Uskonto huumetta kansalle

Ja mikä olikaan tämän lauseen asiayhteys?. Marx puhui itse asiassa eliitin ooppium-höyryisistä bileistä. Oopiumaddiktio levisi tuohon aikaan maailmassa paremmin toimeen tulevien keskuudessa kulovalkean tavoin. Ja tässä yhteydessä Marx totesi, että köyhälle kansalle jää vain uskonto.

Niitäkin on monenvahvuisia. Käsittääkseni Marx ajatteli, että uskonto on lohtu sorretuille mutta ei varsinaisesti paranna näiden elämää. Ei sillä kylmän sodan tapaisen huumeajattelun kautta.

fda kirjoitti:

Niitäkin on monenvahvuisia. Käsittääkseni Marx ajatteli, että uskonto on lohtu sorretuille mutta ei varsinaisesti paranna näiden elämää. Ei sillä kylmän sodan tapaisen huumeajattelun kautta.

Miten määritellään "parempi" elämä? Sosialismille lienee tyypillistä, että ylhäältä sanellaan, milloin alamaisten elämä on hyvää ja milloin huonoa. Kyllä minun elämäni ainakin on huomattavasti parempaa, jos elämässäni on lohtua.

Kaiketi Marx ajatteli, että kapitalismin hirmuvallan kukistuttua uskonnolle ei enää ole tarvetta ja ihmiset luopuvat uskonnosta luonnostaan. Tuskin hän Neuvostoliitosta haaveili sen enempää kuin Adam Smith hikipajoista ja riistopalkkauksesta, jotka kuuluvat kapitalismiin kuin gulagit sosialismiin.

Mutta lähinnä tarkoitin sitä, että uskonto tai "uskovaisuus" (uskossa oleminen) tekee tutkitusti hyvää niin psyykelle kuin kropallekin.

Näinhän siinä kommunismissa kävi, että se oli diktatuuria Leninistä lähtien. Olet oikeassa, että Marxille on annettu paljon sellaista taakkaa joka hänelle ei kuulunut. Etelä-Amerikoissa moni pappi on marxilainen, jos Marx olisi ollut puhtaasti uskonnonvastainen tämä ei olisi mahdollista. Marx oli naiivi uuno, joka ajatteli kenties ihmisluonnon muuttuvan kun sortaja poistetaan. Ei tajunnut että toinen ottaa tilaisuuden itselleen.

Jeesustakaan tuskin voisi syyttää siitä mitä kristinusko on tehnyt. Mikäli hän olisi ollut paikalla, tuskin olisi hyväksynyt pakkokäännytksiä, intiaanien teurastusta tai lukuisia juutalaisvainoja joita Jeesuksen nimissä toteutettiin. Saati sitten niitä oletettujen noitien elävältä polttamisia joita Papuassa vieläkin tapahtuu nyt kun koko maa on käännytetty "kristinuskoon".

"Mutta lähinnä tarkoitin sitä, että uskonto tai "uskovaisuus" (uskossa oleminen) tekee tutkitusti hyvää niin psyykelle kuin kropallekin."

Toivotaan näin. Monelle se tuntuu antavan avaimet halveksuntaan, tekosyyn olla ymmärtämättä ihmisiä ja syyn väärään ylemmyydentuntoon.

fda kirjoitti:

Näinhän siinä kommunismissa kävi, että se oli diktatuuria Leninistä lähtien. Olet oikeassa, että Marxille on annettu paljon sellaista taakkaa joka hänelle ei kuulunut. Etelä-Amerikoissa moni pappi on marxilainen, jos Marx olisi ollut puhtaasti uskonnonvastainen tämä ei olisi mahdollista. Marx oli naiivi uuno, joka ajatteli kenties ihmisluonnon muuttuvan kun sortaja poistetaan. Ei tajunnut että toinen ottaa tilaisuuden itselleen.

Jeesustakaan tuskin voisi syyttää siitä mitä kristinusko on tehnyt. Mikäli hän olisi ollut paikalla, tuskin olisi hyväksynyt pakkokäännytksiä, intiaanien teurastusta tai lukuisia juutalaisvainoja joita Jeesuksen nimissä toteutettiin. Saati sitten niitä oletettujen noitien elävältä polttamisia joita Papuassa vieläkin tapahtuu nyt kun koko maa on käännytetty "kristinuskoon".

"Mutta lähinnä tarkoitin sitä, että uskonto tai "uskovaisuus" (uskossa oleminen) tekee tutkitusti hyvää niin psyykelle kuin kropallekin."

Toivotaan näin. Monelle se tuntuu antavan avaimet halveksuntaan, tekosyyn olla ymmärtämättä ihmisiä ja syyn väärään ylemmyydentuntoon.

Saadakseni jotain katetta puheilleni siteeraanpa sellaista kirjaa kuin "God bewijzen : Argumenten voor en tegen geloven", jonka ovat kirjoittaneet Stefan Paas ja Rik Peels (https://www.bol.com/nl/p/god-bewijzen/9200000016514707). Sitaatista on jätetty loppuviitteet pois.

