Tuomitsisin teidät henkilökohtaisesti alimpaan Helvettiin, mikäli minulla olisi siihen konkreettiset valtuudet. Ilman teitä maailma olisi parempi paikka elää.
Missä ovat muuten teidän valtuutenne? Päässännekö? Raamatussa? Kirjassa joka on kirjoitettu jonkun komentelevan hullun diktaattorin johdosta monta tuhatta vuotta sitten?
Tästä lähtien vaadin teiltä Jumalan allekirjoittaman kirjallisen valtuutuksen toimillenne, joka on puolueettomasti ja tieteellisesti aidoksi todistettu, vailla minkäänlaista epäilystä asiakirjan aitoudesta.
Muuten totean teille: Haistakaa paska.
Missä ovat muuten teidän valtuutenne? Päässännekö? Raamatussa? Kirjassa joka on kirjoitettu jonkun komentelevan hullun diktaattorin johdosta monta tuhatta vuotta sitten?
Tästä lähtien vaadin teiltä Jumalan allekirjoittaman kirjallisen valtuutuksen toimillenne, joka on puolueettomasti ja tieteellisesti aidoksi todistettu, vailla minkäänlaista epäilystä asiakirjan aitoudesta.
Muuten totean teille: Haistakaa paska.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Loistava avaus. Onnea ja menestystä tuomitsija!
Ja onko ihme että joskus ihminen voi alentua teidän tasollenne, ottaen huomion kaiken sen paskan jonka kaadatte viattomien niskaan? Pitäisikö vain olla hiljaa arvosteltavana loppujen lopuksi vain itse itsensä valtuuttamien hörhöjen edessä?
Ei enää, sanon minä. Haista paska.
Evankeliumien mukaan Jeesus nimenomaan kielsi tuomitsemasta toista ihmistä. Hän myös kielsi viisaasti julistamasta ketään syylliseksi.
Hän kehotti olemaan tekemättä pahalle vastarintaa.
Hän sanoi, että tutkikaa mitä tämä tarkoittaa, armahtavaisuutta minä tahdon, en uhrimenoja.
Allekirjoitan itse nämä, mutta huomautan, että
"pahuutta" vastaan pitäisi omalla esimerkillä toimia lääkärinä (ei tuomarina).
Houkat eivät kestä Kaikkivaltiaan sanan edessä !
Tuo on yksi "elävässä" uskossa olevien merkki, tyyliin olen parempi kuin te maailman mukaan elävät ja näin ollen minulla on oikeus tuomita teitä tai nuhdella kuten itse sanovat.
He katsovat että heidän tuomionsa on oikeutettua ja se kuuluu heille olla nuhtelevina veljinä/sisarina jotta jokainen "syntinen" pelastuisi.
Monestikkaan he eivät tajua sitä aiheuttamaansa "pahaa" ja halventavaa tapaa lähestyä kanssa ihmisiä.
He uskovat oikeasti olevansa Jumalan asialla. Ei heitä siitä pidä moittia. Vaan siunata heitä, että saisivat joskus hieman laajemman mielen ja katsantokannan uskoon ja ihmisiin.
Ja kannattaisi heidänkin muistaa;"Millä tuomiolla sinä mittaat sillä sinut mitataan".
Heille uskon elämä on epävarmoissa kannattimissa, että kuvittelevat pönkittävänsä omaa "valittuna" oloaan sillä, että voivat osoittaa maailman ihmisen syntisyyden.
Mutta koska juuri he ovat niitä epävarmoja yksilöitä on meidän vahvempien vain annettava heille anteeksi ja ymmärrettävä heidän ahdasmielisyyttään.
Ei heille kannata sanoa;haista paska vaan siunata elämässä eteenpäin.
Jospa he silloin tuon siunauksen myötä näkisivät oman ylimielisen käyttäytymisensä.
Monesti on myös niin, että mikäli heiltä viedään tuo "olen valittu ja hyvä kristitty" osa pois heidän maailmansa kaatuu.
Jotta he jaksaisivat pulikoida läpi tämän elämän suonettakoon heille tuo hiukan "lapsellinen" tuomio käytös.
siunaten jokaista:)))))
Viestisi oli hienosti naamioitu näyttämään siltä, että ei se ihmisten tuomitseminen nyt niin kauheaa ole, "suonettakonn heille tuo hiukan lapsellinen "tuomio" käytös".. Kuulostat ihan jenkkisarjojen puolustusasianajajalta!
