Pitkällisen aivopesun tuloksena myös osa suomenkielisistä on saatu uskomaan etelänrantaruotsalaisten ylivertaisuuteen, se on jopa kirjattu diktatuuriin perustuslakiin. Myös Yleisradio on mukana tässä aivopesussa, ja niinpä se omistaakin suuren osan ohjelma-ajastaan tekstityille ruotsinkielisille ohjelmille, jotka käsittelevät pääasiassa saariston luontoa, Janne Holménia, Itämeren tilannetta ja uusia niksejä itsepainettujen lahjapapereiden valmistukseen.
Eteläsuomenruotsalaiset vaalivat ylpeinä omaa kylttyyriään, johon kuuluvat juhannuspäivän salkotanssit, paskanmakuinen saaristolaisleipä, marginaalilaji käsipallo ja sivistynyt pikkusormenheiluttelu; jossain mitoissa myös sisäsiittoisuus on osa etelänrantaruotsalaisten tapakulttuuria, jottei tulisi sekoituttua tyhmiin suomijuntteihin[2]. Sekä tietysti siitä valittaminen, kuinka suomenkieliset suhtautuvat heihin niin vihamielisesti (tässä on nähtävissä selvä yhteys juutalaisiin). Eteläsuomenruotsalaiset ovat itseasiassa niin ylpeitä kulttuuristaan, että haluavat aivan välttämättä jakaa sen myös suomenkielisten kanssa.
Etelänrantaruotsalaisten elinkeinoihin kuuluvat golfpallojen lyönti mereen Itämeren pohjan höttööntymisen estämiseksi (Suomen ympäristökeskus maksaa tästä EU-direktiivissä säädettyä ympäristötukea) sekä purjehtimisesta saatava toimeentulotuki (Kelan kaavake Å 69).
Eteläsuomenruotsalaiset asustelevat pääosin Helsingin, Turun ja Maarianhaminan muodostamassa kolmiossa.
Eteläsuomenruotsalaiset vaalivat ylpeinä omaa kylttyyriään, johon kuuluvat juhannuspäivän salkotanssit, paskanmakuinen saaristolaisleipä, marginaalilaji käsipallo ja sivistynyt pikkusormenheiluttelu; jossain mitoissa myös sisäsiittoisuus on osa etelänrantaruotsalaisten tapakulttuuria, jottei tulisi sekoituttua tyhmiin suomijuntteihin[2]. Sekä tietysti siitä valittaminen, kuinka suomenkieliset suhtautuvat heihin niin vihamielisesti (tässä on nähtävissä selvä yhteys juutalaisiin). Eteläsuomenruotsalaiset ovat itseasiassa niin ylpeitä kulttuuristaan, että haluavat aivan välttämättä jakaa sen myös suomenkielisten kanssa.
Etelänrantaruotsalaisten elinkeinoihin kuuluvat golfpallojen lyönti mereen Itämeren pohjan höttööntymisen estämiseksi (Suomen ympäristökeskus maksaa tästä EU-direktiivissä säädettyä ympäristötukea) sekä purjehtimisesta saatava toimeentulotuki (Kelan kaavake Å 69).
Eteläsuomenruotsalaiset asustelevat pääosin Helsingin, Turun ja Maarianhaminan muodostamassa kolmiossa.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Svekokratiamme on kuin apartheid-ajan Etelä-Afrikka. Ero on vain siinä, että Suomessa etuoikeudet liittyvät ruotsin kieleen valkoisen ihonvärin sijasta.
Kanske det skulle vara bra att läsa historia så vet man vad apartheid betyder.
När har en finne blivit förbjuden att komma in till t.ex en butik, bio, museum... eller förbjudits att tala finska någonstans?
Något sådant har inte förekommit i Finland mot finskspråkiga och gör inte det nu heller. Men det som däremot förekommer det hat mot det svenska i landet, det ser ni inte som något problem tydligen. Varför får man inte tala svenska på gatan, i spårvagnen/bussen.... men alla andra språk så bryr man sig inte om?
