USA:ssa Indiana Pointin ydinvoimalassa pitkään jatkunut vuoto todennäköisesti pahempi kuin Fukushiman vuoto
http://thetruenews.info/2016/02/27/65000-spike-in-radiation-outside-new-york-nuclear-plant-is-likely-worse-than-fukushima/
Kysympähän vaan, että miksi niita ydinvoimaloita tehdään ja käytetään? Ihanko vaan ihmisiä pelottelemaan?
http://thetruenews.info/2016/02/27/65000-spike-in-radiation-outside-new-york-nuclear-plant-is-likely-worse-than-fukushima/
Kysympähän vaan, että miksi niita ydinvoimaloita tehdään ja käytetään? Ihanko vaan ihmisiä pelottelemaan?
Vastaukset 19
Vanhimmat
No, onkohan se nyt ihan noin. Truenews on Russia Todayn filiaali ja näin ollen oikeinkin luotettava lähde USA:n asioista raportoitaessa.
Tuossa sitaatti paikan päältä:
While elevated tritium in the ground onsite is not in accordance with our standards, there is no health or safety consequence to the public, and releases are more than a thousand times below federal permissible limits. The tritium did not affect any source of drinking water onsite or offsite.
While the effect of these elevated values is less than one-tenth of one percent of federal reporting guidelines, Entergy made voluntary notification to the NRC, state agencies and key stakeholders.
http://gizmodo.com/new-yorks-indian-point-nuclear-power-plant-is-leaking-1757565772
Voit tarkistaa CBS Newsiltä. Siellä on kriittisempää näkemystä, mutta tuo Fukushima -vertaus on kyllä aika kaukaa haettu!
http://www.cbsnews.com/news/indian-point-nuclear-power-plant-called-a-disaster-waiting-to-happen/
RT:llä on kuvaklinkki uutiseen: https://www.rt.com/usa/332566-indian-point-chernobyl-hudson/
Hyvin lyhytaikainen piikki voi kyllä aika suuri mäjäys, mutta ei sellaista voi odottaakaan kauan jatkuvaksi.
Trolliviestiä.
Isoja tritiumpäästöjä tapahtuu kautta linjan kaikissa ydinvoimaloissa. Kanadassa, jossa Candu-reaktorit päästävät yli kymmenkertaisen määrän tritiumia, kuin tavalliset reaktorit, ovat myös päästörajta kymmenkertaiset. Karkeasti voisi arvioida, että päästörajat laitetaan sen mukaan, mitä ydinvoimalasta pääsee ulos - ja tietenkin näyttävyyden johdosta vielä reilusti yli. Näin voidaan osoittaa kuinka naurettavan vähän ydinvoimalat vuotavat.
Paljon huolestuttvampaa on, että on kehittynyt suorastaan kokonaan uusi tiede, joka vakuuttaa kuinka vaaratonta tritium on. Tämäkin vakuuttelujärjestelmä on syntynyt vain siksi, että ydinvoimaloiden tritium-päästöistä ei mihinkään päästä, joten ne selitettävä vaarattomiksi.
Stukin sivuilta vähän tritiumista:
"Ihmisen säteilysuojelun kannalta merkittävimmät ydinvoimalaitosonnettomuudesta peräisin olevassa laskeumassa olevat radionuklidit ovat jodin isotoopit I-131, I-132, cesiumin isotoopit Cs-137, Cs-134 ja strontium isotoopit Sr-89, Sr-90. Tritium (H-3) on myös tärkeä, koska se osallistuu veden aineosana hydrologiseen kiertoon ja kulkeutuu pohjaveteen. Lisäksi laskeumassa voi olla paljon muitakin radioaktiivisia aineita. Lyhytikäisistä radionuklideista I-131 on tärkeä, koska sen osuus laskeumasta on suuri ja se kertyy ihmisen kilpirauhaseen. Alkuvaiheen jälkeen pitkäikäisten Cs-137, Cs-134, Sr-89, Sr-90 aktiivisuuspitoisuudet vähenevät noudattaen vuosien puoliintumisaikoja. "
"Asetuksen mukaan talousveden tritiumpitoisuus saa olla enintään 100 becquereliä litrassa ja juomavedestä aiheutuva viitteellinen kokonaisannos saa olla korkeintaan 0,1 millisievertiä vuodessa."
http://www.stuk.fi/aiheet/elintarvikkeet-ja-juomavesi/juomavesi
Kyllä niille korkeammille päästörajoille on ihan säteilysuojelulliset perusteet. Tritium on heikko säteilijä ja se esiintyy yleensä veden muodossa. Jos sitä joutuu kehoon, se kulkeutuu kehon muiden vesien mukana ja poistuu aika nopeasti luonnollista tietä. Tritiumpäästöt Suomen ydinvoimaloista ovat muutama TBq - runsaat 10 TQb. Vuosittain, eli Bq-määrissä suurentuntuisia verrattuna moniin muihin nuklideihin. Mutta on muistettava tuo tritiumin vähempi vaarallisuus. Esim. pimeässä hohtavissa exit-kylteissä voi olla tritiumia luokkaa 0,1 TBq. Samoin esim. kompaseissa voi olla aika lailla tritiumia. Ei sellaisia määriä sallittaisi jos olisi vaarallinen aine.