Miksi pitäisi siunata sellaisia, jotka siunaamisen sijaan tuomitsevat? Anna yksikin hyvä syy. Ja hyvällä syyllä tarkoitan nyt jotain muuta kuin raamattua.
Mitä se jatkuva paskan nieleminen ketään auttaa? Musta möykky vain kasvaa sisäälläsi, koko ajan tukahdutettuna, ja syö hitaasti omaa minääsi. Yhtä äkkiä havahdutkin huomaamaan ajattelevasi "Entä jos heidän tuomionsa onkin oikea, ja minä olen pelkkää paskaa?"
Ei enää, sanon minä. Haistakaa paska. Ja kärsikää te vuorostanne.
Jostain syystä olet katkera "uskovaisille".
Itsekin tunnen/tunsin katkeruutta noita hurskastelijoita kohtaan, tyyliin; -mikä valta sinulla on tuomita minut tai muut jotka eivät usko tavallasi-, kunnes vain tajusin, että heidän epävarmuutensa ja suorituskeskeinen uskonsa, joka ei tunne armoa saa heidät lausumaan noita tuomioita.
Ajattelin mitä Jeesus tekisi siinä tilanteessa. Hän ei suinkaan haistattelisi, niin tuomion jakajille kuin haistattelijoillekaan vaan hymyilisi lempeästi ja haluaisi ymmärryksen ja rakkauden ympäröidä ihmiset, kaikki.
Parempaa tai huonompaa ihmistä ei ole, kaikki olemme yhtäarvokkaita ja mielipiteemme ja tuntemuksemme ovat oikeutettuja meille kullekin.
Jonakin päivänä (en tiedä varmasti, mutta minä uskon), että itse Jumala on antava armossaan niin haistattelijoiden kuin tuomitsijoiden käydä sinne paratiisiin.
Luotan Jumalan oikeudenmukaisuuteen enkä ihmisen sanoihin tai tuomioon. Ihminen on susi ihmiselle, se on tajuttava tässä ajassa ja emme voi olla kaikille mieliksi ajatuksillamme tai teoillamme aina on niitä, jotka "loukkaantuvat" tai pahoittavat mielensä, vaikka tarkoituksemme olisi kuinka hyvä ja kristillinen tahansa.
Minä ihminen en ole sanomaan kuka tai mikä asia on oikeassa tai mistä löytyy se oikea neuvo tai sana.
Minä vain uskon ja luotan oikeudenmukaisuuteen ja siihen, että on meitä korkeampi voima , joka meitä johdattaa täällä. Ei piiskaten ja tuomiopasuuna soiden vaan hellästi rakastaen, kaikkia meitä ihan jokaista.
Tähän tulee taas kohta joku sanomaan ei noin, vedoten raamatun lauseeseen, että on ainoa yksi tie pelastukseen.
Totta Hän näytti tien, mutta itse vetoan siihen lauseeseen jonka Hän sanoi, millä mittaat sillä sinut mitataan.
Joten itse en osaa ja halua ja taida kuin rakastaa jokaista lähimmäistäni, oli hän uskossa tai ei tai kuului hän toisen uskon /aatteen piiriin.
Minä olen vain ihminen, joten suonettakoon minulle anteeksi, jos loukkasin jotain näillä sanoillani.
En ole Jumala enkä kaikkitietävä vaan etsin sitä totuutta ja uskon siihen mitä toivon ja toivon, että Jumala minuakin ajattelee ja kaikkia maailman ihmisiä.
olet aivan ihana ihminen! Kumpa meistä kaikki löytäisivät itsestään sinunlaisesi rauhaarakastavan ihmisen. Olet onnekas tietäessäsi ja uskoessasi näin. Etkö vain olekin?
Kiitos Maikku,
en se ole minä, joka on saanut ajatusmaailmani tähän pisteeseen vaan Jumala. Hän on armossaan opettanut minulle (tuhansien vastaoinkäymisten ja etsintöjen kautta), että Hänen rakkautensa ei kosketa vain tiettyjä ihmisiä vaan koko maailmaa.
