Eiväthän Suomen ns. ruotsinkieliset osaa itsekään ääntää ruotsia, vaan puhuvat sitä kuin suomea.
Onko suru ruotsinkielinen?
435555
1964
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Sillä surut eroavat ruotsalaisista. Tämä rantaruotsi ei kelpaa edes murteeksi riikinruotsille.
Pakkoruotsin perustelujen tarkastelua!!
pakkoruotsin puolesta esitetyt väittämät eivät ole perusteluja vaan ihmisten henkilökohtaisia asenteita ja mielipiteitä,
jotka yritetään saada kuulostamaan perusteluilta.Koululaitoksen tehtävänä on yleissivistyksen,
tieteen ja ammattitaidon kehittäminen. Kouluopetus ei voi perustua ihmisten mielipiteille.
Myöskään lainsäädäntö – tässä tapauksessa koulu- ja kielilainsäädäntö – ei voi perustua ihmisten mielipiteille,
vaan laeille tulee olla rationaaliset tai moraaliset perustelut, jotka ajavat koko yhteiskunnan etua.
Pakkoruotsin kannattajilla on kolme olennaisesti väärää lähtökohtaa:
– Ei eroteta henkilökohtaisia näkemyksiä ja perusteluita toisistaan.
– Ei eroteta viranomaisia ja yksilöitä toisistaan.
– Ei eroteta tukemista ja pakottamista.
Pakkoruotsille annettujen perustelujen tarkastelua:
Laki ei edellytä, että jokaisella virkamiehellä tulisi olla samantasoinen ja yhtä laaja kielitaito.
Toinen kotimainen?
Toisinaan kuulee sanottavan, että ruotsin kielen pakollisuus on hyväksyttävää, koska ruotsi on toinen kotimainen kieli. Tosiasiassa termi ”toinen kotimainen” on poliitikkojen peruskoulu-uudistuksen yhteydessä keksimä termi, jotta ruotsi voidaan laittaa pakolliseksi suomenkielisiin kouluihin.
Jos kouluissa olisi aine nimeltä ruotsi, heräisi mm. kysymys, miksi ruotsi on pakollinen, vaikka paljon enemmän tarvittu englanti ei ole pakollinen. Kun aine ei voi olla ruotsi, pitää olla jokin toinen nimi.
Termi ”toinen kotimainen” ei perustu millekään, sillä saamen kielet ovat myös kotimaisia kieliä. Jos periaate on, että kotimaisten kielten tulee olla pakollisia koulussa, tulisi myös saamen kielten olla pakollisia. Myöskään muualla maailmassa ei tällaista termiä käytetä. Valtioiden lainsäädännöissä on kansalliskieliä sekä virallisia kieliä, mutta ei ”kotimaisia” ja ”ei-kotimaisia” kieliä.
Pakollinen ruotsi ei ole olemassa, koska ruotsi on "toinen kotimainen", vaan termi ”toinen kotimainen” on olemassa, jotta ruotsi voidaan pitää pakollisena suomenkielisissä kouluissa. Tosin lainsäädännössä voisi myös lukea, että äidinkielen lisäksi myös toisen kansalliskielen opiskelu olisi pakollista.
Kansalliskieli?
Yksi annettu perustelu pakkoruotsille on, että ruotsi on kansalliskieli. Kansalliskieli-sanalle ei ole olemassa tarkkaa määritelmää. Perustuslain mukaan Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. Perustuslaki on kuitenkin laki kuten muutkin lait. Se on syntynyt poliittisella päätöksellä ja sitä voidaan eduskunnan päätöksellä muuttaa. Koulujen pakkoruotsi ei tule perustuslaista vaan muista laeista, kuten esimerkiksi perusopetuslaki ja lukiolaki. Kun lakia perustellaan toisella lailla, ei kyseessä ole perustelu vaan puhdas kehäpäätelmä.
Esimerkiksi Sveitsissä on neljä kansalliskieltä. Sveitsissä ei kuitenkaan vaadita neljän kielen opiskelua kouluissa. Kansalliskieli on siis ennen kaikkea symbolinen arvo; kansalliskielen asema ei ole kielitaitovaatimus. Suomen perustuslaki tuo siis oikeuden saada palveluja ruotsiksi, mutta ei vaadi keneltäkään ruotsin taitoa. Se että kansalliskielen asema on peruste ruotsin kielen pakollisuudelle kouluissa, on mielipide, ei perustelu.
Koulujen pakollista ruotsia perustellaan "Suomen kaksikielisyyden" lisäksi sillä, että ruotsin kieli kuuluisi yleissivistykseen. Henkilöt, jotka esittävät tämän väitteen, jättävät kuitenkin perustelematta, mikä tekee ruotsin kielestä yleissivistävän aineen. Se, että jokin taito voidaan katsoa kuuluvaksi yleissivistykseen, tarvitsee pohjakseen rationaaliset perustelut.
