Pyrkimys täydellisyyteen ei merkitse tulla synnittömäksi tai muita pyhittyneemmäksi.
Jeesuksen työ maailman syntien sovittajana oli täydellinen. Mohikaanin mielestä se ei riitä uskoon tulleille, ellei helluntailaisten oppeja oteta vastaan ja vasta sitten usko on tullut täydelliseksi hänen ja muiden helluntailaisten mielestä.
Jaikalin täydellisyys toteutuu kertarysäyksellä kun hän uskoo että kerran tunnustetut synnit saa anteeksi kunhan tekee ratkaisun, ottaa vastaan sen vanhan aataminsa ei Jeesusta, ja näin itsehurskaudessaan julistaa itsensä pyhimykseksi ja kaksi avustajaa tomumaja ja se toinen piileskelevä humppaheikki voitelee jaikalin oppiensa kanssa lopun ajan viimeiseksi ilmestysmajan kuninkaaksi.
Jeesuksen työ maailman syntien sovittajana oli täydellinen. Mohikaanin mielestä se ei riitä uskoon tulleille, ellei helluntailaisten oppeja oteta vastaan ja vasta sitten usko on tullut täydelliseksi hänen ja muiden helluntailaisten mielestä.
Jaikalin täydellisyys toteutuu kertarysäyksellä kun hän uskoo että kerran tunnustetut synnit saa anteeksi kunhan tekee ratkaisun, ottaa vastaan sen vanhan aataminsa ei Jeesusta, ja näin itsehurskaudessaan julistaa itsensä pyhimykseksi ja kaksi avustajaa tomumaja ja se toinen piileskelevä humppaheikki voitelee jaikalin oppiensa kanssa lopun ajan viimeiseksi ilmestysmajan kuninkaaksi.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Jokainen, joka tekee synnin, tekee myös laittomuuden; ja synti on laittomuus.
Ja te tiedätte hänen ilmestyneen ottamaan pois synnit; ja hänessä ei ole syntiä.
Kuka ikinä hänessä pysyy, hän ei tee syntiä; kuka ikinä syntiä tekee, hän ei ole häntä nähnyt eikä häntä tuntenut.
Niin jaikalin opissa tullaan täydelliseksi näkymättömissä elikä teoriassa eikä käytännössä. Ei ollenkaan niin kuin apostolit todisti että,, ennen oltiin pahoja kaikki vääryyttä tekemässä. Elikä opittu perinnäissääntö oppeista on että ihminen tulee puhdas kun Isä katso saastainen ihminen ja löytää siinä poika joka on puhdas. Jumala tarvitsee silloin silmälasia kun on tullut sokea ja likinäköinen kun ei näe tuo saasta. Minun Pyhä Raamattu kyllä opettaa että Jumala näkee saastan ja Hänen karmea Viha syttyy tätä ihmistä kohtaan joka haluaa pitää saasta ja jos ei ihminen tekee parannus niin Hän viskaa helvettiin sellaisia.
Kyllä Isä näkee kuka on tullut uskoon ja kuka yrittää pettää Isää vapaalla tahdollaan ja inhimillisillä ominaisuuksillaan. Pyhityksen pitäisi olla seuraus uskosta sillä ilman pyhitystä kukaan ei ole näkevä Jumalaa. Joillekin pyhitys on merkkinä muille uskovaisille että ollaan parempia kristityitä kuin muut lankeilevat ja heikot. Joku saattaa asettaa parannuksen teon ennen uskoa ja uskon jälkeen mennään etiäpäin omassa pyhyydessä ja omassa valitussa uskossa. Ylpeyden perkele tulee esiin kun siinä luulo pyhyydessä ne muut uskovat saattavat luulla että on mahdollista elää synnittömyyden aikoja ja päiviä.
Jaikali ei ole pukeutunut Kristus pukuun vaan kulkee eksyttämässä omissa ruyysyissään meitä valituita.
Siinä tekstissä on paljon Oikein ! Mutta pyri saamaan koko Totuuden ! Eli kohti Totuus joka meitä pelastaa !!! Siunaten sinua Henok !
Minä en kirjoita osa totuuksia enkä ole koskaan pyrkinyt johdattamaan helluntailaisia harhateille vaan kertomalla heille mikä on oikeata ja totta.
korjaan, jaikali kulkee omissa ryysyissään, sarvipäähengen pistäessä liikettä niveliin, koska Herran tulemus on lähellä. Varokaa eksyttäjää!
Kirjoituksesi ei ole täyttä tottakaan.
"Joku saattaa asettaa parannuksen teon ennen uskoa"
"Joka rikkomuksensa salaa, se ei menesty; mutta joka ne tunnustaa ja hylkää, se saa armon."
Parannuksen teko on ensimmäinen merkki elävästä uskosta.
Ihminen on armon alla vasta kun hän tekee todellisen parannuksen, luopuen kaikesta siitä minkä sydämessään tietää vääräksi ja hyläten lihansa himoineen ja haluineen ristille.
Ihminen joka väittää tehneensä parannuksen synneistään, mutta yhä toistaa niitä, ei ole alunperinkään koskaan oikeasti katunut.
Aito katumus johtaa aitoon parannuksen tekoon eli niistä asioista luopumiseen kokonaan mitkä tietää vääräksi.
"uskon jälkeen mennään etiäpäin omassa pyhyydessä ja omassa valitussa uskossa."
Uskossa ihminen ei kulje omassa pyhyydessä, vaan Kristuksen pyhyys pitää tulla ilmi hänestä, mikäli hän on oikeasti Jeesuksen seuraaja.
Kristuksen ristintyön kautta meille aukeni mahdollisuus synneistä sovitettuna pukea päällemme Kristuksen lahjavanhurskaus, joka on Pyhä Henki uskovassa.
Ja se on sellainen lahjavanhurskaus, että sen tulee myös näkyä sanoissa ja teoissa. Ellei se vanhurskaus näy mitenkään, ei silloin ihminen ole oikeassa uskossakaan, vaan pettää itseään.
Heidän hedelmistään, te heidät tunnette. Ei saata huono puu tuottaa hyvää hedelmää, eikä hyvä puu huono hedelmää.
Synti on huonoa hedelmää ja piste.
Jeesus sanoi joka syntiä tekee se on synnin orja, mutta jonka Poika tekee vapaiksi ne tulevat todella vapaiksi.
Uskotko oikeasti Jeesukseen vai et? Uskotko kaiken mitä Raamattuun on kirjoitettu? Uskotko kun Raamattu sanoo, että joka pysyy Hänessä, se ei tee syntiä?
Tuohon olisin sanonut kokonaisuudessaan amen, jos olisit jättänyt tuon jaikaliin kohdistuvan arvostelun pois.
Henok on kyllä asiasta jyvällä. Täydellisyys jää ihmisen elämän aikana parhaimmillakin uskovilla vain pyrkimykseksi. Ilman Jumalan armoa ja Jeesusta olisimme kaikki hukassa. Ihan sama olemmeko hellareita, baptisteja tai luterilaisia. Nimilaput eivät ketään pelasta. Eivätkä erilaiset metodit.