Jeesuksen sanomassa on niin paljon hyvää ja nykypäivään sovellettavaa asiaa lähimmäisen rakkaudesta.
"Sen minkä teette yhdelle näistä pienimmistä, sen teette minulle"
siunaten:)))
Ja se mitä sanot onnesta, totta olen onnellinen tietäessäni Jumalan rakastavan minuakin suuresta armostaan ei tekojeni kautta.
Hänen kämmenellään on hyvä olla ja levätä....
>>Hän on armossaan opettanut minulle (tuhansien vastaoinkäymisten ja etsintöjen kautta), että Hänen rakkautensa ei kosketa vain tiettyjä ihmisiä vaan koko maailmaa.
Me ihmiset emme voi sanoa, mikä tarkoitus milläkin onnettomuudella on.
Joskus on kuoltava joukko ihmisiä, jotta oppisimme tajuamaan inhimillisyyden ja rakkauden merkityksen.
Ehkäpä nämä Aasiassa menehtyneet ihmiset olivat tiensä päässä ja näin ollen valmiita lähtemään.
Ei Jumala ole näitä uhreja hyljännyt.
Omaiset nyt kipeimmin kaipaavat ja tarvitsevat tukea ja tietoa siitä, että kaikkivaltiaan käsivarret kannattelevat tästäkin eteenpäin.
Luonnon mullistuksia sattuu koko ajan samoin sotia ja muita asioita, jotka vievät ihmisiä.
Siinä kohtaa herää kysymys; onko Jumala todella olemassa ja jos on , miksi antaa näin tapahtua?
Mutta on otettava vain huomioon se tosiasia, että elämme maailmassa, jossa emme voi välttyä onnettomuuksilta tai vastoinkäymisiltä.
Mutta se mikä on pysyy aina on Jumalan rakkaus ja armo, se on se tukipilari, johon voimme turvata nyt ja aina, niin auringonpaistaessa kuin myrkyssäkin.
Se tuo lohtua, se kantaa eteenpäin ja pitää minän koossa.Se ei aiheuta katkeruutta ei vihaa ei kaunaa.
Onko se kosto, jos on päässyt ikuiseen lepoon pois maailman pauhinnasta. Ei minusta. Jos puhutaan kostosta on se kärsimystä niille lähimmille, jotka jäävät suremaan, mutta luopumisen hetki tulee aina joskus, sitä emme voi välttää.
Voi sanoa, että se on suurta rakkautta, että koko perhe sai levon, ettei tarvinnut jäädä kenenkään "kärsimään" läheisensä puolesta.
viittaat sanomaani:
>>Hän on armossaan opettanut minulle (tuhansien vastaoinkäymisten ja etsintöjen kautta), että Hänen rakkautensa ei kosketa vain tiettyjä ihmisiä vaan koko maailmaa.
Me ihmiset emme voi sanoa, mikä tarkoitus milläkin onnettomuudella on.
Joskus on kuoltava joukko ihmisiä, jotta oppisimme tajuamaan inhimillisyyden ja rakkauden merkityksen.
Ehkäpä nämä Aasiassa menehtyneet ihmiset olivat tiensä päässä ja näin ollen valmiita lähtemään.
Ei Jumala ole näitä uhreja hyljännyt.
Omaiset nyt kipeimmin kaipaavat ja tarvitsevat tukea ja tietoa siitä, että kaikkivaltiaan käsivarret kannattelevat tästäkin eteenpäin.
Luonnon mullistuksia sattuu koko ajan samoin sotia ja muita asioita, jotka vievät ihmisiä.
Siinä kohtaa herää kysymys; onko Jumala todella olemassa ja jos on , miksi antaa näin tapahtua?
Mutta on otettava vain huomioon se tosiasia, että elämme maailmassa, jossa emme voi välttyä onnettomuuksilta tai vastoinkäymisiltä.
Mutta se mikä on pysyy aina on Jumalan rakkaus ja armo, se on se tukipilari, johon voimme turvata nyt ja aina, niin auringonpaistaessa kuin myrkyssäkin.
Se tuo lohtua, se kantaa eteenpäin ja pitää minän koossa.Se ei aiheuta katkeruutta ei vihaa ei kaunaa.
