisen, suuntien asettamisen ja laivapäiväkirjan pitämisen, sekä tarpeellisin osin merilain (167/39) ja muut aluksen päällikköä koskevat säännökset. Jos vuokraveneen moottorin teho on yli 100 kW, tulee vuokraveneen kuljettajalla olla koneistonkatsastajan antama todistus siitä, että hänellä on riittävät tiedot polttomoottorin rakenteesta, hoidosta ja käytöstä samoin kuin tärkeimmistä niitä koskevista säännöksistä.

11 §

Yli 12 metrin pituista vuokravenettä ei saa vuokrata miehittämättömänä, ellei veneen käyttäjä osoita, että hän täyttää 10 §:ssä säädetyt vaatimukset.

Aloittaja ei puhunut sanaakaan mistään vuokraveneistä. Opettele lukemaan saatanan spede!

Aloittaja puhui yleisesti mahdollisesti vaadittavista pätevyykistä. Ei siitä aikooko ostaa tai vaikka vuokraten päästä vesille. Sinänsä vuokraaminen on hyvä tapa tutustua harrastukseen. Voi vältää ison vikainvestoinnin, ellei homma nappaakaan.

Jurpå kirjoitti:

Jos ilmoitat että osaat ajaa venettä niin silloin sulla on "riittävät tiedot ja taidot"

Uutisissa poliisi kertoi, että yksi vakiotapa testata osaaminen on se, että viranomaisvene asetetaan niin, että veneilijä joutuu operoimaan oman veneensä sen kylkeen eli kääntymään oikealla hetkellä. Jos se ei onnistu, niin tulee yksi syy epäillä osaamista.

En tiennyt tätä, kun pari vuotta sitten tuli puhallutus Korppoossa. Ajelin 9-metrisellä moottoriveneellä, jonka tiputin pois liu'usta, kun poliisi heilautti kylttiä. Siirtyessäni hitaaseen ajoon, tippui öljynpaine jostain syystä ja varoitin alkoi huutaa. Laitoin koneeseen vaihde vapaalla kierroksia sen verran, että öljynpaine nousi. Silloin minun oli kuitenkin mahdoton ajaa merivartioston kumiveneen kylkeen ja ajattelin, että he saavat tulla puhalluttamaan, jos se kerran kiinnostaa. Matka sai jatkua, vaikka he varmaan pitivät minua riskinä liikenteelle.

Kapitänleutnant Satiainen

ugh_ kirjoitti:

Onneksi veneily on harvinaisen sääntövapaata aluetta Suomessa, vielä toistaiseksi.

Ei tarvitse mitään ajokorttia, saa ajella melkein millaisella veneellä vain, venettä ei tarvitse katsastaa, saa ajaa niin kovaa kuin haluaa ja missä vaan (muutamia suhtkoht järkeviä rajoitusalueita lukuunottamatta), saa olla pienesti alkoholiakin veressä. Ja Suomessa erityisesti saa laittaa veneen kiinni mihin tahansa asumattomaan rantaan (poislukien armeijan ja luonnonsuojelu alueet) jne.

Veneilyssä on siis mentaliteetti, jota soisi käytettävän muutenkin Suomessa paljon laajemmin: luotetaan että ihmiset hoitavat hommat itse järkevästi, eikä tehdä liikaa joutavia rajoittavia sääntöjä. Veneilijät ovat olleet luottamuksen arvoisia: isommissa matkaveneissä tapahtuu vakavia onnettomuuksia harvoin.

Tämä ei ole itsestäänselvyys. On harvinaista muualla ja meilläkin uhanalla. Joitain tarpeettomia rajoituksia on jo tehty ja pelottaa etukäteen, että lisää on luultavasti tulossa.

Me veneilijät voimme itse vaikuttaa tähän. Toimitaan niin, ettei sanomalehtiin tule ikäviä uutisia onnettomuuksista tai muista töppäilyistä vesillä. Jokainen iltasanomien etusivun huono uutinen kannustaa sääntöbyrokraatteja laatimaan uusia rajoittavia, turhia sääntöjä.

Lue lisää

Totta joka sana.
Yrittäjäystäväni, joka toimii merenkulkualalla, on joskus sanonut että kilpailijaa kohdannut onnettomuus merellä aiheuttaa aina niin suuren hysteerisen reaktion, että lisää vaatimuksia, pakollisia varusteita tai rajoituksia tulee onnettomuuden myötä senverran että vaikka yksi kilpailija olisi pois pelistä, talous kärsii huomattavasti enemmän kuin lisääntyneiden töiden tuotto sitä auttaa.

Kyllä veneellä saa huitaistua vaikka maihinkin. Koska se ei ole muodostunut ongelmaksi, holhousta ei ole ollut tarvetta järjestää. Oletko huomannut, ettei mikään estä autolla ajamasta siihen samaan koskeen?
Myös soutuveneellä pääsee koskeen ja uimalla. Miksi olet huolissasi vain isosta veneestä, jolla selviämismahdollisuudet ovat sentää parhaasta päästä?

Tässä on todellista vaaraa:
http://www.elonet.fi/sites/default/files/styles/large/public/tenho/kuva/fields/field_kuvatiedosto/73520_v754175e34_0.jpg?itok=JQrIJqiM

>>Veneen koolla ei ole juuri mitään merkitystä,

Olet oikeassa, ison veneen ohjaaminen ei välttämättä ole sen vaikeampaa kuin pienemmänkään, joissain tapauksissa päinvastoin.