Men när man är så trång i skallen så är det inte konstigt. Yksi kieli ja yksi sairas mieli!
Apartheid oli syrjimistä ja pienen kansanosan harvainvaltaa. Suomessa tätä syrjimistä ja harvainvaltaa käyttää surut.
Suomi on vapaa maa, joten aivan kaikkea syrjimistä täällä ei tapahdu mitä tapahtui Etelä-Afrikassa, mutta on paikkoja, joihin et ole tervetullut puhumaan suomea.
Myös surujen etuilujärjestelmä ja pakkoruotsi kouluissa aiheuttaa vapauden menetystä, joka ei rikoslain mukaan kriminalisoitu.
Svedebellet aina harminamme.
Vanhusten kertomukset säätyajoista ovat saaneet surulapset pitämään itseään erikoisasemassa olevina yli-ihmisinä. Tätä ruokkii myös heidän vanhempiensa ylimielinen suhtautuminen kantasuomalaisiin. Näin on ollut pitkän aikaa.
Nyt netin ja sosiaalisen median aikakautena nämä vanhusten kertomukset ovat menettämässä hohdettaan ja yhä useampi nuori suru kyseenalaistaa vanhempiensa arvomaailman.
Surut eivät tunnu pistävän vastaan aloitukseen, joten pitänee paikkaansa, vaikka kirjoitus onkin tehty enemmän pakinamielellä.
Me tiedämme jo, että fennot eivät osaa mitään kieltä. Nyt käy ilmi, että geometria ja matematiikka on myös retuperällä ja pahasti H:fors, Åbo och Mariehemn i en triangel? Har fennon hört talas om rektangel, eller bara en rät linje?
Latteaksi jää surun kolmio. Opettele laskemaan mieluummin kuin kunnon ruotsia. Vaikka et sinä rantaruotsilla missään pärjää, joten parempi pitää turpa kiinni.
"H:fors, Åbo och Mariehemn i en triangel? Har fennon hört talas om rektangel, eller bara en rät linje?"
Tässä suru taas takertuu lillukan varsiin ottamalla silmätikukseen kolmion muodon. Samalla ilmoittaa tyhmyytensä ja yksinkertaisuutensa kun ei tajua tämän kolmion tarkoittavan näiden seutujen ja väliseutujen surukeskittymät.
Surulle täytyy tosiaan vääntää kaikki rautalangasta.
Suomenlahdesta tuli Tanskan ja Ruotsin intressipiirien raja. Tanska keskittyi Viron val-
taamiseen (1229) ja Ruotsi Suomen. Birger Jaarli liitti vuonna 1249 Hämeen valloituksella Suomen tiiviisti Ruotsiin, jonne alettiin myös maksaa veroja.
Ruotsin ote Suomesta saattoi vahvistua, koska Novgorod oli heikentynyt vuonna 1240 Venäjälle alkaneen mongolihyökkäyksen takia. Etelä-Karjala liitettiin Ruotsiin 1293 ja Pähkinäsaaren rauha vuonna 1323 määritteli Ruotsin itärajan Karjalan kannaksen halki Raahen tienoille. Rajan ja Vienanmeren välinen alue jäi Ruotsin ja Novgorodin yhteisnautinta-alueeksi, joka jaettiin
Täyssinän rauhassa vuonna 1595. Piispat sopivat vuonna 1346 Turun ja Upsalan hiippakuntien rajaksi Kemijoen, josta näin tuli Ruotsin ”Itämaan” raja.
Nämä etelän varikset tuntuvat alkaneen sisällissodan. Sota vain on taloudellinen. Haalitaan kaikki omaisuus Suomesta ja laitetaan fennot kyykkyyn.
Nyt olisi vastaiskun paikka. Sosialisoidaan äkkiä kaikki omaisuus Suomessa, ennen kuin USA:n vapaakauppasopimus solmitaan. Sen jälkeen Suomi joutuu yritysoikeuteen maksamaan USA:n yrityksille miljardikorvauksia, jos on sanonut yritykselle leikilläänkään ei.