Onko se kosto, jos on päässyt ikuiseen lepoon pois maailman pauhinnasta. Ei minusta. Jos puhutaan kostosta on se kärsimystä niille lähimmille, jotka jäävät suremaan, mutta luopumisen hetki tulee aina joskus, sitä emme voi välttää.
Voi sanoa, että se on suurta rakkautta, että koko perhe sai levon, ettei tarvinnut jäädä kenenkään "kärsimään" läheisensä puolesta.
viittaat sanomaani:
>>Hän on armossaan opettanut minulle (tuhansien vastaoinkäymisten ja etsintöjen kautta), että Hänen rakkautensa ei kosketa vain tiettyjä ihmisiä vaan koko maailmaa.
"Jostain syystä olet katkera "uskovaisille"."
Hauskat noi lainausmerkit, voisitko kertoa niiden funktion kyseisessä kontekstissa?
Ja olihan siinä tuo pakollinen alentava päähän silittely "Voi voi, pientä lasta, kun olet niin katkera."
"Ajattelin mitä Jeesus tekisi siinä tilanteessa. Hän ei suinkaan haistattelisi, niin tuomion jakajille kuin haistattelijoillekaan vaan hymyilisi lempeästi ja haluaisi ymmärryksen ja rakkauden ympäröidä ihmiset, kaikki."
Ja mistä sinä tämän tiedät? Tuo on täysin sinun omaa keksintöäsi.
"Parempaa tai huonompaa ihmistä ei ole, kaikki olemme yhtäarvokkaita ja mielipiteemme ja tuntemuksemme ovat oikeutettuja meille kullekin."
Tämä on se teoria, joka käytänössä kaatuu yleensä tiettyjen uskovaisten ylipaisuneeseen egoon.
Niin, tässä kohdassa uskovainen leikkii anteeksipytävää ja nöyrää, yrittäen osoittaa että kristityt olisivat mukamas ihan mukavia. Kuin pahaa tehnyt koira, joka mieliestelee.
"Minä olen vain ihminen, joten suonettakoon minulle anteeksi, jos loukkasin jotain näillä sanoillani."
Ja lisää samaa kuin edellisessä kohdassa.
"En ole Jumala enkä kaikkitietävä vaan etsin sitä totuutta ja uskon siihen mitä toivon ja toivon, että Jumala minuakin ajattelee ja kaikkia maailman ihmisiä."
Mutta jos sinä olet jo valinnut oman jumalasi ja totuutesi(sinun tapauksessasi kristinuskonto), niin ethän sinä etsi enää.
En voi sanoa mitään asiaa, mikä ei ärsyttäisi jotain ihmistä.
Näin vain asia on. Joku näkee minussa jotain hyvää joku näkee minussa itseni ylentävän hurskastelijan.
Jokaisella on oikeus mielipiteeseen.
Se mikä todellisuudessa olen ja mitä ajattelen, sitä ei näe muut kuin minä itse ja rehellisesti sanoen, toivon todellakin , että voisin olla sen arvoinen ihminen, jota Jumala rakastaa.
Muiden mielipiteillä ei ole merkitystä.
Jännää, miten positiivisuus ja positiivisesti ajatteleva ihminen yritetään saada pois "tolaltaan". Onko se sitten sitä, että sillä, joka arvostelee ihmistä, joka haluaa hyvää ja rakkautta maailmaan ei ole asiat kunnossa itsensä kanssa, koska kokee uhkana posittivisesti ajattelevan ihmisen.
En tiedä. Eikä minun ole tarkoitus tietääkkään.
Olen saanut ajatuksen lahjana ja monien vuosien "kelaamisen" tuloksena olen huomannut että hyvän on tapana lisätä hyvää ja pahan pahaa.
Halusin tästä negatiivisyyden kierteestä pois ja se toimi. Saadessani kokea rakkautta osaan sitä jakaa ja tuntea. Katkeruus ja viha ovat etäisiä asioita. Tosin tunnen monesti vihaa, mutta en anna sen sammuttaa minussa olevaa elämän myönteisyyden liekkiä.
Kutsu minua rikkaruohoksi tai kukkaseksi, se on minulle sama, sillä tärkein on itse Jumalan sisäisnen tuntemus ja se mitä itse itsestäni ajattelen ja miten toteutan ajatuksiani.
Sanoit, että en etsi enää, jos olen jo valinnut.
