Työkaveri kuoli. En koskaan evankelioinut.

Tule esikoislestadiolaisten seuroihin. Siellä sinulle saarnataan kaikki synnit anteeksi, jeesuksen nimessä ja veressä!
Ei ole sellaista tekoa tai ajatusta tai tekemättä jättämistä, jota jeesuksen veri ei voisi pestä puhtaaksi!!

Totta! Siksi sinun pitääkin kuolla kokonaan itsellesi ja ristiinnaulita se pelkuri lihasi kokonansa. Pelkoinensa, himoinensa ja haluinensa. Elää Hengen mukaan, Kristuksen Henki on kaikkea sitä, mihin meistä itsestämme ei ole.

"jos te lihan mukaan elätte, pitää teidän kuoleman; mutta jos te Hengellä kuoletatte ruumiin teot, niin saatte elää."

Tällaisia tilanteita, joissa joku lähellämme ollut ihminen kuolee, on paljon. Olen itse viimeisen vuoden aikana kokenut vastaavan tapauksen kun eräs henkilö, jonka kanssa olin jonkun verran tekemisissä, kuoli yllättävästi. Minulla oli tarkoitus evankelioida häntä kesän ja syksyn aikana koska hän oli ikääntynyt ja hänellä oli tullut vakavia terveydellisiä ongelmia. Ymmärsin että hänellä on vähän aikaa jälkellä. Mutta hän kuoli jo alkukesästä, niin en ehtinyt evankelioida häntä. Mutta muutamia vuosia aikaisemmin olin käymässä hänen luonaan. Silloin meillä oli pitkät hengelliset keskustelut, tai minä puhuin hänelle Jeesuksesta ja uskosta Häneen ja ikuisuusasioista. Hän kuunteli mutta en tiedä uskoiko. Nyt hän sitten kuoli ja minulle jäi paha maku siitä että en ehtinyt vielä kerran evankelioida häntä ja varmistua hänen pelastumisestaan.

Se on sillä lailla ihmiset, että elävää uskoa ei voi toiselle antaa, eikä itselleen ottaa.
Se on jumala joka voi sen armon ihmiselle antaa.

Se että tutkii raamattua päivin ja öin, ei varmasti ole tae siihen, että saa elävän uskon. Sillä todistaahan raamattu sen, kuinka fariseukset ja kirjan oppineet tunsivat kyllä kirjoitukset.

Mutta pelastus eii ole teoissa. Ei siinä kuinka ahkerasti olet tutkinut raamattua, eikä siinä kuinka olet jakanut evankeliumia, ei missään mitä ihminen voi tehdä!!
Vaan se on ainoastaan siinä, että kun sinä saat armon tuntea sinun syntisyytesi, niin sinulle saarnataan synnit anteeksi jeesuksen nimessä ja veressä!!

Mutta siihen tarvitaan, että Jumala antaa sinulle sen armon, että sinä jaksat uskoa sinun syntisi anteeksi, niin huonona ja syntisenä kuin sinä olet!!

Sinä et voi saada syntejäsi anteeksi yksinäisyydessä tai suoraan jumalalta. Mutta siihen tarvitaan seurakunta jolla on taivaan valtakunnan avaimet. Seurakunta jonka jäsenet saarnaavat sen ihanan armoevankeliumin sinulle henkilökohtaisesti!

Sellainen seurakunta löytyy vielläkin tämän maan päältä jossa näin toimitaan!
Sen seurakunnan seuroissa, eivät ole niin suuressa roolissa musiikki ja se kaikki lihallinen huvitus, mitä niin moni muu seurakunta tarjoaa.

Tässä kalliissa seurakunnassa on ovi auki kaikille ihmisille tämän maan päällä! Ja erityisesti niille, etsiville ja syntinsä tunteville, tai epäileville ihmisille!!

https://youtu.be/ywBkJZ_ZyHQ

https://youtu.be/KzfZq7E6_dg

Jumala on luonut sinuun itsesuojeluvaiston.

