Arvostan Matti Klingen pitkää uraa ja siksi seurasin heti tarkemmalla korvalla uutislähetystä, kun näin häntä haastateltavan. Kysymyksessä olivat henkilöstösupistukset Kansalliskirjastossa.
Tunnustan ensiksi, etten ole koskaan käynyt kansalliskirjastossa. Se on minun häpeäni, mutta voi olla, että joskus korjaan tilanteen.
Mutta sitten itse uutislähetykseen. Kirjaston virkamies johtaja oli tuohtunut. Hänen 200 sta työntekijästään oltiin karsimassa 50 pois. Kuulostaa paljolta.
Itse en yllättynyt, vaan pikemmin minua ihmetytti. Suomessa on ollut lama jo vuosia. Nyt ollaan rankassa velkaantumistahdissa. Tahdissa, jossa saavutetaan Kreikan velkaantumisaste kuudessa vuodessa. Nykymenolla kuuden vuoden päästä tämä sama virkamies saa pitää remontoiduissa tiloissaan jäljellä ehkä 30 viranhaltijaa. Jos sitäkään. Mikä siis mättää?
Vertaillaan.
Pääkaupunkiseuden HelMet kirjasto-kokonaisuudella on Wikipedian mukaan 63 kirjastoa ja kuusi kirjastoautoa. Henkilöstöä heillä on 900 työntekijää. Eli vain neljä ja puoli kertaa Kansalliskirjaston määrä. Mahtaa heillä olla kiire.
Otetaan reippaampi esimerkki. Isossa eläintarhassa tapahtuu paljon ja seurattavaa ja huollettavaa riittää. Korkeasaaressa on vakituisia työntekijöitä 75. Eli vain puolet siitä, mitä Kansalliskirjastoon on kaavailtu. Tosin Korkeasaareen tulee kesäksi lisää kausiduunareita. Silti maalaisjärjellä on vaikea ymmärtää, miten ihmeessä Kansalliskirjastossa tarvittaisiin kaksinkertainen työntekijämäärä isoon eläintarhaan verrattuna.
Gigantti-ketjulla oli 2014 Suomessa 38 myymälää ja 1000 työntekijää. Eli 26 plus irtojalat per liike. Tehokkuus vaikuttaisi hurjalta verrattuna Kansalliskirjastoon. Ja Kansalliskirjaston työntekijät ovat mitä todennäköisemmin paremmin koulutettuja, eli heidän pitäisi olla tehokkaampia työsuorituksissaan. Vaikka ovatkin virkamiehiä ja naisia.
Arvaan, että olen esimerkeissäni jonkin verran epäoikeudenmukainen. Kansalliskirjasto tekee nimittäin hyvin kattavaa kulttuurityötä säilöessään tiedostoina kappaleet kaikista kotimaisista painotuotteista, ääni- ja kuvatallenteista, CD-ROM-tallenteista sekä edustavan otoksen verkkoaineistoista (wikipedia lähteenä). Tätä työmäärää on maallikon vaikea arvioida.
Kirjoittaessani Opetus ja kulttuuriministeri on jo tehnyt korjaavan päätöksen. Kansalliskirjasto saa rahansa ja kulttuuriperimämme säilyy.
Nopeana laskelmana perään pääkaupunkiseudun kirjastojen työntekijät:
HelMet 900
Kansalliskirjasto 200
Helsingin Yliopiston kirjasto 200
Yhteensä 1300 työntekijää.
Pääkaupunkiseudun kaikista työntekijöistä näyttäisi olevan kirjastoissa töissä lähemmäs kaksi tuhannesta eli 2 promillea. Se on paljon se.
Nyt päättäjiltä vaaditaan vaikeita ja kipeitä päätöksiä monilla aloilla.
Suojatyöpaikkoja pitäisi karsia varsinkin paksuseinäisten kivitalojen ylimmistä kerroksista.
Tämä kirjoitus ei ole kohdistettu kirjastoja vastaan, vaan päättämättömyyttä vastaan pakollisissa taloudellisissa uudistuksissa. Sellainen päättämättömyys voi koitua pahimmassa tapauksessa myös erinomaisen kirjasto-järjestelmämme turmioksi. Ja monen muunkin hyvän asian.
Tunnustan ensiksi, etten ole koskaan käynyt kansalliskirjastossa. Se on minun häpeäni, mutta voi olla, että joskus korjaan tilanteen.