Mutta mitä painavampi ja nopeampi vene on, sitä pahempaa jälkeä se tekee törmätessään johonkin (vaikka toiseen veneeseen). Siinä on veneen koon merkitys.
40 tonnia 25 solmua on ihan eri tuhovoima kuin 300kg 40 solmua. Noin 50 kertaa enemmän, jos oikein laskin.

Sama idea lienee maanteilläkin, kun kuorma-autoon tarvitaan vaativampi kortti kuin henkilöautoon ja rekkaan vielä vaativampi.

tuhovoimaa kirjoitti:

>>Veneen koolla ei ole juuri mitään merkitystä,

Olet oikeassa, ison veneen ohjaaminen ei välttämättä ole sen vaikeampaa kuin pienemmänkään, joissain tapauksissa päinvastoin.

Mutta mitä painavampi ja nopeampi vene on, sitä pahempaa jälkeä se tekee törmätessään johonkin (vaikka toiseen veneeseen). Siinä on veneen koon merkitys.
40 tonnia 25 solmua on ihan eri tuhovoima kuin 300kg 40 solmua. Noin 50 kertaa enemmän, jos oikein laskin.

Sama idea lienee maanteilläkin, kun kuorma-autoon tarvitaan vaativampi kortti kuin henkilöautoon ja rekkaan vielä vaativampi.

Lue lisää

Totta puhut, mutta on vaikea kuvitella tilannetta, jossa isolla veneellä ajetaan täydellä vauhdilla toiseen veneeseen, laituriin tai muuhunkaan kohteeseen niin, että kyse olisi siitä, ettei osaa kääntää tai hidastaa venettä.

Sairauskohtauksiin osaaminen ei vaikuta eikä typeryyteen ajokortti. On ihan eri asia pyöritellä yhdistelmää kuin ajaa venettä. Yhdistelmällä pysytään /- 50cm tarkkuudella kaistan keskiviivasta ja vauhtia on 85 km/h. Veneellä vauhtia on 50 km/h ja varaa metrejä joka suuntaan. Teen molempia ja väitän, että rekan pyöritäminen on paljon vaikeampaa.

Mietipä, oletko valmis yhdistelmän rattiin henkilöautokortilla? Et yksinkertaisesti pysty siihen, vaikka haluaisit. Isoa venettä voi kuitenkin ajaa busterikokemuksella turvallisesti.

KokemustaOnEnemmän kirjoitti:

Totta puhut, mutta on vaikea kuvitella tilannetta, jossa isolla veneellä ajetaan täydellä vauhdilla toiseen veneeseen, laituriin tai muuhunkaan kohteeseen niin, että kyse olisi siitä, ettei osaa kääntää tai hidastaa venettä.

Sairauskohtauksiin osaaminen ei vaikuta eikä typeryyteen ajokortti. On ihan eri asia pyöritellä yhdistelmää kuin ajaa venettä. Yhdistelmällä pysytään /- 50cm tarkkuudella kaistan keskiviivasta ja vauhtia on 85 km/h. Veneellä vauhtia on 50 km/h ja varaa metrejä joka suuntaan. Teen molempia ja väitän, että rekan pyöritäminen on paljon vaikeampaa.

Mietipä, oletko valmis yhdistelmän rattiin henkilöautokortilla? Et yksinkertaisesti pysty siihen, vaikka haluaisit. Isoa venettä voi kuitenkin ajaa busterikokemuksella turvallisesti.

Lue lisää

Tuhovoima matkanopeudella on lähinnä laskennallinen juttu, jolla ei ole väliä. Mutta siinä kun Busteria laituriin tullessa hallitsee käsivoimin jopa jonkinlaisessa nopeudessa, on tonnien kanssa vain pidettävä kädet ja jalat poissa murskautumasta aivan ryömintänopeuksissakin. Ainoa hallinta on niillä sadoilla käytettävissä olevilla hevosvoimilla. Siksi niitä pitää osata käyttää.

ei.voi kirjoitti:

Tuhovoima matkanopeudella on lähinnä laskennallinen juttu, jolla ei ole väliä. Mutta siinä kun Busteria laituriin tullessa hallitsee käsivoimin jopa jonkinlaisessa nopeudessa, on tonnien kanssa vain pidettävä kädet ja jalat poissa murskautumasta aivan ryömintänopeuksissakin. Ainoa hallinta on niillä sadoilla käytettävissä olevilla hevosvoimilla. Siksi niitä pitää osata käyttää.

Lue lisää

Jos joku törmää minun 10 metriseen purjeveneeseeni, niin toivon kuitenkin että se on pikku Busteri eikä 40 tonninen nopea iso moottorivene. Eikä etenkään ruotsinlaiva, vaikka senkään laskennallisella tuhovoimalla ei ole mitään väliä.

Oli veneeni sitten ulapalla liikkeeessä tai laiturissa johon se busteri/iso vene on tulossa.

Ja vaikka kukaan ei koskaan halua ajaa toista päin, niin silti niin vain tapahtuu aina joskus. Onneksi aika harvoin vesiliikenteessä.

ei.voi kirjoitti:

Tuhovoima matkanopeudella on lähinnä laskennallinen juttu, jolla ei ole väliä. Mutta siinä kun Busteria laituriin tullessa hallitsee käsivoimin jopa jonkinlaisessa nopeudessa, on tonnien kanssa vain pidettävä kädet ja jalat poissa murskautumasta aivan ryömintänopeuksissakin. Ainoa hallinta on niillä sadoilla käytettävissä olevilla hevosvoimilla. Siksi niitä pitää osata käyttää.