En tiedä miten on muiden laita, mutta minä olen keskeneräinen ja etsin edelleen . Uskon että jonakin päivänä olen löytänyt totuuden, sillätotuus on jotain niin suurta, että kukaan ei voi sanoa löytäneensä sitä tässä ja nyt, mutta matkalla kohti totuutta jokainen meistä varmasti haluaa olla...
Voi meitä uskovaisia.
Miksi meidän pitäisi olla valmiita?Emmekö me saisi olla ihmisiä, epäileviä ja hapuilevia?
kaikkea hyvää sinulle))))
>>Me ihmiset emme voi sanoa, mikä tarkoitus milläkin onnettomuudella on.>Joskus on kuoltava joukko ihmisiä, jotta oppisimme tajuamaan inhimillisyyden ja rakkauden merkityksen>Ehkäpä nämä Aasiassa menehtyneet ihmiset olivat tiensä päässä ja näin ollen valmiita lähtemään.>Omaiset nyt kipeimmin kaipaavat ja tarvitsevat tukea ja tietoa siitä, että kaikkivaltiaan käsivarret kannattelevat tästäkin eteenpäin.>Luonnon mullistuksia sattuu koko ajan samoin sotia ja muita asioita, jotka vievät ihmisiä.
Siinä kohtaa herää kysymys; onko Jumala todella olemassa ja jos on , miksi antaa näin tapahtua?> Mutta on otettava vain huomioon se tosiasia, että elämme maailmassa, jossa emme voi välttyä onnettomuuksilta tai vastoinkäymisiltä. >Mutta se mikä on pysyy aina on Jumalan rakkaus ja armo, se on se tukipilari, johon voimme turvata nyt ja aina, niin auringonpaistaessa kuin myrkyssäkin.
Se tuo lohtua, se kantaa eteenpäin ja pitää minän koossa.Se ei aiheuta katkeruutta ei vihaa ei kaunaa>Voi sanoa, että se on suurta rakkautta, että koko perhe sai levon, ettei tarvinnut jäädä kenenkään "kärsimään" läheisensä puolesta.>Hänen rakkautensa koskettaa koko maailmaa ja rakkaus kuten tiedät ei ole käsin kosketeltava asia vaan käsitteellinen. Tämä tapahtuma sai ihmiset ympäri maailman , kuuluivat he mihin uskontokuntaan tahansa yhdistämäään voimansa ja rakastamaan toisiaan entistä enemmän ja syvemmin.>Jumalan rakkaus poistaa katkeruuden ja vihan. Niitäkin saa tuntea, se ei ole kielletty, mutta lopulta jos pääsee siihen tilaan, että jaksaa rakastaa ja olla positiivin mielin kaikesta huolimatta on saavuttanut jotain siitä mistä Jeesus puhui.
Itsekin olin aikoinaan tuollainen sinunlaisesi lepertelijä, joka selittää kaiken parhain päin, olin ymmärtäväinen ja empaattinen, käänsin toisen poskeni, ja ajattelin hyvien tekojeni tuovan minulle hyvää vastavuoroisesti takaisin. Yleensä päälleni satoi entistä enemmän paskaa.
Teille uskovaisille tuomitsijoille ei voi antaa tuumaakaan periksi. Olette suoranaisia diktaattoreita; mikäli asiat eivät mene täsmälleen oman kieron mielenne mukaan, vetoatte Jumalan nimessä toisinajattelijat syntisiksi kurjiksi.
Onneksi havahduin huomaamaan, että uskovaisia tuomitsijoita ei tarvitse, eikä nimen omaan kannata mielistellä. Toivottavasti sinäkin tulet vielä joku päivä järkiisi.
Koska teidän tuomitsijoiden kanssa ei voi keskustella järkevästi, toteankin teille lopuksi: Haistakaa paska.
Ihan miten vain haluat nähdä ajatukseni ja kirjoitukseni, se on minulle sama.
Jos se aiheuttaa sinussa närkästystä en voi sille mitään.
En kuitenkaan aio kirjoituksestasi ja "nälvimisestäsi" huolimatta heittää pois tätä osaa jonka olen saanut. Silloin kun itse vielä katselin maailmaa "ateistin" lasien läpi, tuntui se toivottomalta ja en osannut paljoa nauttia elämästä saatikka ymmärtää tällaisia asioita.