Rukoile aloittaja rohkeasti tämä rukous vaikkapa nyt heti:

Taivaan Isä, anna minulle syntiselle anteeksi se, että häpeän evankeliumia, olen pelkuri, en ole osannut saarnata sopivalla enkä sopimattomalla ajalla. En osaa sanoa, mistä arkuuteni johtuu, mutta auta sinä minua, että arkuus murtuisi pois elämästäni ja sisäisetä maailmastani. Anna kaikki syntini anteeksi, ja Herra muista kuollutta työkaveriani, armahda, että hän pääsisi taivaaseen, tätä kaikkea rukoilen rohkeasti Poikasi Jeesuksen Kristuksen nimessä ja veressä, amen.

Ei ole kadotustuomiota niille, jotka panevat toivonsa Herraan ja jouden vaatteet on karitsan verellä pesty.

ST

Roomalaiskirje:
8:1 Niin ei nyt siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka Kristuksessa Jeesuksessa ovat.
8:2 Sillä elämän hengen laki Kristuksessa Jeesuksessa on vapauttanut sinut synnin ja kuoleman laista.
8:3 Sillä mikä laille oli mahdotonta, koska se oli lihan kautta heikoksi tullut, sen Jumala teki, lähettämällä oman Poikansa syntisen lihan kaltaisuudessa ja synnin tähden ja tuomitsemalla synnin lihassa,
8:4 että lain vanhurskaus täytettäisiin meissä, jotka emme vaella lihan mukaan, vaan Hengen.
8:5 Sillä niillä, jotka elävät lihan mukaan, on lihan mieli, mutta niillä, jotka elävät Hengen mukaan, on Hengen mieli.
8:6 Sillä lihan mieli on kuolema, mutta hengen mieli on elämä ja rauha
8:7 sentähden että lihan mieli on vihollisuus Jumalaa vastaan, sillä se ei alistu Jumalan lain alle, eikä se voikaan.
8:8 Jotka lihan vallassa ovat, ne eivät voi olla Jumalalle otolliset.
8:9 Mutta te ette ole lihan vallassa, vaan Hengen, jos kerran Jumalan Henki teissä asuu. Mutta jolla ei ole Kristuksen Henkeä, se ei ole hänen omansa.
8:10 Mutta jos Kristus on teissä, niin ruumis tosin on kuollut synnin tähden, mutta henki on elämä vanhurskauden tähden.
8:11 Jos nyt hänen Henkensä, hänen, joka herätti Jeesuksen kuolleista, asuu teissä, niin hän, joka herätti kuolleista Kristuksen Jeesuksen, on eläväksitekevä myös teidän kuolevaiset ruumiinne Henkensä kautta, joka teissä asuu.
8:12 Niin me siis, veljet, olemme velassa, mutta emme lihalle, lihan mukaan elääksemme.
8:13 Sillä jos te lihan mukaan elätte, pitää teidän kuoleman; mutta jos te Hengellä kuoletatte ruumiin teot, niin saatte elää.
8:14 Sillä kaikki, joita Jumalan Henki kuljettaa, ovat Jumalan lapsia.
8:15 Sillä te ette ole saaneet orjuuden henkeä ollaksenne jälleen pelossa, vaan te olette saaneet lapseuden hengen, jossa me huudamme: "Abba! Isä!"
8:16 Henki itse todistaa meidän henkemme kanssa, että me olemme Jumalan lapsia.
8:17 Mutta jos olemme lapsia, niin olemme myöskin perillisiä, Jumalan perillisiä ja Kristuksen kanssaperillisiä, jos kerran yhdessä hänen kanssaan kärsimme, että me yhdessä myös kirkastuisimme.
8:18 Sillä minä päätän, että tämän nykyisen ajan kärsimykset eivät ole verrattavat siihen kirkkauteen, joka on ilmestyvä meihin.
8:19 Sillä luomakunnan harras ikävöitseminen odottaa Jumalan lasten ilmestymistä.
8:20 Sillä luomakunta on alistettu katoavaisuuden alle - ei omasta tahdostaan, vaan alistajan - kuitenkin toivon varaan,
8:21 koska itse luomakuntakin on tuleva vapautetuksi turmeluksen orjuudesta Jumalan lasten kirkkauden vapauteen.
8:22 Sillä me tiedämme, että koko luomakunta yhdessä huokaa ja on synnytystuskissa hamaan tähän asti;
8:23 eikä ainoastaan se, vaan myös me, joilla on Hengen esikoislahja, mekin huokaamme sisimmässämme, odottaen lapseksi-ottamista, meidän ruumiimme lunastusta.
8:24 Sillä toivossa me olemme pelastetut, mutta toivo, jonka näkee täyttyneen, ei ole mikään toivo; kuinka kukaan sitä toivoo, minkä näkee?
8:25 Mutta jos toivomme, mitä emme näe, niin me odotamme sitä kärsivällisyydellä.
8:26 Samoin myös Henki auttaa meidän heikkouttamme. Sillä me emme tiedä, mitä meidän pitää rukoileman, niinkuin rukoilla tulisi, mutta Henki itse rukoilee meidän puolestamme sanomattomilla huokauksilla.
8:27 Mutta sydänten tutkija tietää, mikä Hengen mieli on, sillä Henki rukoilee Jumalan tahdon mukaan pyhien edestä.
8:28 Mutta me tiedämme, että kaikki yhdessä vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat, niiden, jotka hänen aivoituksensa mukaan ovat kutsutut.
8:29 Sillä ne, jotka hän on edeltätuntenut, hän on myös edeltämäärännyt Poikansa kuvan kaltaisiksi, että hän olisi esikoinen monien veljien joukossa;
8:30 mutta jotka hän on edeltämäärännyt, ne hän on myös kutsunut; ja jotka hän on kutsunut, ne hän on myös vanhurskauttanut; mutta jotka hän on vanhurskauttanut, ne hän on myös kirkastanut.
8:31 Mitä me siis tähän sanomme? Jos Jumala on meidän puolellamme, kuka voi olla meitä vastaan?
8:32 Hän, joka ei säästänyt omaa Poikaansakaan, vaan antoi hänet alttiiksi kaikkien meidän edestämme, kuinka hän ei lahjoittaisi meille kaikkea muutakin hänen kanssansa?
8:33 Kuka voi syyttää Jumalan valittuja? Jumala on se, joka vanhurskauttaa.
8:34 Kuka voi tuomita kadotukseen? Kristus Jeesus on se, joka on kuollut, onpa vielä herätettykin, ja hän on Jumalan oikealla puolella, ja hän myös rukoilee meidän edestämme.
8:35 Kuka voi meidät erottaa Kristuksen rakkaudesta? Tuskako, vai ahdistus, vai vaino, vai nälkä, vai alastomuus, vai vaara, vai miekka?
8:36 Niinkuin kirjoitettu on: "Sinun tähtesi meitä surmataan kaiken päivää; meitä pidetään teuraslampaina."
8:37 Mutta näissä kaikissa me saamme jalon voiton hänen kauttansa, joka meitä on rakastanut.
8:38 Sillä minä olen varma siitä, ettei kuolema eikä elämä, ei enkelit eikä henkivallat, ei nykyiset eikä tulevaiset, ei voimat,
8:39 ei korkeus eikä syvyys, eikä mikään muu luotu voi meitä erottaa Jumalan rakkaudesta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.