Mutta sitten itse uutislähetykseen. Kirjaston virkamies johtaja oli tuohtunut. Hänen 200 sta työntekijästään oltiin karsimassa 50 pois. Kuulostaa paljolta.
Itse en yllättynyt, vaan pikemmin minua ihmetytti. Suomessa on ollut lama jo vuosia. Nyt ollaan rankassa velkaantumistahdissa. Tahdissa, jossa saavutetaan Kreikan velkaantumisaste kuudessa vuodessa. Nykymenolla kuuden vuoden päästä tämä sama virkamies saa pitää remontoiduissa tiloissaan jäljellä ehkä 30 viranhaltijaa. Jos sitäkään. Mikä siis mättää?
Vertaillaan.
Pääkaupunkiseuden HelMet kirjasto-kokonaisuudella on Wikipedian mukaan 63 kirjastoa ja kuusi kirjastoautoa. Henkilöstöä heillä on 900 työntekijää. Eli vain neljä ja puoli kertaa Kansalliskirjaston määrä. Mahtaa heillä olla kiire.
Otetaan reippaampi esimerkki. Isossa eläintarhassa tapahtuu paljon ja seurattavaa ja huollettavaa riittää. Korkeasaaressa on vakituisia työntekijöitä 75. Eli vain puolet siitä, mitä Kansalliskirjastoon on kaavailtu. Tosin Korkeasaareen tulee kesäksi lisää kausiduunareita. Silti maalaisjärjellä on vaikea ymmärtää, miten ihmeessä Kansalliskirjastossa tarvittaisiin kaksinkertainen työntekijämäärä isoon eläintarhaan verrattuna.
Gigantti-ketjulla oli 2014 Suomessa 38 myymälää ja 1000 työntekijää. Eli 26 plus irtojalat per liike. Tehokkuus vaikuttaisi hurjalta verrattuna Kansalliskirjastoon. Ja Kansalliskirjaston työntekijät ovat mitä todennäköisemmin paremmin koulutettuja, eli heidän pitäisi olla tehokkaampia työsuorituksissaan. Vaikka ovatkin virkamiehiä ja naisia.
Arvaan, että olen esimerkeissäni jonkin verran epäoikeudenmukainen. Kansalliskirjasto tekee nimittäin hyvin kattavaa kulttuurityötä säilöessään tiedostoina kappaleet kaikista kotimaisista painotuotteista, ääni- ja kuvatallenteista, CD-ROM-tallenteista sekä edustavan otoksen verkkoaineistoista (wikipedia lähteenä). Tätä työmäärää on maallikon vaikea arvioida.
Kirjoittaessani Opetus ja kulttuuriministeri on jo tehnyt korjaavan päätöksen. Kansalliskirjasto saa rahansa ja kulttuuriperimämme säilyy.
Nopeana laskelmana perään pääkaupunkiseudun kirjastojen työntekijät:
HelMet 900
Kansalliskirjasto 200
Helsingin Yliopiston kirjasto 200
Yhteensä 1300 työntekijää.
Pääkaupunkiseudun kaikista työntekijöistä näyttäisi olevan kirjastoissa töissä lähemmäs kaksi tuhannesta eli 2 promillea. Se on paljon se.
Nyt päättäjiltä vaaditaan vaikeita ja kipeitä päätöksiä monilla aloilla.
Suojatyöpaikkoja pitäisi karsia varsinkin paksuseinäisten kivitalojen ylimmistä kerroksista.
Tämä kirjoitus ei ole kohdistettu kirjastoja vastaan, vaan päättämättömyyttä vastaan pakollisissa taloudellisissa uudistuksissa. Sellainen päättämättömyys voi koitua pahimmassa tapauksessa myös erinomaisen kirjasto-järjestelmämme turmioksi. Ja monen muunkin hyvän asian.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Suomessa on myös 200 kansanedustajaa, tarvitsemmeko todella näin paljon? Miksei julkista sektoria saada ohennettua sitten millään vaan kaikki huononnukset ja kiristykset kohdistuvat pelkästään yksityisen sektorin työntekijöihin?
Olen itse yksityisessä yrityksessä vakituisena työntekijänä ja mulle on ihan normaalia olla välillä pakkolomallakin, YT-neuvottelut ovat jokavuotisia, lomautuksia on tarpeen mukaan, välillä ollaan ylitöissä kun on kiirettä, esim. tänä vuonna mulle on kertynyt jo 40 tuntia ylitöitä, sehän on jo melkein tuplaten Sipilän vaatimat 24 tuntia lisää töitä.