Lue lisää

Tuosta tuhovoimasta vielä esimerkkiä.
Nokkakolarissa:
400 kg mopoauto häviää täysin 2000kg maasturille
2 tonnin maasturi häviää täysin 20 tonnin rekalle
20 tonnin rekka häviää täysin xxx tonnin tavarajunalle

"häviää täysin" tarkoittaa siis, että hävinnyt ajoneuvo on tuusannuuskana ja matkustajat luultavasti ruumishuoneella. "Voittanut" osapuoli kärsii hävinneeseen verrattuna vain pieniä vaurioita.

Toinen esimerkki massan tuhovoimasta. Pari vuotta sitten Pasilan rautapihalla yhdestä tavarajunasta oli unohtunut jarrut pois. Juna liukui hyvin loivaan alamäkeen Helsingin rautatieasemalle, vauhtia oli törmäyshetkellä arviolta 5 km/h. Juna särki stopparin, rikkoi asemahallin seinän ja meni monta metriä hallin sisään.
Joku kevyempi, vaikka resiina tai yksi ainut tyhjä vaunu olisi samalla vaudilla pysähtynyt siihen stoppariin vahinkoja aiheuttamatta.

Mutta eihän näitä tarvitse uskoa. Laskennallista vain, ei väliä.

tuhovoimaa kirjoitti:

Tuosta tuhovoimasta vielä esimerkkiä.
Nokkakolarissa:
400 kg mopoauto häviää täysin 2000kg maasturille
2 tonnin maasturi häviää täysin 20 tonnin rekalle
20 tonnin rekka häviää täysin xxx tonnin tavarajunalle

"häviää täysin" tarkoittaa siis, että hävinnyt ajoneuvo on tuusannuuskana ja matkustajat luultavasti ruumishuoneella. "Voittanut" osapuoli kärsii hävinneeseen verrattuna vain pieniä vaurioita.

Toinen esimerkki massan tuhovoimasta. Pari vuotta sitten Pasilan rautapihalla yhdestä tavarajunasta oli unohtunut jarrut pois. Juna liukui hyvin loivaan alamäkeen Helsingin rautatieasemalle, vauhtia oli törmäyshetkellä arviolta 5 km/h. Juna särki stopparin, rikkoi asemahallin seinän ja meni monta metriä hallin sisään.
Joku kevyempi, vaikka resiina tai yksi ainut tyhjä vaunu olisi samalla vaudilla pysähtynyt siihen stoppariin vahinkoja aiheuttamatta.

Mutta eihän näitä tarvitse uskoa. Laskennallista vain, ei väliä.

Lue lisää

Eikös tuosta juuri ollut kyse vertailussa busterin ja isomman matkaveneen laituriin tuonnissa? Se vain oli käytäntöä, ei laskennallista.

tuhovoimaa kirjoitti:

Tuosta tuhovoimasta vielä esimerkkiä.
Nokkakolarissa:
400 kg mopoauto häviää täysin 2000kg maasturille
2 tonnin maasturi häviää täysin 20 tonnin rekalle
20 tonnin rekka häviää täysin xxx tonnin tavarajunalle

"häviää täysin" tarkoittaa siis, että hävinnyt ajoneuvo on tuusannuuskana ja matkustajat luultavasti ruumishuoneella. "Voittanut" osapuoli kärsii hävinneeseen verrattuna vain pieniä vaurioita.

Toinen esimerkki massan tuhovoimasta. Pari vuotta sitten Pasilan rautapihalla yhdestä tavarajunasta oli unohtunut jarrut pois. Juna liukui hyvin loivaan alamäkeen Helsingin rautatieasemalle, vauhtia oli törmäyshetkellä arviolta 5 km/h. Juna särki stopparin, rikkoi asemahallin seinän ja meni monta metriä hallin sisään.
Joku kevyempi, vaikka resiina tai yksi ainut tyhjä vaunu olisi samalla vaudilla pysähtynyt siihen stoppariin vahinkoja aiheuttamatta.

Mutta eihän näitä tarvitse uskoa. Laskennallista vain, ei väliä.

Lue lisää

Ihan kivaa nippelitietoa, mutta ei mitään tekemistä veneilyn kanssa.

Tuo on pelkästään teoreettista tarkastelua siitä kuinka suurta tuhoa voi halutessaan saada aikaan. Ihan pienenä vinkkinä, käytä liikemäärälaskua, niin ei tarvitse googlata.

Paljon isompi asia mietittäväksi on se, että ihmisen voi tapaa ihan paljain käsin. Kun käytetään sinun lähtöolettamaasi, että halutaan tehdä paljon pahaa, niin tämän jälkeen et taida nukkua enää lainkaan :D

Pyydän anteeksi, toisen pelkotiloilla ei saisi laskea leikkiä.

AvohoidossakinSäästetään kirjoitti:

Ihan kivaa nippelitietoa, mutta ei mitään tekemistä veneilyn kanssa.

Tuo on pelkästään teoreettista tarkastelua siitä kuinka suurta tuhoa voi halutessaan saada aikaan. Ihan pienenä vinkkinä, käytä liikemäärälaskua, niin ei tarvitse googlata.

Paljon isompi asia mietittäväksi on se, että ihmisen voi tapaa ihan paljain käsin. Kun käytetään sinun lähtöolettamaasi, että halutaan tehdä paljon pahaa, niin tämän jälkeen et taida nukkua enää lainkaan :D

Pyydän anteeksi, toisen pelkotiloilla ei saisi laskea leikkiä.