Tuo ongelma on ilm. kaikilla aidosti uskovilla: kun joku lähellä kuolee, uskova alkaa syyttää itseään siitä, ettei ollut saanut tuota henkilöä uskoon. Itselläni on elämäni aikana kuollut paljon esim. ateisteja viereltä, viimeksi eräs läheinen naapuri.

a) Me emme pelasta ketään, Jeesus pelastaa.
b) Jokaisella on itsellä vastuu omasta iankaikkisuudestaan.

Ateistilla on ollut sama elämä käytettävänään kuin uskovallakin. Sama tieto hankittavanaan. Meistä kukaan ei syntynyt "uskoon", jokainen meistä eli vähintäänkin sisäisessä jumalattomuudessa. Kummatkin meistä toimimme eri tavoin. Jos työtoverisi tiesi sinut uskovaksi, hänen olisi itse pitänyt kysellä näitä asioita, jos olisi asiaa kaivannut. Uskon tuputtaminenkin on väärin ja voi saada pahaa aikaan.

Jeesus On Herra ja Hän pelastaa: puhuttelee, kutsuu. Kukin meistä itse päättää, miten tuohon kutsuun vastaamme. Varmasti Jeesus oli kutsunut häntä, ehkä kahdesti, jopa kolmesti. Suomessa ei voi olla kuulematta Jumalan sanaa, vaihtoehtoisia kirkkokuntiakin on vaikka kuinka. Siitä vaan etsimään! Kun tulemme uskoon, Jumalan luo, se ei ole asian päätös, vaan vasta alku Jumalan tahdon etsinnälle ja tuntemiselle.