Sen sijaan julkisella sektorilla ei saada edes lomautuksia läpi! Entä miten julkisella sektorilla on ajateltu tehtävän se Sipilän vaatima 24 tuntia lisää töitä? Taitavat tehdä 24 tuntia vähemmän tai on "pitämättömiä sairaslomia" sen 24 tunnin edestä...
Niin ja kirjastossa ei ole itse tullut käytyä enää vuosikausiin yhtään kertaa.
Kansanedustajien aiheuttama rasitus on sentään vähentynyt suhteellisesti aika paljon. Vuonna 1907 ensimmäisissä vaaleissa valittiin myös 200 kansanedustajaa, kun koko maan väestö oli 2,8 miljoonaa eli noin puolet nykyisestä.
On ihan samantekevää paljonko kokonaisväestö on, vain työssäkäyvien eli nettoveronmaksajien määrä ratkaisee.
Pitkät lomatkin siellä on. Alla suora lainaus heidän sivuiltaan:
"Vähintään vuoden yliopiston palveluksessa olleella vuosilomaa kertyy vuoden aikana 30 päivää, eli 6 viikkoa. Vähintään 15 vuotta palvelussuhteessa olleilla henkilöillä lomaa kertyy vuoden aikana 38 päivää."
Nämä on niitä lomia joissa lauantaita ei lasketa mukaan eli valtaosa porukkaa saa 7,5vko:n lomat.
Saakelin porsaat !!!
Ongelma ei kuitenkaan liene virkamiesten lomat, vaan se mitä ne tekevät niiden lomien välissä. Moni tekee aivan liian vähän ja jotkin eivät käytännössä tee yhtikäs mitään. Sitten on tietysti myös niitä virkamiehiä ja naisia, jotka tekevät paljon hyvällä tuloksella. Liike-elämässä ensin mainitut karsiutuisivat pois ja jälkimmäiset jäisivät. Mutta virkamies koneisto vain kasvattaa ryhmää kokonaisuutena. Lisää ja lisää ja lisää ja lisää ja... kunnes rahoitus loppuu. Muilla keinoin tähän on vaikea vaikuttaa.
Minusta maamme tarvitsee 200 hyvää kansanedustajaa.
Mutta meillä ei ole.
Kun rahankäytöstä ei ole tarvinnut välittää niin YLEkin on jatkuvasti vaan pöhöttynyt ja paisunut. Kun uutistapahtumassa yksityisiltä toimijoilta on yksi toimittaja ja kameramies paikalla, YLEltä saapuu kokonainen armeija paikalle, yksi tekee ja kymmenen muuta katselee päältä. Meno on kuin ennenvanhaan TVH:lla, lapionvarteen nojailevat patsaat heräsivät eloon vähän ennen klo 16 kun oli kotiinlähdön aika...
Mahtaa muuten Kansalliskirjastolla olla mahtava määrä 1500 luvulla tuotettuja pergamentteja, kun 2016 niitä ei ole vielä ehditty digitoida. Tekniikka on ollut olemassa jo 50 vuotta...
lainaus iltalehdestä, ylikirjastonhoitaja (ei Da Vinci koodista vaan Suomen Kansalliskirjastosta ):
"1500-luvun keskiaikaisia pergamentteja käsitellään ihan eri tavalla kuin mikrofilmejä. Työ on valtavan käsityövaltaista."
Mikäs kiire niillä on, johan ne perhanat on olleet olemassa jo 516 vuotta...
Helsingin yliopistossa "töissä" 8000henkeä! Joista noin tuhatta ollaan vähentämässä!
Ei ihme että verorahat ei riitä tilanne on kestämätön ,mistä tälläiset suojatyöpaikat oikein sikiää? Politiikasta, hyvävelijärjestelmästä........
Olemme hullumpia kuin Kreikkalaiset!
Naisille on pitänyt keksiä työpaikkoja kun änkesivät työelämään.
Suomen ollessa tällaisessa taloustilanteessa on kaikki museot,kirjastot,uimahallit jne suljettava siksi aikaa kun suomi ei elä velalla,ei kukaan kuole jos nuo suljetaan vain terveydenhuolto,poliisi ja palokunnat auki.kansan(itsensä)edustajat vuorotellen 1/2 vuoden pakkolomalle ja lomat yksityiselle tasolle,maanviljelyksestä poi 1.5 mrd:ia alkaa säästöjä tulla.
Ankalliskirjastossa 200 ankkaa töissä!