Kaikessa piti olla järkeä ja selitys.
Nykyään vain hyväksyn asiat, että näin ne ovat ja toivon parasta ja toimin sen mukaan minkä tunnen olevan oikein.
En tunne, että rakentaisin kenenkään minäkuvaa tai elämän halua, mollaamalla hänen vakaumustaan tai niitä asioita joita hän pitää tärkeänä.
Kunnioitan jokaista näkökantaa ja annan ihmisen itse valita "puolensa", en asetu tuomariksi en myöskään katso, että minulla on oikeus "mollata" ketään hänen uskonsa tai ideologiansa tähden.
Itse tämä Aasian onnettomuus on ollut niin järkyttävä, että kellään meistä ei ole oikeata suhtautumistapaa siihen.Missään ei ole neuvottu , miten tulee toimia ja ajatella tällaisten katastrofien sattuessa.
Oma selviytymiskeinoni on se mistä kerroin ja se ei ole ainoa oikea. Sinulla on omasi ja sinulla on oikeus tuntea pahaa oloa ja vihaa tällaisen tapahtuman sattuessa.
Aina sanat eivät osu kohdalleen tai sitten niiden merkitys tahdotaan nähdä eritavalla kuin ne on tarkoitettu.
Joka tapauksessa. Tällaisen katastrofin edessä ihminen on hyvin voimaton, oli hän sitten vaikka kuinka harras kristitty, hindu, islamilainen, ateisti tai jonkin muun ideologian edustaja.
Tässä kohtaa ei kina ja eripuraisuus auta mitään.
Nyt tarvitsisimme enemmän yhtenäisyyttä ja tunnetta siitä, että todellisuudessa välitämme lähimmäisestämme.
Mahdoton ajatus, mutta uskon ja toivon, että se toteutuu jonakin päivänä.
Mitä pahaa on empaattisessa ja rauhaa rakastavassa ihmisessä. Ei mitään.
Minä taas ennen olin se, joka löi mennen tullen muita ja tuomitsin.
Sitten koin ajan, jolloin ylensin itseni yläpuolelle ei uskovan ihmisen ja kuljin kaikkia tuomiten ja sormi sojossa osoittaen mikä on synti.
Onnekseni en pysynyt kauaa siellä "valittujen" joukoissa vaan putosin takaisin maahan ja tällä kertaa jaloilleni.
Omasta mielestäni olen tullut jo järkiini.
En tuomitse enää ketään, en ajattele että jokin ihminen on parempi kuin muut vain sen takia, että uskoo johonkin samaan kuin minä.
Koet että minun kanssani ei voi keskustella.
Se on sinun tunteesi ja ikävä kuulla sillä itse keskustelisin mielelläni eritavalla ajattelevien ihmisten kanssa.
Kuten aiemmin sanoin, on mielestäni juuri se sitä oikeaa lähimmäisestä välittämistä, että ei jaottele ihmisiä hyviin ja pahoihin tai uskovaisiin ja ei uskovaisiin, sillä me ihmiset emme voi sitä jaottelua tehdä saatikka antaa tuomiota.
Kunkin aatteella /ideologialla on syynsä ja ne ovat lähtöisin jostain sellaisesta, mitä minä tai muut ihmiset emme voi tietää.
Siksi jokaisen ihmisen ajatus ja tunne on tärkeä.
Itse ihminen on tärkeä, näin itse koen lähimmäiseni.
Ehkäpä maailma tarvitsee pysyäkseen tasapainossa riitaa, sotia, kinaa ja eripuraa. En tiedä.
Mutta sen tiedän, että itse en henkilökohtaisesti halua,tahdo ja osaa riidellä saatikka tunne katkeruutta ketään kohtaa.
Sinä voit olla sitä mieltä, että kuvittelen olevani jotenkin parempi, mutta tosiasiassa tiedän ,että kukaan ei ole parempi toista ei missään asioissa ei millään mittarilla, jokainen seisomme samalla viivalla.
On vain asioita jotka toiset ihmisistä osaavat paremmin kuin toiset, mutta se ei ole ihmisyyden mittapuu.
Jokainen niin,sinä, minä kuin kanssaihmiset ovat samanarvoisia, eikä kellään saisi olla oikeutta tuomita ketään meistä. Tuomio kuuluu vain ja ainoastaan Jumalalle.