Luulenpa, että se on Sielunvihollinen joka nyt syyttää sinua, lyöden juuri tuolla (meille kaikille tutulla) raamatunjakeella "veren vaatimisesta kädestämme". Hän myös eksyttää sinua luulemaan itseäsi joksikin Vapahtaja Reiskaksi. Et ole. Olet oma itsesi, herkkä, arka. Älä syytä itseäsi. Tuttusi oli aikuinen ja hänellä oli oma vastuu.

Tuo ongelma on tuttu. Et joudu Helvettiin, ainakaan tuosta syystä. Et joudu Helvettiin, koska itse olet suostunut vastaanottamaan Jeesuksen Herraksesi. Myös anna Hänen olla tätä.

Esim. itsemurhan tekijät monesti jättävät jälkeensä syyllisyyden, jotkut todella tietoisesti. Ensin vuosia kiusattuaan ja kiristettyään läheisiään ja lopulta otteen menetettyään, viimeinen viesti "Tapoin itseni, koska et auttanut minua." Kukaan ei tapa itseään tästä syystä. Itsemurha on aina oma valinta, eikä kenenkään toisen syy, joskin joskus toisten teot voivat kuitenkin johtaa houkutukseen paeta tuskaa itsemurhaan. Se on kuitenkin "minä itse", joka sen hirttoköyden sitoo, tai nielaisee purkillisen pillereitä.

Tätäkin on saatu vakuutella itselleni aikoinaan, etenkin erään henkisesti julman, itseeni vuosien ajan vahvaa henkistä väkivaltaa, häirintää ja manipulaatiota kohdistaneen ateistin tapettua itsensä. Olin viimeinen joka onnistui irrottautumaan hänestä, lyömään luurin korvaan. En tiedä hänen syitään, mutta on mahd, että hän ei kestänyt enää tätä.
~

Suojatyöpaikkaasi ei ole enää olemassa, nyt on vuosi 2020.

Aloittaja: voit käyttää leivisköitäsi siten kuin osaat. Esim. täällä netissä. Ole täällä uskova, oma itsesi, älä yritä teeskennellä "pyhempää" kuin olet, mutta älä myöskään "huonompaa".

Jos olet elävässä uskossa = usko elää sinussa, niin silloin se valo, joka sinussa on, ei voi olla näkymättä, loistamatta.

Mutta loistammeko omaa valoamme, puunattua ulkokuortamme, turvaten omiin hurskaudentekoihimme, vai loistaako syntisessä minässämme Kristus-Valo?

"Jumala vanhurskauttaa jumalattoman." Tämä on mahtava lause UT:ssa, itse kullekin pureskeltavaksi. Mitä kaikkea tämä lause pitääkään sisällään? Meidän itsemme on ensin omassatunnoissamme tultava täysin "jumalattomiksi", näkemään oma, syvä syntisyytemme, syntyä uudesti, "armoa kerjääväisiksi". Nyt uskossa saaden itseemme Kristuksen täyden lahjavanhurskautuksen, jottei kukaan voisi kerskata itsestään, vaan antaisi kaiken kunnian yksin Isälle, Jeesuksen Kristuksen ja Pyhän Hengen kautta. Aamen. ✨

Naapuri kävi meillä pihalla juttelemassa. Se oli viime keskiiviikkona.
Hän ei tahtonut tulla sisälle koska oli kaunis ja lämmin ilma. Puhuimme
kaikkea muuta mutta emme uskon asioista. Minun mentyä sisälle vaimo
jatkoi keskustelua hänen kanssaan ulkona portaiden edessä.

Maanantaina sain kuulla, että hän on kuollut äkilliseen sairaskohtaukseen
perjantaina iltapäivällä. Vaimo kertoi, että hän oli puhunut hänelle
uskon asiosta ja ikuisuudesta. Tämä oli lohduttavaa kuulla.

Minä olen evankelioinut häntä monessa eri tapaamisessamme.
Mutta nyt kun hänellä oli enää kaksi vuorokautta elinaikaa, en
puhunut mitään uskosta. Tämä on tietysti vaikeaa mutta ei sille
enää mitään voi. Ei voi muuta kuin toivoa, että Jumalan armo riittää
hänellekin ja että hän ehti kuitenkin huokasta Jeesuksen puoleen.