Lue lisää

Matkanopeudessa törmäämisen välttäminen on paljon helpompaa kuin käveleminen jalkakäytävällä muihin törmäilemättä. Siihen ei vaadita taitoa, vain ympärilleen katselua. Vasta pienellä nopeudella tehtävät manööverit rajoitetussa tilassa vaativat sitä taitoa, jota ei voi käsivoimin korvata.

taitoa.vaativaa kirjoitti:

Matkanopeudessa törmäämisen välttäminen on paljon helpompaa kuin käveleminen jalkakäytävällä muihin törmäilemättä. Siihen ei vaadita taitoa, vain ympärilleen katselua. Vasta pienellä nopeudella tehtävät manööverit rajoitetussa tilassa vaativat sitä taitoa, jota ei voi käsivoimin korvata.

Lue lisää

Juurikin näin. Toisaalta pienissä nopeuksissa syntyy vain pientä vahinkoa. Iso vene on yleensä helppo hallita koska tuuli ei sitä kuljettele. Aikaa korjausten tekemiseen on yleensä yllin kyllin ja ainakin keulapotkuri on vakiona, usein myös peräpotkuri.

On tietenkin tilanteita, jossa veneellä ei olosuhteiden takia pääse sinne mihin haluaa. Sille ei voi mitään, mutta sama pätee kaikiin veneisiin.

Helppoakuinsaippua kirjoitti:

Juurikin näin. Toisaalta pienissä nopeuksissa syntyy vain pientä vahinkoa. Iso vene on yleensä helppo hallita koska tuuli ei sitä kuljettele. Aikaa korjausten tekemiseen on yleensä yllin kyllin ja ainakin keulapotkuri on vakiona, usein myös peräpotkuri.

On tietenkin tilanteita, jossa veneellä ei olosuhteiden takia pääse sinne mihin haluaa. Sille ei voi mitään, mutta sama pätee kaikiin veneisiin.

Lue lisää

Ehkä ei kovin usein naapurit lunastuskuntoon mene, mutta kyllä melkoista materiaalista tuhoa pienemmästäkin törmäilystä seuraa. Sitä isompaa, mitä enemmän tonneja takana. Aivan kuten henkilöautolla tekee lähinnä naarmuja parkkipaikalla siinä kun kuorma-autolla kolhaisemalla tulee rumaa jälkeä samasta virheestä. Vahinkoja tietenkin aina tekevälle sattuu, mutta taidottomuudesta johtuvat vahingot ovat anteeksiantamattomia. Vielä anteeksiantamattomampaa on esittää, että taidon voi korvata apuvälineillä.

pienikin.on.iso kirjoitti:

Ehkä ei kovin usein naapurit lunastuskuntoon mene, mutta kyllä melkoista materiaalista tuhoa pienemmästäkin törmäilystä seuraa. Sitä isompaa, mitä enemmän tonneja takana. Aivan kuten henkilöautolla tekee lähinnä naarmuja parkkipaikalla siinä kun kuorma-autolla kolhaisemalla tulee rumaa jälkeä samasta virheestä. Vahinkoja tietenkin aina tekevälle sattuu, mutta taidottomuudesta johtuvat vahingot ovat anteeksiantamattomia. Vielä anteeksiantamattomampaa on esittää, että taidon voi korvata apuvälineillä.

Lue lisää

Sinun päättelyketjusi on muuten täydellinen paitsi ettei se korreloi todellisuuden kanssa. Joko todellisuutta pitää muuttaa tai sinun päättelyäsi.

JokuMättää kirjoitti:

Sinun päättelyketjusi on muuten täydellinen paitsi ettei se korreloi todellisuuden kanssa. Joko todellisuutta pitää muuttaa tai sinun päättelyäsi.

Päättelyketjun oleellinen lähtökohta on, että raskaampi vene tekee suurempaa vahinkoa kuin kevyempi samalla nopeudella. Ja toinen pääkohta, ettei taito ole korvattavissa välineillä .Ne eivät kai sitten korreloikaan totuuden kanssa.

mättääkö kirjoitti:

Päättelyketjun oleellinen lähtökohta on, että raskaampi vene tekee suurempaa vahinkoa kuin kevyempi samalla nopeudella. Ja toinen pääkohta, ettei taito ole korvattavissa välineillä .Ne eivät kai sitten korreloikaan totuuden kanssa.

Lue lisää

Lähtökohta ei ole oikein ja vaikka olisikin, niin johtopäätös ei ole seurauksena edes noista vääristä olettamista. Eli aika lailla pieleen meni.
Liikemääräolettama on oikein.

Sen seuraksena ei kuitenkaan ole se, että raskas vene aiheuttaisi käytännössä enemmän vahinkoa koska vahingon syntymisessä on muita merkittäviä muutujia. Yksi on nopeus. Isolla veneellä liikutaan hitaammin sekä satamassa että ulapalla.
Toinen on veneen helpompi hallittavuus, iso ei mene tuulen tai aaltojen mukana joten sen voi tuoda hitaasti laituriin.

Osaamisen voi korvata ja se korvataan lähes kaikkialla välineillä. Et osaa rakentaa puhelinta, mutta osaat käyttää sitä. En usko, että monikaan pystyy purhehtimaan turvallisesti kaislaveneellä, mutta nykypurkkari on eri asia. Siinä on niin paljon apuvälineitä.