Haluat haistatella minulle edelleen. Selvä se on päätöksesi ja halusi. Itse jotenkin ymmärrän sinua, niin minäkin olen haistatellut, mutta vasta kun rakkaus saa sijaa sydämessa ei haistatteluja enää tarvitse jakaa.
Minä en toivota sinulle siunausta, sillä kimpaannut siitä, mutta toivotan hyvää vuoden alkua:)))
On aina yhtä hienoa huomata, että uskovaiset osaavat naamioida tuomitsevaisuutensa ja holhoavaisuutensa mitä ihanimpiin rakkauden punakukertaviin ja mieltälämmittäviin väreihin, ja heittää vielä keväistä kukkaistuoksua päälle. Tuomitsijat, olette naamioitumisen mestareita.
Huomaatkohan itse ollenkaan tuomitsevasi edelleen? Älä kuvittelekaan olevasi parantunut. Puhut edelleen Jumalan nimeen omia ajatuksiasi ja koetat ohjeistaa muita.
Nostatat itsesi moraalisesti keskustelun yläpuolelle "Jumalan siunaaman rakkauden" avulla, vaikka itse asiassa piehtaroit keskellä pahinta paskaa.
No, omapa on elämäsi. Epäilen kyllä että joku päivä vielä kyllästyt tuohon "rakkaus-ihku-höpönlöpön-pusipusi"-mantraasi, ja kaipaat välillä imelän tilalle jotain suolaista.
Jokaisella ihmisellä on ihmisarvo, ja mikäli toiset eivät voi kunnioittaa sinun ihmisarvoasi, en näe mitään syytä kohdella heitä yhtään sen paremmin.
Etkö tykkää tyylistäni? Haista paska.
Sinulla on nyt selkeästi halua kinastella ei keskustella.
Sinun ihmisarvosi ei ole yhtään isompi tai pienemempi kuin muidenkaan, mutta itse tyylisi kirjoittaa on jotenkin hieman kyseenalaista ja pistää miettimään haluaako jatkaa keskustelua moisen "pommittavan" ilkeilyn jälkeen.
Myös minulla on oikeus ihmisarvoon ja siksi katson ,että minun ei tarvitse alentua kuulemaan moisia haistatteluja, joten päätän tämän alkaneen keskustelu ketjun kanssasi tähän ja toivotan sinulle edelleen menestystä uudelle vuodelle.
"Sinulla on nyt selkeästi halua kinastella ei keskustella. Sinun ihmisarvosi ei ole yhtään isompi tai pienemempi kuin muidenkaan, mutta itse tyylisi kirjoittaa on jotenkin hieman kyseenalaista ja pistää miettimään haluaako jatkaa keskustelua moisen "pommittavan" ilkeilyn jälkeen."
Ja väität että et tuomitse ihmisiä? Hyvä että et kuitenkaan enää Jumalan nimessä mielipiteitäsi lauo, vaan omana itsenäsi.
Pistää miettimään: Jos et sanomisistasi huolimatta kestä kuitenkaan näinkin vähäistä kritiikkiä itseäsi kohtaan, niin kuinkahan pärjäät eri tilanteissa keskustelupalstojen ulkopuolella?
Uskonkin että tarkoituksesi on hyvä, mutta että et pysty elämään sanojesi mukaisesti. Siksi pidän sinua tekopyhänä.
Siinä olet oikeassa että myös sinulla on ihmisarvo. Tee se selväksi myös muille, äläkä alistu toisten mielipiteiden alle. Tarkoitus ei pyhitä keinoja, siksi toivonkin sinulle asennemuutosta.
Toivottavasti joskus vielä ymmärrät että myös minulla on oikeus mielipiteisiini. Mikäli et, niin voi voi. Haista paska.
>>Ihan miten vain haluat nähdä ajatukseni ja kirjoitukseni, se on minulle sama.
Jos se aiheuttaa sinussa närkästystä en voi sille mitään.>En kuitenkaan aio kirjoituksestasi ja "nälvimisestäsi" huolimatta heittää pois tätä osaa jonka olen saanut. Silloin kun itse vielä katselin maailmaa "ateistin" lasien läpi, tuntui se toivottomalta ja en osannut paljoa nauttia elämästä saatikka ymmärtää tällaisia asioita.