"Jos sitä joutuu kehoon, se kulkeutuu kehon muiden vesien mukana ja poistuu aika nopeasti luonnollista tietä. "
Tästä saa sellaisen hauskan mielikuvan, että keholla on suljettu vesijärjestelmä ja lisävedet valuvat vain läpi. Tässä ollaan biologian ytimessä, ydinbiologiassa.
Vaikka tritiumilla onkin heikkoenerginen beta-hajoamainen, kromosomin lähellä tai osana siitä se vastaa "ydinpommia".
Ydinbiologia on kyllä hauska sana! :D
"Kyllä niille korkeammille päästörajoille on ihan säteilysuojelulliset perusteet. Tritium on heikko säteilijä ja se esiintyy yleensä veden muodossa."
Eikös tässä olla kuitenkin nollasummapelissä? Jos on heikko säteilijä, niin sen päästöjä sallitaan enemmän, jolloin lopputulos säteilysuojelun kannalta on ihan yhtä huono: mitään suojelua ei ole tehty, on vain sallittu päästöjä.
Tritium on karsnogeeni, mutageeni ja teratogeeni siinä missä muutkin säteilylähteet, tosin keskimääräistä pienemmällä energialla.
Joko saivat kaasuvuoden Kaliforniassa hallintaan?? Liekö vuotanut muutaman vuoden ajan paaskan hajuista kaasua Los Angelilaisten niskaan, ja sitähän eivät jenkkipellet saaneet korjattua.
www-pub.iaea.org/MTCD/publications/.../Pub1578_web-57265295.pdf
Otetaanpa tuo säteilysuojelijoiden "raamattu", IAEA GSR Part 3. Sen ensimmäisen liitteen taulukossa on ns. vapaarajat eri radioaktiivisille aineille, joiden alapuolella esim. aineiden hävittämiselle ei tarvita turvallisuuslupaa. Tritiumille nuo vapaarajat ovat 1 MBq/g ja 1000 MBq. Esim. cesium-137:lle vastaavat rajat ovat 10 Bq/g ja 10 kBq. Eli tritiumille nuo rajat ovat 100 000-kertaiset cesiumiin verrattuna. Ja voin vakuuttaa että nuo rajat on johdettu noiden aineiden säteilysuojelullisen vaarallisuuden perusteella. Laskelmat sisältävä raportti löytyy tarvittaessa. Eli Laten epäilyt eivät perustu tietoon.
"Eli Laten epäilyt eivät perustu tietoon."
Ai mitkä
Esitit nähdäkseni epäilyn että tritiumin päästörajat ydinvoimalaitoksesta ovat korkeat siksi että sitä syntyy paljon ja se vuotaa herkästi. Todellisuudessa syy on että tritium laimenee hyvin vesiin eikä rikastu ympäristössä, kehossa sillä on lyhyt viipymäaika ja se on heikko säteilijä.
"Esitit nähdäkseni epäilyn että tritiumin päästörajat ydinvoimalaitoksesta ovat korkeat siksi että sitä syntyy paljon ja se vuotaa herkästi."
En esittänyt tätä epäilynä, vaan ihan yksinkertaisena tosiasiana. Kyllä sinäkin tiedät sen, että päästöjä ei voida estää, eli niitä voidaan vain sallia ja rajat pannaan sen mukaan, mitä päästöt väistämättä ovat. Ei kait kukaan ole niin naivi, että yrittäisi kieltää tämän?
Säteilysuojelukin on siis päästöjen sallimista, päästörajojen venyttämistä sellaiselle tasolle, että ydintekniikan käyttö on mahdollista.
Ydinvoimalaitoksesta lähiympäristön asukkaalle aiheutuvan säteilyannoksen rajaksi on asetuksessa asetettu 100 mikroSv vuodessa. Siitä johdetaan Bq-perusteiset päästörajat eri radioaktiivisille aineille niin, että kokonaisvaikutuksena jäädään hyvin varmasti annosrajan alle mm. säätilanteesta riippumatta. Nuo johdetut aktiivisuusrajat toimivat operatiivisina rajoina joita todennetaan esim. mittauksilla mereen laskettavasta vedestä tai ilmastointipiipusta.
Suomen ydinvoimalaitosten päästöt ovat olleet niin pieniä että lähiasukkaalle koituva säteilyannos on alle 0,1 mikroSv vuodessa eli tuhannesosa säädösrajasta. Tuo jo todistaa että vaikka tritiumpäästöt ovat aktiivisuutena mitattuna suuren tuntuiset, ovat niiden säteilysuojelullinen merkitys hyvin vähäinen, syistä mitä olen edellä selvittänyt.
Sievertit lasketaan lopulta absorboituneena energiana, joka sellaisenaan kertoo vain energian, mutta ei välttämättä solun sisäisiä tuhoja. EU:ssa juomaveden raja litralle on 100bq, USA:ssa noin 700bq, kanadassa 7000bq. Oliko vielä niin, että WHO sallii jopa 10 000bq tritiumia litralle?