Kysymys kuuluu mikä on sellainen väline, joka on apuväline? Mikä ylipäänsä on se vuosiluku, jonka jälkeen kehityksestä tuli keinotekoista? Sivupotkurit ovat niin vanhoja keksintöjä että niitä tuskin voi lukea uusiksi apuvälineiksi.

Tosiasiassa ne kuitenkin tekevät esimerkiksi laituriin tulemisen mahdolliseksi silloin, kun se ei onnistuisi muuten. Onko "oikea osaaja" sellainen, joka jättää sivupotkurit käyttämättä ihan periaattessa? Tuskin, osaajat pikemminkin osaavat käyttää ja käyttävät kaikkia tarkoitukseen sopivia välineitä sujuvasti ilman moraalisia ongelmia.

Tuntuu siltä, että pienien veneiden (käsin työnnettävien) kipparit eivät ymmärrä miten sellaista venettä kuljetetaan, jota ei voi vain puskea kaasulla tolppien väliin ja pysäyttää jalalla laituriin. Ero on kuin yöllä ja päivällä sekä vauhdin että käsiteltävyyden suhteen. Mutta tämähän on tullut jo monta kertaa esille tässä keskustelussa.

Jääkääme odottamaan ensi kautta ja kats oo taan miten todellisuus tukee tuota " täydellä kaasulla toista päin kun ei osata kääntää eikä hidastaa" teoriaasi. Tähän mennessä sellaista ei ole tapahtunut, mutta voi olla että maailma muuttuu säälistä sinua kohtaan :)

Jako2een kirjoitti:

Lähtökohta ei ole oikein ja vaikka olisikin, niin johtopäätös ei ole seurauksena edes noista vääristä olettamista. Eli aika lailla pieleen meni.
Liikemääräolettama on oikein.

Sen seuraksena ei kuitenkaan ole se, että raskas vene aiheuttaisi käytännössä enemmän vahinkoa koska vahingon syntymisessä on muita merkittäviä muutujia. Yksi on nopeus. Isolla veneellä liikutaan hitaammin sekä satamassa että ulapalla.
Toinen on veneen helpompi hallittavuus, iso ei mene tuulen tai aaltojen mukana joten sen voi tuoda hitaasti laituriin.

Osaamisen voi korvata ja se korvataan lähes kaikkialla välineillä. Et osaa rakentaa puhelinta, mutta osaat käyttää sitä. En usko, että monikaan pystyy purhehtimaan turvallisesti kaislaveneellä, mutta nykypurkkari on eri asia. Siinä on niin paljon apuvälineitä.

Kysymys kuuluu mikä on sellainen väline, joka on apuväline? Mikä ylipäänsä on se vuosiluku, jonka jälkeen kehityksestä tuli keinotekoista? Sivupotkurit ovat niin vanhoja keksintöjä että niitä tuskin voi lukea uusiksi apuvälineiksi.

Tosiasiassa ne kuitenkin tekevät esimerkiksi laituriin tulemisen mahdolliseksi silloin, kun se ei onnistuisi muuten. Onko "oikea osaaja" sellainen, joka jättää sivupotkurit käyttämättä ihan periaattessa? Tuskin, osaajat pikemminkin osaavat käyttää ja käyttävät kaikkia tarkoitukseen sopivia välineitä sujuvasti ilman moraalisia ongelmia.

Tuntuu siltä, että pienien veneiden (käsin työnnettävien) kipparit eivät ymmärrä miten sellaista venettä kuljetetaan, jota ei voi vain puskea kaasulla tolppien väliin ja pysäyttää jalalla laituriin. Ero on kuin yöllä ja päivällä sekä vauhdin että käsiteltävyyden suhteen. Mutta tämähän on tullut jo monta kertaa esille tässä keskustelussa.

Jääkääme odottamaan ensi kautta ja kats oo taan miten todellisuus tukee tuota " täydellä kaasulla toista päin kun ei osata kääntää eikä hidastaa" teoriaasi. Tähän mennessä sellaista ei ole tapahtunut, mutta voi olla että maailma muuttuu säälistä sinua kohtaan :)

Lue lisää

Jos ei ennen, niin viimeistään nyt päätelmäketju oli päätön. Isolla ja pienellä veneellä tullaan laituriin varsin samanlaisilla nopeuksilla. Näin on, vaikka samalla nopeudella isolla veneellä veneenmitan siirtyminen vie pidempään ja vauhti tuntuu pienemmältä. Pieni vene vain ei tarvitse paljoakaan taitoa, koska virheet voi korjata käsivoimin, vaikka tuulikin olisi vähän sivuun vienyt. Ison veneen tuulipinta on kymmenkertainen, jos paino onkin ehkä viisitoistakertainen. Helpottaa hiukan, mutta ei oleellisesti. Muita muuttujia ei sitten olekaan, ison veneen isompi liikemäärä tekee isomman vahingon.

Suurempien voimien tarpeen voi korvata apuvälineillä. Puhelinta käytetään nappia painamalla, mutta ei tarvitse ajatella kuinka pitkään tai kuinka suurella voimalla nappia pitää painaa. Ohjailupotkureita ja kaasuvipua käyttäessä nuo muuttujat täytyy osata. On siis kyse aivan eri asiasta kuin puhelimen käyttäminen. Mitenkään ei ole kyse siitä, että pitäisi osata ilman niitä apuneuvoja, vain käyttämisen osaamisesta. Ja se osaaminen vaatii todellakin paljon enemmän kuin puhelimen hallinta.