Toista naapuriamme olin evankelioinut joitakin vuosia aikaisemmin.
Nyt ajattelin, että minä evankelioin hänet kesän aikana uudelleen.
Hän kuoli kotiinsa äkilliseen sairaskohtaukseen kohta tämän jälkeen.
Hänelle ei enää tullut sitä kesää jolloin hänelle olisi vielä kerrottu ja
yritetty saada uskoon.

Mutta sitten vähän iloisempi uutinen: Kolmas naapurimme kuoli
viime maaliskuussa pitkäaikaiseen sairauteen. Viime kesänä
olin käymässä hänen luonaan useita kertoja. Hänen kanssaan
tuli juttua uskon asioista. Hän puhui Jumalasta ja uskosta Jumalaan.
Hän suri sitä, että monet ihmiset eivät usko Jumalaan kun hän yrittää
todistaa. Ja hän itki. Hän sanoi minulle itku kurkussa.:
"Meidän täytyy uskoa. Ei meillä ole mitään muuta kuin Jumala ja usko."

Nämä kolme henkilöä olivat kaikki vanhoja ihmisiä. He tiesivät, että
loppu on lähellä.

Hienoa että sai elää elämänsä rauhassa ilman että uskovaiset kävivät tyrkyttämään lapsellisia satujaan. Sellainen on todella kiusallista, aikuisilta vielä.

Jos olet tosissani niin voin kertoa mihin hän uskoi.
Hänellä aivot sammuivat ja ei ole enää tietoinen/henki/sielu, vaan osa kiertokulkua. Hän ei tunne enää tuskaa eikä mitään, eikä ole tietoinen mistään. Tämä oli hänen toivomus, ja jos sinä et osaa sitä kunnioittaa, niin se on sinun huolesi, eikä hänen.

Tai sitten sitä vaan kyllästyy siihen AINAISEEN eikkareiden niskoittelemiseen=(
Kun ne eikkarit ei vaan ota vatsaan sitä pelastuksen sanomaa=(

Ihmispelko panee paulan joillekin uskallukseen kertoa evankeliumin ilosanoma. Olen itsekin tähän sortunut kun ivaaja ateisti ivasi kristittyä r-kioskilla. He tunsivat toisensa hyvin mutta itse olin siihen aikaan uusi naama alueella , Käpylässä. Ateisti oli eläkeläinen, joka on sittemmin kadonnut katukuvasta.

Höpöhöpö!!!

Minun jutteluni johtivat yhden ihmisen uskoon. Mutta minun kirjoitteluni täällä on todennäköisesti johtanut useita ihmisiä pois (taika)uskosta. Jokunen heistä on varmaan matkalla kadotukseen minun tekstieni takia.

Kun innostuu jostakin, on vaikea olla hiljaa. Oli se sitten väärien uskomusten kumoaminen tai terveelliset elämäntavat.

Otan osaa! Yleensä aina, kun tuttu ihminen lähtee äkillisesti, jonkinlaisia syyllisyyden tunteita tulee läheisille jonkin verran. Olisi pitänyt sanoa jotakin, olisi pitänyt pyytää anteeksi, en ehtinyt selvittää sitä asiaa jne.

Älä kanna syyllisyyttä, vaikka et osannutkaan ihan täydellisesti toimia oikein ystäväsi suhteen. Kyllä ihminen aina elämänsä aikana saa mahdollisuuden kääntyä Jumalan puoleen. Aivan toisten ihmisten sanan varassa ihmisen pelastus ei kuitenkaan ole, vaikka monet antavat niin ymmärtää. Täytyy muistaa, että Pyhähenki toimii maan päällä myös ihmisistä riippumatta. Kaikilla ihmisillä on ajattelun kyky, Suomessa myös Evankeliumin sanomaan törmää jokainen väkisinkin jossakin elämän vaiheessa. Ei tarvitse osallistua kuin sukulaisen hautaan siunaamiseen tai ristiäisiin tai avaa televisio jonakin sunnuntaina klo 10, Evankeliumin sanomaan kyllä törmää.

