http://www.defmin.fi/index.phtml/page_id/156/topmenu_id/7/menu_id/156/this_topmenu/13/lang/3
For international operations, the Finnish fire and rescue services use specially trained rescue personnel of the Finn Rescue Force (FRF). Primarily at the request of the UN, experts can be dispatched from this force to undertake disaster evaluation, and special teams and rescue units can be despatched for actual rescue operations. The FRF comprises personnel from Finland's five largest emergency centres, with a combined total strength of about 200 professional rescue personnel and other experts. Readiness for departure can be achieved in anything from a few hours to one or two days, depending on the number of personnel needed.
Finnish experts have participated in disaster evaluation on twelve occasions since 1994. FRF units have taken part in international rescue duties in nine disaster situations involving, for example, forest fires, flooding, explosion, earthquake and toxic spillage. Due to restrictions on transport capacity and funding, Finland has not been able to respond to all the requests for assistance, and the size of the units dispatched has had to be limited.
The material requirement consists of search and rescue equipment needed in aid operations and materials despatched in crisis situations for use by the rescue organization of the country requiring assistance.
In its international operations, the Finnish fire and rescue services use mainly municipal fire services equipment. International aid operations also require additional specialized and support equipment. The participation of the fire and rescue services depends on the rapid availability of personnel and equipment and their quick despatch to the location in question. Readiness also demands planning and training capacity.
The allocations for civilian crisis management in the 2001 State budget allow the procurement of equipment by the fire and rescue services for the special needs of civilian crisis management. The Ministry of the Interior has allocations for expenditure on operations to provide or receive international assistance, as defined in the Rescue services Act.
The future development of Finland's rescue services will take into consideration the country's international obligations set within the EU and elsewhere. Procurement should aim to increase the interoperability of equipment and specialization. Creation of the necessary resources requires an increase in the number of planning and administration personnel in the Ministry of the Interior, an increase in the resources for basic training for experts and rescue teams in Finland, and for participation in international training and exercises. International cooperation, for example to obtain a heavy air lift where this is necessary, will be vital to improve the opportunities for participation in crisis management operations.
For international operations, the Finnish fire and rescue services use specially trained rescue personnel of the Finn Rescue Force (FRF). Primarily at the request of the UN, experts can be dispatched from this force to undertake disaster evaluation, and special teams and rescue units can be despatched for actual rescue operations. The FRF comprises personnel from Finland's five largest emergency centres, with a combined total strength of about 200 professional rescue personnel and other experts. Readiness for departure can be achieved in anything from a few hours to one or two days, depending on the number of personnel needed.
Finnish experts have participated in disaster evaluation on twelve occasions since 1994. FRF units have taken part in international rescue duties in nine disaster situations involving, for example, forest fires, flooding, explosion, earthquake and toxic spillage. Due to restrictions on transport capacity and funding, Finland has not been able to respond to all the requests for assistance, and the size of the units dispatched has had to be limited.
The material requirement consists of search and rescue equipment needed in aid operations and materials despatched in crisis situations for use by the rescue organization of the country requiring assistance.
In its international operations, the Finnish fire and rescue services use mainly municipal fire services equipment. International aid operations also require additional specialized and support equipment. The participation of the fire and rescue services depends on the rapid availability of personnel and equipment and their quick despatch to the location in question. Readiness also demands planning and training capacity.
The allocations for civilian crisis management in the 2001 State budget allow the procurement of equipment by the fire and rescue services for the special needs of civilian crisis management. The Ministry of the Interior has allocations for expenditure on operations to provide or receive international assistance, as defined in the Rescue services Act.
The future development of Finland's rescue services will take into consideration the country's international obligations set within the EU and elsewhere. Procurement should aim to increase the interoperability of equipment and specialization. Creation of the necessary resources requires an increase in the number of planning and administration personnel in the Ministry of the Interior, an increase in the resources for basic training for experts and rescue teams in Finland, and for participation in international training and exercises. International cooperation, for example to obtain a heavy air lift where this is necessary, will be vital to improve the opportunities for participation in crisis management operations.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Siviilikriisinhallinta
Siviilikriisinhallintaa kehitetään sekä unionin määrittelemillä painopistealoilla että
unionin perustuslaillisessa sopimuksessa kirjattujen laajennettujen kriisinhallintatehtävien
mukaisesti. Tavoitteena on edistää siviili- ja sotilaallisen kriisinhallintaosallistumisen
keskinäistä synergiaa ja yhteistoimintaa.