Kaikessa piti olla järkeä ja selitys.>Nykyään vain hyväksyn asiat, että näin ne ovat ja toivon parasta ja toimin sen mukaan minkä tunnen olevan oikein.>En tunne, että rakentaisin kenenkään minäkuvaa tai elämän halua, mollaamalla hänen vakaumustaan tai niitä asioita joita hän pitää tärkeänä.
Kunnioitan jokaista näkökantaa ja annan ihmisen itse valita "puolensa", en asetu tuomariksi en myöskään katso, että minulla on oikeus "mollata" ketään hänen uskonsa tai ideologiansa tähden.>Itse tämä Aasian onnettomuus on ollut niin järkyttävä, että kellään meistä ei ole oikeata suhtautumistapaa siihen.Missään ei ole neuvottu , miten tulee toimia ja ajatella tällaisten katastrofien sattuessa.>Oma selviytymiskeinoni on se mistä kerroin ja se ei ole ainoa oikea. Sinulla on omasi ja sinulla on oikeus tuntea pahaa oloa ja vihaa tällaisen tapahtuman sattuessa.>Joka tapauksessa. Tällaisen katastrofin edessä ihminen on hyvin voimaton, oli hän sitten vaikka kuinka harras kristitty, hindu, islamilainen, ateisti tai jonkin muun ideologian edustaja.
haistellaan. Ota ihan iisisti.
Haistellaan.
Tässä maailmassa, missä asuu hirvittävä sekasorto on ihmeellistä, että täällä vielä haistatellaan.
Ihan samalla tavalla sinulle joka haistattelet tuomitsijoita, tuomitset tuomitsijat, oletko siis parempi ihminen.
Mene nyt vain omaan itseesi ja mieti miksi sinun on oltava noin ilkeä uskovaisia kohtaan.
Jos sinut on joku ihminen tuominnut henkilökohtaisesti ei se tarkoita, että kaikki uskovaiset tuomitsevat sinut.
Kukaan meistä ihmisistä ei ole kelvollinen lausumaan tuomita kellekkään tai millekkään.
Ne jotka niitä latelevat ovat käsittäneet sanoman hiukan väärin. Nuhtelu ja tuomio mentaliteetti kuuluu joihinkin yhteisöihin, mutta se ei tarkoita , että tuota samaista mentaliteettiä käyttäisivät kaikki uskovaiset.
Suurin osa uskovaisista on rauhaa ja rakkautta rakastavia ja ymmärtäneet Jumalan sanoman ilosanomana ei tuomiosanomana.
Meillä ihmisillä ei ole mitään valtuuksia tuomita ketään, kuten hyvin tiedät.
Myöskään mikään neuvo tai ohje ei ole ihmisen lausuttavissa. Se tulee sisältä ja se kuuluu Jumalan luomalle omalle tunnolle.
Jumalan valtakunta on jokaisessa meissä
sisäisesti.
Myöskään minun kirjoitukseni ei ole ainoa oikea totuus. Sillä totuuksia löytyy yhtä monta kuin ajattelevaa ihmistä.
Ihmisen on itse vain tehtävä se valinta mitä sanomaa haluaa kuulla ja totettaa elämässään ja se ei ole lainkaan samainen kaikilla.
Meidän tulisi vain kunnioitta ihmsitä yksilönä ja Luojalle rakkaana, sanoi tai ajatteli hän mitä tahansa rakentavassa ja hyvässä mielessä.
Ohjeet ja neuvot , niitä voi antaa jos joku pyytää, mutta ei tuputtaa eikä kertoa ainoana tosiasiana minun mielipiteeni olevan oikea.
silviisii!!!
Kummasti niitä ohjeita aina vaan minulle satelee.. En jaksa nyt enää sanoa samoja asioita uudelleen kuin mitä sanoin nimimerkille "Myös tuomittu", Voit käydä halutessasi tuon keskusteluhaaran läpi ajatuksen kanssa. Totean vain lyhyesti:
Eikö tyylini miellytä? Haista sinäkin paska.
Pesehän lapsipieni suusi saippualla ja sitten pyydä anteeksi sanojasi ja heti!
Haista paska ja aivasta.