Evankeliumi huokuu uskovasta ihmisestä myös sanattomasti. Miten muihin esimerkiksi työpaikalla suhtautuu, miten hoitaa työnsä, onko aina tunnollinen ja rehellinen, puhuuko toisista pahan sijasta vain hyvää jne. Niillä on suuri merkitys, koska jos ihminen toimii hyvin, hän seuraa Jeesuksen esimerkkiä ja näin omalla käytöksellään elää Evankeliumia todeksi omassa elämässään. Aina voi myös läheisten, työtoverien ja myös jo edesmenneiden ystävien puolesta rukoilla. Se on myös tärkeää Evankeliumin leviämisen ja sen hyvän sanoman vaikuttavuuden kannalta. Tsemppiä!

Tuota???

ihminen tulee uskoon Jumalan kutsumana ja Jumalan vaikutuksesta.
Jumala tarjoaa ihmiselle Jeesusta Kristusta Pelastajaksi ja Vapahtajaksi.
Sen Hän tekee hyvin usein ihmisen kautta. Jumala vaikuttaa jossakin
uskovassa evankeliumin julistusintoa. Ja Jumala johdattaa nämä kaksi
ihmistä: sen jolle julistetaan ja julistajan, yhteen, niin että he tapaavat.
Koska julistajalla on Jumalasta tullut halu kertoa Jeesuksesta, hän
kertoo Jeesuksesta Kristuksesta. Jeesus on siinä mukana ja puhuu
evankeliumia ihmiselle ihmisen kautta. Evankeliumin julistustilanteet
ovat aina ihmisen ja Jumalan välistä yhteistyötä.

Uskoisin, että töykaveria on joku toinen uskova evankelioinut
tavalla tai toisella. Jumala kun voi käyttää mitä kanavaa tahansa.
Nykyisin on seurakuntien tilaisuuksien lisäksi netti ja televisio
ja lehdet sekä kirjat, joissa evankeliumia julistetaan. Ja sitten
melkein jokaisella suomalaisella on Raamattu.

Sitten tämä yksi huomionarvoinen asia:

Kerroin tuossa, että Jumala toimii evankeliumin julistuksessa
ihmisen kautta. Hän siis käyttää ihmistä. Joku voi ajatella, etten
minä ainakaan tule uskoon kenenkään ihmisen kautta. Joku voi
ajatella tulevansa uskoon tai tulleensa uskoon suoraan Jumalan
itsensä kautta. Me ihmiset kun olemme niin ylpeitä, ettemme tahdo
mitenkään, että joku ihminen saa kunniaa omasta uskoon tulostamme.

Minä väitän, ettei kukaan ihminen ole koskaa tullut uskoon
ilman toista ihmistä. Jokainen uskova on tullut uskoon ihmisen
työn ja teon kautta.

Mitä tarkoitan?

Jokainen uskoon tullut ihminen on tullut uskoon Raamatun Sanan
vaikutuksesta ja kautta. Uskomme perustuu Raamatun ilmoitukseen.
Ja Raamattu, vaikka se on Jumalasta tullut Jumalan Sanaa, on syntynyt
ihmisen kautta. Raamatun Kirjoitukset ovat tulleet meille ihmisen
kautta. Siis ihminen on kirjoittanut ne Sanat, jotka Jumala on antanut.
Ja näistä ihmisen kirjoittamista Kirjoituksista on sitten muodostunut
Raamattu. Uskoon tulomme ovat siis ihmisen kautta.

Ja Jumala itsekin pelastaa ihmisen Ihmisen kautta.
Jumala itse tuli ihmiseksi Pojassaan Jeesuksessa Kristuksessa.
Nyt Raamattu sanoo. että Ihminen Jeesus Kristus, on välimies
ihmisen ja Jumalan välissä. Ja syntisen ihmisen on uskottava tähän
ihmiseksi tulleeseen Ihmisen ja Jumalan Poikaan,
Jeesukseen Kristukseen, pelastuakseen.

Sitten ihmiseksi tullut Jumala, ja ihmisenä elänyt Jumala,
on antanut pelastuksemme evankeliumin julistustehtävän
ihmisille. Jumala itse on tietysti mukana evankeliumin julistuksessa,
mutta se tapahtuu ihmisen kautta.

Uskoon tulemiset ovat siis aina ihmisen kautta.

> joudun helvettiin, koska en evankelioinut.

Uskon, että voit saada tuon anteeksi.

Meller sanoisi että hänen verensä vaaditaan sinun kädestäsi.

Uudestisyntynyt 🙊😂
Jumalan vai lahkosi puolesta 👀🤔