Osallistumista siviilikriisinhallintatoimintaan Länsi-Balkanilla ja IVY-alueella vahvistetaan
Euroopan unionin, Etyjin ja Euroopan neuvoston puitteissa. Lisäpanostusta
vaaditaan myös mahdollisiin uusiin, erityisesti EU:n operaatioihin Euroopan
ulkopuolisilla kriisialueilla, kuten Lähi-idässä ja Afrikassa. Unionin siviilikriisinhallintaa
koskevan toimintasuunnitelman mukaisesti Suomenkin tavoitteena on
kehittää monimuotoisiin toimintoihin soveltuvia kykyjä erityisesti ihmisoikeus- ja
turvallisuuskysymysten, poliittisen tilannetiedon, sovittelun, rajavalvonnan, pelastustoiminnan,
aseidenriisunnan, demobilisaation, reintegraation ja mediaosaamisen
aloilla. Edelleen osallistutaan myös muiden järjestöjen ja toimijoiden
siviilikriisinhallintahankkeisiin, joissa suomalainen erityisasiantuntemus on
tarpeen.
Ulkoasiainministeriön tehtävänä on tehdä arvio ja päättää kriiseissä tarvittavasta
Suomen osallistumisesta. Sisäasiainministeriö ylläpitää ja kehittää siviilikriisinhallinnan
kotimaan valmiuksia siten, että ne vastaavat Suomen antamia sitoumuksia.
Siviilitehtäviin kriisien yhteydessä tarvittavia asiantuntijoita on eri hallinnonaloilla.
Sisäisiä hallinnollisia järjestelmiä ja valmiuksia kehitetään siten, että korkeatasoista
asiantuntijareserviä on jatkuvasti käytettävissä siviilikriisinhallintaan.
Siviilikriisinhallinnan rekrytointijärjestelmää ja siihen liittyviä tiedostoja kehitetään
siten, että asiantuntijoiden lähettäminen tehtäviin tapahtuu mahdollisimman
nopeasti ja joustavasti. Asiantuntijoiden henkilökohtaisen soveltuvuuden,
ammatillisen osaamisen sekä valmiuksien siviilikriisinhallintatehtäviin tulee olla
tehtävien edellyttämällä tasolla.
Siviilikriisinhallinnassa tarvittavia valmiuksia kehitetään myös koulutuksen avulla.
Pelastusopistossa on tarkoitus aloittaa siviilikriisinhallintatehtäviin lähteville asiantuntijoille
suunnattu yhtenäinen, EU:n kehitteillä olevan koulutusjärjestelmän
mukainen koulutus. Mahdollisuudet kehittää Pelastusopistoa sotilaallisen ja siviilikriisinhallinnan
yhteistoimintaa koskevan koulutuksen ja tutkimustoiminnan
keskuksena selvitetään. Koulutuksen koordinoinnissa otetaan huomioon yhtäältä
kansallisten erikoisvalmiuksien tarpeet ja toisaalta kansainväliset koulutusmahdollisuudet
ja -kokemukset. Suomalaisten kansalaisjärjestöjen koulutustoimintaa
edistetään osana laajaa kansallista resurssien kehittämistä.
Sisäasiainministeriö koordinoi siviilikriisinhallintatoimintaan osallistumisen edellyttämän
materiaalihallinnon ja kuljetusten sekä muiden logististen järjestelyjen
kehittämistä yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Sisäasiainministeriö on
sopinut puolustusministeriön kanssa yhteistyömuodoista muun muassa varuste-
ja kalustolainauksessa noudatettavassa menettelyssä.
Materiaalin ja kaluston hankkimiseksi sekä valmiusvarastoinnin kehittämiseksi
tutkitaan yhteistyömahdollisuudet Huoltovarmuuskeskuksen, puolustusvoimien
ja kansalaisjärjestöjen kanssa. TETRA-standardiin perustuvan viestiverkon käyttöönottoa
siviilikriisinhallinnassa selvitetään.
Siviilikriisinhallinnassa (=mellakat yms.) ja FRF:n pelastustoiminnassa on kyse oleellisesti eri asiasta. Älä sotke niitä keskenään.
...puhuttiin siviilikriisinhallinnasta ulkomailla.
Vuoden 2001 raportissa FRF mainitaan nimeltä,
vuoden 2004 raportissa puhutaan EU:n nopean toiminnan joukoista, sekä ympäripyöreästi muusta siviilikriisinhallinnasta ulkomailla siihen varattujen resurssien (365 henkilöä) turvin. Käsittääkseni FRF ja myös SPR:n valmiusryhmä kuuluvat tähän joukkoon.
Sissipäällikkö on oikeassa, nuo ovat täydellisesti eri asia.
Nopean toiminnan joukkojen toiminta ja käyttö perustuu rauhanturvalakiin. Ne ovat siis aseellisia joukkoja, ja alistettu puolustusministeriölle.
FRF:n toiminta perustuu pelastuslakiin, ja se on selkeästi aseeton pelastusryhmä, eikä sillä ole tehtävänsä puitteissa sotilaallista koulutustakaan. Se on alistettu muun pelastustoimen (mm. palokunta, sairaankuljetus jne.) tavoin sisäasiainministeriölle.
Yhteinen toiminnan koordinointi voi olla hyvinkin perusteltua, sillä asellisen selkkauksen jälkeen tarvitaan (useimmiten) myös siviililuontoisia pelastustoimia.