Ensin selostat, miten iso vene on helpompi tuoda laituriin ja lopussa kerrot, että pienten veneiden kipparit eivät ymmärrä ollenkaan. Looginen johtopäätös ensimmäisestä väittämästä kuitenkin olisi, jos osaa tuoda pienen, on ison tuominen lasten leikkiä. Siinä piileekin sellainen totuus, että jos osaa tuoda sen pienen ilman käsien ja jalkojen apua, on jo iso osa tarvittavaa veneen hallintaa hallussa. Ja se hallinta on opeteltu ilman taloudellisesti merkittäviä vahinkoja. Isomman veneen käsittelyssä pitää oppia lisäksi massan hallinta epäsuorasti apuvälineillä ja käyttäen useampaa hallintalaitetta kuin on käsiä.

"Täydellä kaasulla toista päin" on kyllä silloin tällöin tapahtunut, mutta se ei todellakaan ollut minun teoriani, eikä oikeastaan kenekään muunkaan. Se on sentään se todella helpolla vältettävä tapahtuma, riittää kun näkee ympäristönsä.

nyt.mätti kirjoitti:

Jos ei ennen, niin viimeistään nyt päätelmäketju oli päätön. Isolla ja pienellä veneellä tullaan laituriin varsin samanlaisilla nopeuksilla. Näin on, vaikka samalla nopeudella isolla veneellä veneenmitan siirtyminen vie pidempään ja vauhti tuntuu pienemmältä. Pieni vene vain ei tarvitse paljoakaan taitoa, koska virheet voi korjata käsivoimin, vaikka tuulikin olisi vähän sivuun vienyt. Ison veneen tuulipinta on kymmenkertainen, jos paino onkin ehkä viisitoistakertainen. Helpottaa hiukan, mutta ei oleellisesti. Muita muuttujia ei sitten olekaan, ison veneen isompi liikemäärä tekee isomman vahingon.

Suurempien voimien tarpeen voi korvata apuvälineillä. Puhelinta käytetään nappia painamalla, mutta ei tarvitse ajatella kuinka pitkään tai kuinka suurella voimalla nappia pitää painaa. Ohjailupotkureita ja kaasuvipua käyttäessä nuo muuttujat täytyy osata. On siis kyse aivan eri asiasta kuin puhelimen käyttäminen. Mitenkään ei ole kyse siitä, että pitäisi osata ilman niitä apuneuvoja, vain käyttämisen osaamisesta. Ja se osaaminen vaatii todellakin paljon enemmän kuin puhelimen hallinta.

Ensin selostat, miten iso vene on helpompi tuoda laituriin ja lopussa kerrot, että pienten veneiden kipparit eivät ymmärrä ollenkaan. Looginen johtopäätös ensimmäisestä väittämästä kuitenkin olisi, jos osaa tuoda pienen, on ison tuominen lasten leikkiä. Siinä piileekin sellainen totuus, että jos osaa tuoda sen pienen ilman käsien ja jalkojen apua, on jo iso osa tarvittavaa veneen hallintaa hallussa. Ja se hallinta on opeteltu ilman taloudellisesti merkittäviä vahinkoja. Isomman veneen käsittelyssä pitää oppia lisäksi massan hallinta epäsuorasti apuvälineillä ja käyttäen useampaa hallintalaitetta kuin on käsiä.

"Täydellä kaasulla toista päin" on kyllä silloin tällöin tapahtunut, mutta se ei todellakaan ollut minun teoriani, eikä oikeastaan kenekään muunkaan. Se on sentään se todella helpolla vältettävä tapahtuma, riittää kun näkee ympäristönsä.

Lue lisää

Oletetaan, että olet oikeassa.
Kerro tilanne, jossa on ajettu täysillä toista päin niin, että syynä on ollut ajokortin puute.

Vain toinen meistä on ajanut sekä pientä että isoa venettä, joten sinun ei auta muu kuin uskoa. Voit myös mennä katselemaan kuinka vaikka laivat kiinnittyvät ja verrata sitä busteriin. Ehkä et huomaa eroa nopeudessa, mutta se on.

Lopetan tämän tähän koska ennen kuin sinä olet hankkinut kokemusta veneistä, et voi tietää.

SoonMoro1 kirjoitti:

Oletetaan, että olet oikeassa.
Kerro tilanne, jossa on ajettu täysillä toista päin niin, että syynä on ollut ajokortin puute.

Vain toinen meistä on ajanut sekä pientä että isoa venettä, joten sinun ei auta muu kuin uskoa. Voit myös mennä katselemaan kuinka vaikka laivat kiinnittyvät ja verrata sitä busteriin. Ehkä et huomaa eroa nopeudessa, mutta se on.

Lopetan tämän tähän koska ennen kuin sinä olet hankkinut kokemusta veneistä, et voi tietää.

Lue lisää

Mistä ajokortti tähän tuli? Sitä ei ole tässä säikeessä maininnut kukaan muu kuin sinä. Kyse on vain käsittelytaidoista, siitä, seuraako käsi silmän havaintoja oikein, jotka eivät ole mistään kortista riippuvaisia.

Ja mistä olet päätellyt minun kokemukseni? Siihen kuuluu isompia ja pienempiä veneitä, myös uppiksina.