- - Sitaatti alkaa - -

(1) Harold Koenigin ja Harvey Cohenin toimittamassa kokoomateoksessa tarkasteltiin satoja tutkimuksia uskonnollisuuden ja terveyden alalta. Tämä johti seuraaviin tuloksiin:
– Kuudessatoissa tutkimuksessa tutkittiin uskonnollisuuden ja kardiovaskulaaristen sairauksien välistä suhdetta. Kolmessa neljäsosassa näistä tutkimuksista (75 prosenttia) löydettiin yhteys korkeamman uskonnollisuuden ja matalamman sairastavuuden välillä. Näiden tutkimusten mukaan usko vähentää stressiä ja vahvistaa siten immuunijärjestelmää, luultavasti vaikuttamalla umpieritysjärjestelmään. Myös myöhemmät tutkimukset vahvistivat tämän tuloksen: kävi ilmi, että ihmiset, jotka käyvät uskonnollisissa tilaisuuksissa, elävät pidempään kuin muut ja ovat vähemmän alttiita sydän- ja verisuonitaudeille.
– Kuudestatoista tutkimuksesta, joissa tutkittiin uskonnollisuuden ja verenpaineen välistä suhdetta, neljäntoista (88 prosenttia) mukaan uskonnollisilla ihmisillä oli matalampi verenpaine.
– Kolme neljäsosaa (75 prosenttia) viidestäkymmenestäkahdesta elinikää tutkineesta tutkimuksesta osoitti uskonnollisten ihmisten elävän pidempään.
– Uskonnollisuuden ja masennuksen välistä suhdetta tutkittiin yhdekässäkymmenessäkolmessa tutkimuksessa. Niistä 65 prosenttia löysi merkitsevän korrelaation uskonnollisuuden ja matalamman depressiotason välillä, kun ainoastaan 5 prosenttia kertoi korkeammasta depressiotasosta uskonnollisilla ihmisillä.
– Kuudestakymmenestäkahdeksasta itsemurhaa tarkastelleesta tutkimuksesta 84 prosenttia löysi matalammat itsemurhaluvut uskonnollisilla ihmisillä, kun korkeampia lukuja uskonnollisten ihmisten keskuudessa ei löytänyt yksikään tutkimus.
– Kuudessakymmenessäyhdekässä tutkimuksessa tutkittiin ahdistusta ja niistä kolmekymmentäviisi (51 prosenttia) yhdisti korkeamman uskonnollisuuden vähäisempään ahdistukseen, kun ainoastaan kymmenen tutkimusta (14 prosenttia) havaitsi enemmän ahdistusta uskovien keskuudessa.
– Lopuksi kirjoittajat katsoivat uskonnollisuuden ja alkoholin ja huumeiden väärinkäytön välistä suhdetta koskevia tutkimuksia. Peräti 88 prosenttia kahdeksastakymmnestäkuudesta alkoholin väärinkäyttöä ja 92 prosenttia viidestakymmenestäkahdesta huumeiden väärinkäyttöä koskevasta tutkimuksesta osoitti merkitsevästi matalampia riippuvuustasoja, kun ihmiset olivat uskonnollisempia.
(2) David Williams ja Michelle Sternthal saivat selville, että uskonto pienentää huomattavasti mielisairauksien, itsetuhoisuuden ja huumeiden väärinkäytön todennäköisyyttä. Uskonto pienentää myös masennuksen todennäköisyyttä. Uskonnolla voi olla jopa terapeuttinen merkitys masennuksen hoidossa. Uskonto pienentää alkoholin ja huumeiden väärinkäytön, tupakoinnin, seksuaalisen riskikäyttäytymisen ja muun riskikäyttäytymisen todennäköisyyttä.
(3) Ekonomi Richard Layardin mukaan kielteinen vastaus kysymykseen, onko Jumala tärkeä osa elämääsi, merkitsee 3,5 pisteen laskua onnellisuusasteikolla 10–100. Hänen mukaansa onnellisuustutkimuksen yksi luotettavimmista tuloksista on se, että Jumalaan uskovat ihmiset ovat keskimäärin onnellisempia.

- - Sitaatti päättyy - -

Jos siis näihin tutkimuksiin on uskominen, uskonto tai usko on yksilölle varsin terveellinen huume, tai ei ainakaan haitallinen. Oikeastaan usko onkin lääke eikä huume.

Tämä ei tietysti kerro mitään siitä, kuinka usko moraalisesti ihmiseen vaikuttaa. Siteeraamassani kirjassa tosin mainitaan myös, että Alankomaissa kirkkoon kuuluvat ihmiset ovat kaikkein aktiivisimpia hyväntekeväisyystyössä ja myös lahjoittavat eniten hyväntekeväisyyteen. Rerformoidut lahjoittavat peräti kuusi kertaa enemmän kuin kirkkoon kuulumattomat.

Minustakin, jos vaihtoehtona ovat muut huumeet.

Ei se kyllä ihan sama ole. Joskus seurakunnasta saa hakea suurennuslasilla sellaista ihmistä, jonka kanssa olisi jotain muutakin yhteistä kuin usko. Eihän siitä uskostakaan ole tarkoitus ihan 24/7 puhua. En kyllä hengailisi seurakunnissa vain sosiaalisuuden vuoksi.