Kansalliskirjastossa 200 työntekijää

Arvostan Matti Klingen pitkää uraa ja siksi seurasin heti tarkemmalla korvalla uutislähetystä, kun näin häntä haastateltavan. Kysymyksessä olivat henkilöstösupistukset Kansalliskirjastossa.
Tunnustan ensiksi, etten ole koskaan käynyt kansalliskirjastossa. Se on minun häpeäni, mutta voi olla, että joskus korjaan tilanteen.
Mutta sitten itse uutislähetykseen. Kirjaston virkamies johtaja oli tuohtunut. Hänen 200 sta työntekijästään oltiin karsimassa 50 pois. Kuulostaa paljolta.
Itse en yllättynyt, vaan pikemmin minua ihmetytti. Suomessa on ollut lama jo vuosia. Nyt ollaan rankassa velkaantumistahdissa. Tahdissa, jossa saavutetaan Kreikan velkaantumisaste kuudessa vuodessa. Nykymenolla kuuden vuoden päästä tämä sama virkamies saa pitää remontoiduissa tiloissaan jäljellä ehkä 30 viranhaltijaa. Jos sitäkään. Mikä siis mättää?
Vertaillaan.
Pääkaupunkiseuden HelMet kirjasto-kokonaisuudella on Wikipedian mukaan 63 kirjastoa ja kuusi kirjastoautoa. Henkilöstöä heillä on 900 työntekijää. Eli vain neljä ja puoli kertaa Kansalliskirjaston määrä. Mahtaa heillä olla kiire.
Otetaan reippaampi esimerkki. Isossa eläintarhassa tapahtuu paljon ja seurattavaa ja huollettavaa riittää. Korkeasaaressa on vakituisia työntekijöitä 75. Eli vain puolet siitä, mitä Kansalliskirjastoon on kaavailtu. Tosin Korkeasaareen tulee kesäksi lisää kausiduunareita. Silti maalaisjärjellä on vaikea ymmärtää, miten ihmeessä Kansalliskirjastossa tarvittaisiin kaksinkertainen työntekijämäärä isoon eläintarhaan verrattuna.
Gigantti-ketjulla oli 2014 Suomessa 38 myymälää ja 1000 työntekijää. Eli 26 plus irtojalat per liike. Tehokkuus vaikuttaisi hurjalta verrattuna Kansalliskirjastoon. Ja Kansalliskirjaston työntekijät ovat mitä todennäköisemmin paremmin koulutettuja, eli heidän pitäisi olla tehokkaampia työsuorituksissaan. Vaikka ovatkin virkamiehiä ja naisia.
Arvaan, että olen esimerkeissäni jonkin verran epäoikeudenmukainen. Kansalliskirjasto tekee nimittäin hyvin kattavaa kulttuurityötä säilöessään tiedostoina kappaleet kaikista kotimaisista painotuotteista, ääni- ja kuvatallenteista, CD-ROM-tallenteista sekä edustavan otoksen verkkoaineistoista (wikipedia lähteenä). Tätä työmäärää on maallikon vaikea arvioida.
Kirjoittaessani Opetus ja kulttuuriministeri on jo tehnyt korjaavan päätöksen. Kansalliskirjasto saa rahansa ja kulttuuriperimämme säilyy.
Nopeana laskelmana perään pääkaupunkiseudun kirjastojen työntekijät:
HelMet 900
Kansalliskirjasto 200
Helsingin Yliopiston kirjasto 200
Yhteensä 1300 työntekijää.
Pääkaupunkiseudun kaikista työntekijöistä näyttäisi olevan kirjastoissa töissä lähemmäs kaksi tuhannesta eli 2 promillea. Se on paljon se.
Nyt päättäjiltä vaaditaan vaikeita ja kipeitä päätöksiä monilla aloilla.
Suojatyöpaikkoja pitäisi karsia varsinkin paksuseinäisten kivitalojen ylimmistä kerroksista.
Tämä kirjoitus ei ole kohdistettu kirjastoja vastaan, vaan päättämättömyyttä vastaan pakollisissa taloudellisissa uudistuksissa. Sellainen päättämättömyys voi koitua pahimmassa tapauksessa myös erinomaisen kirjasto-järjestelmämme turmioksi. Ja monen muunkin hyvän asian.