Eikä kannata vetää tähän laivojakaan mukaan. Niissä ei ole kyse kymmen- tai satakertaisista massoista, vaan kymmentuhatkertaisista. Mikä hyvänsä lain mukaan veneeksi luettava tulee laituriin kertaluokalleen busterin nopeudella. Ero on vain siinä, että pienellä voi tulla suuremmalla nopeudella paljon lähemmäs.

tuhovoimaa kirjoitti:

>>Veneen koolla ei ole juuri mitään merkitystä,

Olet oikeassa, ison veneen ohjaaminen ei välttämättä ole sen vaikeampaa kuin pienemmänkään, joissain tapauksissa päinvastoin.

Mutta mitä painavampi ja nopeampi vene on, sitä pahempaa jälkeä se tekee törmätessään johonkin (vaikka toiseen veneeseen). Siinä on veneen koon merkitys.
40 tonnia 25 solmua on ihan eri tuhovoima kuin 300kg 40 solmua. Noin 50 kertaa enemmän, jos oikein laskin.

Sama idea lienee maanteilläkin, kun kuorma-autoon tarvitaan vaativampi kortti kuin henkilöautoon ja rekkaan vielä vaativampi.

Lue lisää

"Sama idea lienee maanteilläkin, kun kuorma-autoon tarvitaan vaativampi kortti kuin henkilöautoon"

Et saa ajaa pelkällä BC kortilla henkilöautoa, jonka perässä on raskas jarrullinen kärry, esim 2t, mutta Be kortilla saat.vaikka mitään C:tä ei kortissa ole.
Vaativuudet eivät siis ole mitenkään yksikäsitteiset, koska pelkällä Be kortilla ei saa ajaa kuorma-autoa.
Helpoimmalla yhdistelmään oikeuttavan kortin saa, kun ajaa traktorin yhdistelmää kärryineen (siis useampi ssmaan aikaan perässä), ja hommaa siihen kortin. Kokonaismassat on tosi isot, ja käsiteltävyys selvästi vaikeampaa kuin kuorma-autolla perävaunuineen, koska edellisestä yhdistelmästä jousitusvoi puuttua taka-akselilta ja kärrystä kokonaan, mutta renkaat kyllä pomppii senkin edestä.

tuhovoimaa kirjoitti:

>>Veneen koolla ei ole juuri mitään merkitystä,

Olet oikeassa, ison veneen ohjaaminen ei välttämättä ole sen vaikeampaa kuin pienemmänkään, joissain tapauksissa päinvastoin.

Mutta mitä painavampi ja nopeampi vene on, sitä pahempaa jälkeä se tekee törmätessään johonkin (vaikka toiseen veneeseen). Siinä on veneen koon merkitys.
40 tonnia 25 solmua on ihan eri tuhovoima kuin 300kg 40 solmua. Noin 50 kertaa enemmän, jos oikein laskin.

Sama idea lienee maanteilläkin, kun kuorma-autoon tarvitaan vaativampi kortti kuin henkilöautoon ja rekkaan vielä vaativampi.

Lue lisää

Ja väärin meni.
Kuinka monikertainen "tuhovoima" (oikeasti törmäyksessä vapautuva energia) on riippuu suuresti siitä mihin törmätään!

Jos verrataan seuraavia tapauksia:
A) 2 samanlaista 300 venettä törmäävät suoraan ja keskeisesti toisiinsa, kun kumpikin ajaa 40 solmun vauhdilla.
B) 40 tonnin vene ajaa 25 solmun vauhdilla suoran keskeisen törmäyksen 40 solmua kulkevaan 300 kg veneeseen.

Niin jälkimmäisessä B-tapauksessa törmäysenergia on vajaat kolminkertainen edelliseen A-tapaukseen verrattuna.
Jos veneillä taas ajetaan suoraan päin pystysuoraa korkeaa kalliota, on törmäyksessä vapautuva energia noin 52 kertainen 40 tonnin 25 solmua kulkevalla veneellä 300 kg 40 solmua kulkevaan verrattuna.

Kiusahan se monesti on se tärkein, koska joitakin vituttaa.

Siis mökillä on "oma ranta" vaalan suunnalla josta ois tarkoitus seilailla oulujärveä kesällä, ei oulusta.

Nythän on todella ostajan markkinat purjeveneen hankintaan. Kumpa minäkin olisin ostajana näinä päivinä.
Haluaisit siis aloittaa purjeveneilyn merellä ikäänkuin kylmiltään ja suoraan isommalla veneellä.
Miksei se onnistuis jos malttaa pitää päänsä kylmänä ja järki mukana, mutta jotenkin sinun on saatava yksi niistä kolmesta vaatimuksesta hoidettua.
Lähdetään siitä että sinulla on ikä ja kyky jo hallussa, mutta se taito puoli vaatii jonkinlaista hiontaa.
Vastuu ja vakuutus seikkojen takia on syytä ottaa tuo taito asia vakavsti. Joko olet ilmoittautunut Saaristolaivuri kurssille? Nyt sitten kiireesti ilmoittautumaan ja kyselemään gastin paikkoja kokeneimpien mukaan.
Ei siinä paljoa harjoittelua tarvita kun voit vakuutusvirkailijalle sanoa, että tehtäisiinkö vakuutus tähän uuteen veneeseni.
Tarkoitan täällä että voit hyvällä omallatunnolla ottaa omaisesi kyytiin ja irrottaa köydet laiturista viikonloppu risteilylle.
Jotekihan me kaikki olemme veneilyn aloittaneet. On tietysti ero meihin jotka olemme siellä keikkuneet jo tutti suussa. Meille se oppi on tullut vuosikymmenten mukana pieninä helposti omaksuttavina paloina.
Kuten sanottu, järki mukana ja runsaasti innostusta niin siitä se lähtee.
Happy sailing!