Keskimääräinen annos suomalaisille ei kerro oikeastaan mitään, etenkään, kun sitä tuskin on edes kunnolla mitattu. Vai löydätkö itse jostakin mm revision aikana tehtyjä reaaliaikaisia annosmittauksia ydinvoiman naapurustossa? Saksassa on tiettävästi tätäkin mitattu ja siellä on haivaittu myös syöpien lisääntyminen ydinvoimalan läheisyydessä.
Säteilysuojelu tarkoittaa käytännössä sitä, että vedotaan laillisesti päästettyihin annoksiin, jotka eivät voi aiheuttaa syöpää. Keskiarvoistamalla luvut, saadaan ne näyttämään äärimmäisen pieniltä. Sitten kun syöpäklusteri löytyy, voidaan vedota annoksiin, jotka olivat liian pieniä, voidakseen aiheuttaa syöpää. Vaikka hyvin tiedetään, että annokset ovat vain karkeita tai summittaisia arvioita, samoin kuin tiedetään se, että ihmisten syöpäherkkyys vaihtelee suuresti.
Juomaveden annosmuunnoskerroin tritiumille nautittuna on 18 pSv/Bq. Ihminen juo vettä vuodessa noin tuhat litraa, siten 100 Bq/litra aiheuttaa vuodessa 1,8 mikroSv säteilyannoksen. Tuo WHOn arvo on kai poikkeustilanteille ja se on johdettu 1 mSv vuodessa raja-arvosta.
Ydinvoimalaitoksen lähiasukkaan annoksia laskettaessa kyse ei ole keskiarvoistamisesta. Niissä oletetaan asukkaan syövän maksimimäärän paikallista kalaa, lihaa, viljaa ja vihanneksia ja muutenkin käyttäytymällä niin että saadaan yläraja ns. kriittisen ryhmän yksilölle aiheutuva säteilyannos.
Päästöt mitataan nykyään hyvin tarkasti mereen laskettavista vesistä ja ilmastointipiipusta. Varmistavana keinona ydinvoimalaitosalueilla hyvin herkät ilmanäytteiden keräyslaitteet ja aika laaja ympäristönäytteiden keräysohjelma. On aika mahdotonta että näiltä mittauksilta pääsee salaa livahtamaan joitain päästöjä.
Pääsee tai ei. Asuessani parinkymmenen kilometrin päässä ydinvoimalasta tuli aina silloin tällöin säteilypiikkejä. Oletin niitten tulleen Fukushimasta, mutta ilmeisesti ne tulivat siitä lähellä olevasta voimalasta. Kun muutin useita satoja kilometrejä kauemmas ydinvoimalasta, ei näitä piikkejä enää näy.
Olenpa sitten tullut siihen tulokseen, että voimalan piikkejä ovat. Pienen tihkuvuodon takia laitos mm ajettiin alas ja iso säteilypiikki siitä tuli. Lienee tullut kaasunpoistokierrätyksen päästönä. Myös viikottaiset evaporoinnit näkyivät päästöinä. Evaporoinnissa vapautuu radioaktiivisia kaasuja ja sitten ne evaporointituotteet päästetään luontoon. Ns puhdas lauhde mereen, sisältää tritiumia. Ja evaporointijäte joulun ja uudenvuoden välissä mereen. Sisältää melkein kaikkia mahdollisia säteileviä isotooppeja ja sen lisäksi pieneliöstölle äärimmäisen myrkyllistä booraksia tonnikaupalla. Ainetta, jonka päästö vesistöihin on erikseen asetuksella kielletty! Ja kaikki muut myrkyt väkevöidyn lipeän mukana.
Tutkimuksia syöpien yhteyksistä ydinvoimalan lähellä asumiseen on tutkittu ainakin 11:sta eri maassa (Suomi, Saksa, Kanada, Ranska, Britit, Israel, Japani, Espanja, Ruotsi, Sveitsi ja jenkit). Saksa taisi olla ainoa maa missä oli saatu ns. "vahvoja positiivisia tuloksia". Tosin tutkimusmetodeita, esittelyä ja itse tulosten tulkinta sai maailmanlaajuista kritiikkiä. Ranskassa ja briteissä oli myös joitain tutkimuksia joissa saatiin tähän viittaavia tuloksia. Ranskassa kyseinen tutkimus käytännössä kumottiin, kun tehtiin tutkimus joka perustui säteilyannoksiin, eikä etäisyyteen ydinvoimalasta. Suurempia syöpäkeskittymiä löytyi muilta alueilta, joissa luonnonsäteily oli voimakkaampaa. Brittien tutkimuksista en osaa sanoa mitään, kun en ole niihin tutustunut.
Älkääkä nyt käsittäkö asiaa niin, että vähättelisin säteilyn vaikutusta. Suomessa kuitenkin säteilysuojelu on hyvällä tasolla. Omakohtaiset kokemukset ovat sekä eri voimalaitoksista, sekä lääketieteessä käytettävistä laitteista (röntgen, magneetti...).