Battlessä ihan kohta kaksintaistelu

Tästä katsomaan
http://areena.yle.fi/tv/suorat/yle-tv2
Marjaana puhuu hyvin, oon tykännyt aina tuosta tytöstä.

Vapaa-ajattelijain tavoitteena on kirkollisverojärjestelmän poistaminen, ei sen laajentaminen kaikille (ns. Norjan mallin mukaisesti): http://keskustelu.suomi24.fi/t/14136098/sekulaareja-uudistustavoitteita-(2)
"6. Kirkollisverojärjestelmä lopetetaan.
7. Valtion ja kirkon suhde uudistetaan yhdenvertaisuuden pohjalta."

Katsoin ohjelman ja kommentoinkin sitä jo Vapaa-ajattelu -sivulla.

Kommenttini voi varmaan laittaa myös tänne koska asiat joihin puutun liittyvät nimenomaan ateismiin(i).

Pappi Marjaana Toiviainen puhui hyvin ja sympaattisesti kuten ammattiinsa sopii mutta hän heitteli keskusteluun sellaisia kliseitä joihin olisi voinut puuttua ja pyytää niihin selvennystä.

Ohjelmassa lyhyesti piipahtanut ateistinainen puhui myös hyvin ja selkeästi. Karsima sen sijaan ei tuntunut saavan sanaa suustaan.

Harmittaa kun hyvin perusteltavissa oleva asia kärsii siitä että sen puolestapuhuja ei ole ilmeisesti parhaimmillaan verbaalisessa kanssakäymisessä.

Pari asiaa jäi mieleen kertakatsomalla:

Luterilainen pappi sanoi aika kevyesti että jos hän olisi syntynyt Intiassa (muistaakseni) niin hän ei todennäköisesti olisi kristitty ja piti siis ilmeisesti uskoaan ja uskontoaan vain kulttuurinsa osana, ei jonakin johon hän "totisesti" uskoo.

Toinen - minulle nykyään jo punaisen vaatteen lailla ärsytystä aiheuttava argumentti oli se iänikuinen "onhan lapsen opittava ensin äidinkielikin että voi sitten oppia muita kieliä".

Nämä molemmat edellämainitut askarruttavat minua kovasti ja selitän miksi.

Jos uskonto on vain harrastusluonteinen viihdyke ja makuasia kuin pukeutumistyyli tai mielimusiikki joita maailmaan mahtuu monia samanaikaisesti niin sitten ymmärrän. Mutta jos esimerkiksi kristitty tosiaan uskoo että Jahve-Jumala loi koko maailmankaikkeuden ja Jeesus kuoli kaikkien maailman ihmisten puolesta - eikä täällä samanaikaisesti ole muita jumalia häärimässä omissa luomis-, kosto- ja muissa jumaltouhuissaan - niin silloinhan "omaan" uskontoon uskominen poissulkee muut uskonnot.

Selittäkää minulle ateistille kun en ymmärrä - ovatko kaikki eri uskontojen uskovaiset yhteistuumin sitä mieltä että eivät ne heidän uskomansa asiat oikeasti ole ollenkaan totta vaan vain kivoja kertomuksia johon liittyy mukavan tuttuja rituaaleja? Olenko minä vain niin tyhmä etten tajua että jos joku sanoo että asia on totta niin ei se ole totta ja kaikki muut kuin minä sen hyvin ymmärtävät?
Että tässä maassa nyt vaan ollaan uskovinaan näin, hihhuliheijaa kun on kivaa ja hurjan mukavaa on myös uskoa jotenkin toisella tavalla?

Kun jumalanpalveluksessa lausutaan uskontunnustus niin eikö todellisuudessa edes pappi usko mitään siitä mitä siinä luetellaan?

Olenko minä ainoa jolle ei ole kerrottu että eihän kukaan oikeasti niihin jumaljuttuihin usko? Ja jos ei usko niin miksi siihen uskovinaan olemiseen liittyy niin usein ateistien - eli niiden jotka tuovat julki oman epäuskonsa avoimesti - paheksunta ja jopa demonisointi? Jopa piispan taholta?

Ja sitten siitä kieliasiasta.

Uskontoa ja kieltä ei voi verrata toisiinsa, ne eivät ole yhteismitallisia!

Miksi tuo typeristä typerin rinnastus aina vain pulpahtaa esiin?? Eivätkö sen käyttäjät yhtään ajattele mitä sanovat?

Jos yksi kieli on todellinen niin se ei poissulje muita kieliä!
Sama ihminen voi puhua useita eri kieliä tilanteen ja tarpeen mukaan.

Mutta jos yksi uskonto kertoo oikean realistisen totuuden niin muut eivät kerro. Uskonnot (ainakin useimmat) sulkevat muut uskonnot pois. Jos Battlessa puhunut pappi menee Intiaan niin hän voi hyvinkin puhua siellä hindin kieltä. Se ei ole mitenkään ristiriidassa sen kanssa että hänen äidinkielensä on suomi. Mutta muuttuuko hän myös hinduksi? Ja palvookin Shivaa?

Jos kaikki uskonnot ovat vain kulttuuriin kuuluvia tapoja viihdyttää itseään ja luoda keinotekoista turvallisuutta niin miksi sitä ei sitten avoimesti myönnetä?
Miksi kristitytkin käännyttävät muihin uskontoihin kuuluvia jos kerran on ihan sama mihin uskoo, kunhan on omasta mielestä mukavaa?

Miksi tässä asiassa tuntuu olevan yleismaailmallinen kaksoisstandardi?

Selittäkää minulle mitä tässä en ymmärrä, olkaa niin ystävällisiä.