0-23,99 m itseasiassa. Ja kv-huviveneenkuljettajakirjalla saa ajaa isompaakin huvialusta, kunhan sen vetoisuus on alle 500 tonnia.

Päivitäpä tietosi, sillä sinun vastauksesi on väärä. NYKYISEN lainsäädännön mukaan 15 vuotta täyttänyt saa kuljettaa alle 24-metristä huvivenettä konetehosta riippumatta. Mutta jos pituusmitta ylittyy, niin sitten aletaan vaatia pätevyyksiä.

Tuo sinun vastauksesi on vanhan, jo yli kymmenen vuotta sitten kumotun miehitysasetuksen mukainen. Juuri sen, josta eri foorumeilla käytiin väliin kiivasta väittelyä, koska ko. asetus oli kirjoitettu huonosti; MKL oli tarkoittanut, että asetusta sovellettaisiin eli pätevyyksiä vaadittaisiin, jos JOKO pituus- TAI tehoraja ylittyy, mutta kirjoittanut sen niin, että logiikan sääntöjen mukaan tulkittuna molempien rajojen piti ylittyä. Ns. Selänne-tapauksen jälkeen asetusta muutettiin ja tehoraja poistettiin.

10-14 kirjoitti:

Päivitäpä tietosi, sillä sinun vastauksesi on väärä. NYKYISEN lainsäädännön mukaan 15 vuotta täyttänyt saa kuljettaa alle 24-metristä huvivenettä konetehosta riippumatta. Mutta jos pituusmitta ylittyy, niin sitten aletaan vaatia pätevyyksiä.

Tuo sinun vastauksesi on vanhan, jo yli kymmenen vuotta sitten kumotun miehitysasetuksen mukainen. Juuri sen, josta eri foorumeilla käytiin väliin kiivasta väittelyä, koska ko. asetus oli kirjoitettu huonosti; MKL oli tarkoittanut, että asetusta sovellettaisiin eli pätevyyksiä vaadittaisiin, jos JOKO pituus- TAI tehoraja ylittyy, mutta kirjoittanut sen niin, että logiikan sääntöjen mukaan tulkittuna molempien rajojen piti ylittyä. Ns. Selänne-tapauksen jälkeen asetusta muutettiin ja tehoraja poistettiin.

Lue lisää

En jaksa ryhtyä kinaamaan, ehkä laki on muuttunut. Selänteen tapauksessa tuomari, jostain käsittämättömästä syystä, tulkitsi väärin loogisesti aivan oikein kirjoitettua pykälää. Sehän meni niin, että papereita Ei tarvita, jos huvialus on joko alle 24 m pitkä TAI koneteho alle 500 kW. Edellisessä momentissa sanottiin, jotta pätevyyksiä EI tarvita, jos kyseessä on puolustusvoimien TAI rajavartiolaitoksen alus. Täsmälleen sama sanamuoto, mutta silti tuo pituus/teho -pykälä ymmärrettiin väärin. Kukaan ei ollut vaatimassa, että viranomaisveneen pitäisi olla sekä PV:n että RVL:n omistuksessa jotta sitä saa ajaa ilman papereita, mutta pituus/konetehopykälää tulkittiin tällä tavalla väärin.

Boolen algebra kyllä oli pykälässä kohdillaan, mutta tuomari oli lukenut vain lyhyen matikan.

PukataPukata kirjoitti:

En jaksa ryhtyä kinaamaan, ehkä laki on muuttunut. Selänteen tapauksessa tuomari, jostain käsittämättömästä syystä, tulkitsi väärin loogisesti aivan oikein kirjoitettua pykälää. Sehän meni niin, että papereita Ei tarvita, jos huvialus on joko alle 24 m pitkä TAI koneteho alle 500 kW. Edellisessä momentissa sanottiin, jotta pätevyyksiä EI tarvita, jos kyseessä on puolustusvoimien TAI rajavartiolaitoksen alus. Täsmälleen sama sanamuoto, mutta silti tuo pituus/teho -pykälä ymmärrettiin väärin. Kukaan ei ollut vaatimassa, että viranomaisveneen pitäisi olla sekä PV:n että RVL:n omistuksessa jotta sitä saa ajaa ilman papereita, mutta pituus/konetehopykälää tulkittiin tällä tavalla väärin.

Boolen algebra kyllä oli pykälässä kohdillaan, mutta tuomari oli lukenut vain lyhyen matikan.

Lue lisää

Luulen, että tuomarit eivät yksinkertaisesti uskaltaneet ihan suoraan sanoa, että pykälä on kirjoitettu päin helkkaria eikä tarkoita ollenkaan sitä, mitä syyttäjä MKL:n tuella väitti sen tarkoittavan. Oikeushan sanoi jotenkin niin, että ko. säädös asetti suomalaiset veneilijät eri asemaan muiden EU-maiden veneilijöiden kanssa ja siksi sitä ei ollut kohtuullista soveltaa. Se venettä ajanut Selänteen kaveri sai kyllä rapsut, mutta sitä ei perusteltu tuolla pykälällä.

Rippikoulu pitää olla käytynä ja yhdet kinkerit.

HuopaJaSoutaa kirjoitti:

Rippikoulu pitää olla käytynä ja yhdet kinkerit.

Milloin muuten järjestettiin viimeiset kinkerit?