Tv7n ohjelmassa Hgin Saalem pastori sanoi nähneensä kerran ijmeparangumusen tai muutaman lapsena Jakartassa Reinhard Bonnkella. Pyöratulista pääsi mies eroon.
-Tällaisiin parantumisiin mekin täällä pyrimme ja odotamme niitä.
Miksei tällaisia jättiparantumisia ole täällä?
Ns. Parantumuset on flunssasta pois, nuha pois. Onko meillä joku vika
-Tällaisiin parantumisiin mekin täällä pyrimme ja odotamme niitä.
Miksei tällaisia jättiparantumisia ole täällä?
Ns. Parantumuset on flunssasta pois, nuha pois. Onko meillä joku vika
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tietämyksemme sairauksista taitaa voittaa tuon tarvittavan uskon. Mentaliteetti täällä pohjoisessa ihmisillä erilainen - järki voittaa tunteet. Heittäytymiskyky meiltä puuttuu - ajatellaan, että mitähän noi muut musta ajattelevat.
Toisaalta meidän pienet "ihmeparantumiset" ovat usein osittain ympäristön paineesta johtuvia itsensä huijauksia.
Tulla lapseksi - siinä taitaa olla avain!
"Miksei tällaisia jättiparantumisia ole täällä?"
Siksi ei ole täällä, koska niitä ei ole missään muuallakaan. Eikä ole ufojakaa, eikä maagisia. Todellisuus on tylsää, vai mitä?
Tässä Raamatun mukainen "lääkitys". Jes.38:21. Ja Jesaja käski tuoda viikunakakkua ja hautoa paisetta, että hän tulisi terveeksi. Biblia. Ja Jesaia käski ottaa voidetta fikunista ja panna paisuman päälle, että se tulisi terveeksi.
Kiitti vaan, mutta antibioottivoide toimii nopeammin ja tehokkaammin. Koska lääketiede on kehittynyt varsin pitkälle, niin useimmat asiat hoituvat lääkärissä. Siellä on joka tapauksessa käytävä, koska Jumala ei kirjoita työnantajalle sairauslomatodistuksia.
Sekin on hyväksyttävä, että kärsimys on osa ihmisen elämää tässä maailmassa. Jotkut kärsivät sairauden vuoksi, vaikka käyvät säännöllisesti rukoiltavana. Miksi minä on jokseenkin hyödytön kysymys. On pikemminkin pohdittava, että miksi en minä. En kai voi kuvitella olevani niin erityinen, että kärsimys ei saisi koskaan koskettaa minua.
Välittäkää heille kutsu rukoistapahtumaani, jossa palautetaan jumalan antaman diabeteksen takia ampitoidut alaraajat takaisin uskovalle ihmiselle.
Ainiin, tuossa kohtaa se usko aina loppuu. Olen pitkään yrittänyt kasata ekumeenisen joukon jumaluskovia rukoilemaan hyvän asian puolesta, siis kaikille jumalille avoin tapahtuma on kyseessä.
Valitettavasti kaikki arvaavat jumalansa kyvyttömyyden etukäteen ja jättävät ilmoittautumatta.
Voin tästä vetää vqin yhden johtopäätöksen: jumaliin uskovat ymmärtävät palvovansa epäjumalaa!
Minä olen saanut kuuloni takaisin, kun puolestani rukoiltiin. Lekurit vain sanoivat, että se on menetetty lopullisesti. Kenellekään ei kuitenkaan voi luvata parantumista. Jos ihme tapahtuu, niin siitä voi olla kiitollinen. Mutta jos ei tapahdu, niin tilanteen kanssa on vain opittava elämään. Minullakin on muita ongelmia, joiden kanssa joudun elämään. Mutta ei uskova heitteille jää silloinkaan, sillä uskolla on suurin merkitys juuri elämän vaikeissa tilanteissa.