Tänä päivänä enää noin yksi prosentti Suomen väestöstä kommunikoi ainoastaan ruotsiksi. Ei siis voida ajatella, että kommunikointia varten suomalaisten tulisi osata tietty taitotaso ruotsin kielessä.
Lue lisää..: http://www.pakkoruotsi.net/perustelut.php
Joo, siksi rantaruotsi on niin tökkivää ja sähksättävää. Eivät osaa ääntää sitä ruotsalaisten tavalla kiekuen.
Visst är njutbart när en skåning talar sitt vilda tungomål.
Eller en australiensare talar sin engelska, en schweizare talar sin speciella tyska eller en skott talar sin breda engelska
Aitosuomalaiset tror att alla svenskar talar "stockholmska ".
Ingen finskspråkig talar heller dialekt,alla bara talar standardfinska från Lappland ner till Kotka.
Tällaisissa ketjuissa kyllä tulee hyvin ilmi, miten identifioitte itsenne "ruotsalaisiksi".
Ruotsalianen ei ole suomalainen.
hahha finnen tror att "stockholmska" är den enda rätta svenskan och det finns inga dialekter. Finnen själv uttalar t.ex engelska och franska eller vilket annat språk som helst som om det vore finska och har svårt med sk. tysta bokstäver. Alla har inet problem med detta men många, och det är som om man anser att man är viktig av sig om man ens försöker uttala det rätt. Men hellre försöka än att bara vara en idiot och säga som det skrivs.
Man har lärt sig sedan barn att man uttalar som det skrivs. Inte så konstigt att finnen har problem med språk som är fonetiska. Bevisas i t.ex Haluatko miljonääriksi.
Nog har vi svenskspråkiga även problem att uppfatta någon som talar en stark österbottnisk dialekt om man är själv från de södra delarna. Sen skall man inte tolka helsingforsungas "svenska" som svenska eftersom det är en röra av svenska, finska och engelska.
Inte förstår jag dialekten som talas i Närpes heller,men alla kan vi ju högsvenska om det kniper.
"Bevisas i t.ex Haluatko miljonääriksi."
Itse en ikinä katso TV:tä - mielenkiintoista kyllä, miten teette päätelmänne "suomalaisesta kulttuurista" TV:n typerien ohjelmien perusteella.
Ilmeisesti "ruotsalainen kulttuuri" = paradishotellet Ruotsin TV:4:stä tms.
Säälittävää ennakkoluuloisuutta.
Ja suomalaiset eivät ole "finnejä", vaan suomalaisia - älkää suomalaiset alistuko enää hyväksymään kyseistä nimitystä käytettävän itsestänne! Tuntekaa arvonne!
No 50-luvun tsadin slangi olikin nuorten idiotismia. Koittivat jäljitellä ruotsia ja englantia. Auttoihan se ainakin kotona puhumiseen. Pystyi kiroilemaan vanhempien kuullen.
Mutta rantaruotsista ei saa kunnon murretta ruotsalaisten mielestä. Se kun on niin finlenskan painotteista. Ehkä joku pohjanmaan murre onkin lähempänä pohjoisruotsin murteita kuin Helsingin eliitin rantaruotsin vääntö.
Man får sig alltid ett gott skratt när man läser de här kommentarerna. de är så fulla av okunskap om oss och vår form av språk och kultur.
Hyvä että saat nauraa. Niin minäkin nauran teidän kommenteille.
Ikävä vain et itsekään tiedä kaikkea mitä surujen mailla tapahtuu. Välillä vähän surullisempiakin asioita.
Mutta tämä rantaruotsin puolustelu on erittäin hupaisaa luettavaa. Kaikki puolustelut lakiin viitauksia laskematta on sama kuin millä pakkoruotsin poistoa puolustetaan.
Lueppas tarkemmin näitä kirjoituksia joskus.
VI svenskspråkiga har den fördelen att vi kan alltid läsa på IL: s och Iltasanomats första sidor vad som händer i fennoland.Inte alltid så trevliga saker.
Kyllä minäkin usein luen propaganda-aftonbladetia - joka päivä uusi uutinen murhasta tms. vastaavasta! Ihan vaan siksi, että "tietyistä syistä" olen opiskellut ruotsin kielen ja puhun sitä käytännössä äidinkielen tasoisesti.
Menin Aftonbladetin sivuille heti - olin jo varma, että sellainen siellä on nytkin - ja niinhän olikin!
http://www.aftonbladet.se/nyheter/article22404750.ab
Iltalehti onkin surulehti. Siellä on niin surumyönteisiä sensaatiouutisia. Onkin oikea lehti surulle kun enemmistö uutisista vähäpukeisista naisista. Ja muut uutiset ovat väritettyjä kertomuksia poliisi tiedottaa - palstalta.
Sen kan man ju alltid läsa MVlehti,Seiska och persunyheterna om man vill ha riktigt hett stoff.