Miksi helluntailaiset opettavat, että...?

Saamani käsityksen mukaan helluntailaiset perustavat opetuksensa Raamatun sijasta ennemminkin kokemuksiin. Miten lie?

Joskus itseänikin hieman ärsyttää tämä hellarien kaanaankieli. Kuitenkin noissa evankelioimispuheissa tulee kyllä heti myös se puoli, että synnistä on tehtävä parannus. Ja jos ihminen tulee aidosti uskoon, niin Pyhä Henki alkaa kyllä puhua sisimmässä synnistä ja Sanaa lukiessa selviää, mikä ei sovi uskovan elämään. Tavallisesti tapahtuukin niin, että erilaisia asioita alkaa kirkastumaan kun uskonaskelia otetaan taipaleen alkaessa.
Ja kyllähän se perussynti on se, että jokainen meistä on syntinen, ilman Kristusta tuhoon tuomittu ja erossa Jumalasta. Ne yksittäiset synnilliset teot ja taipumukset näkyvät sitten kuin synnin hedelminä kenellä vähemmän ja kenellä enemmän ja voi olla että eivät näy ulkopuoliselle ollenkaan.
Nykyihminen on aika vieras Raamatulle, kun asioita ei enää opeteta kotona ja kouluissa.
Pyhä Henki on myös hienotunteinen. Ei hän paljasta syntiselle ensiaskeleitaan uskontiellä ottavalle koko totuutta, mistä nyt tulee luopua ja tehdä pesäero. Jos koko karuus paljastettaisiin siinä hetkessä, niin ihminen menisi epätoivoon ja heittäisi hanskat, ettei tämä minulla onnistu. Olen toivoton. Voi olla kiinni monissa siteissä ja elämässä saattaa olla monelaista sotkua: päihteitä, vääriä ihmissuhteita, väärä ammatti, rikoksia, joita pitää selvittää. Pyhä Henki avaa asteittain solmuja ja kypsyttää ihmisen ja olosuhteet uuteen elämään.
Tästä on hyvä esimerkki Raamatussa. Kun opetuslapset julistivat evankeliumia pakanoille, joilla ei ollut mitään tietoa kristinuskosta. Alussa neuvottiin vain muutama perusjuttu, mistä luopua: epäjumalanpalvelus, veri ja haureus. Sitten jatkossa seurasi muuta tärkeää, mutta ensi alkuun ei annettu liian suurta muutosta.

Sen tähden minä olen sitä mieltä, ettei tule rasittaa niitä, jotka pakanuudesta kääntyvät Jumalan puoleen,
vaan heille kirjoitettakoon, että heidän pitää karttaman epäjumalien saastuttamaa ja haureutta ja lihaa, josta ei veri ole laskettu, sekä verta... Apt 15: 19 -20
Olisi noilla pakanoilla ollut varmaan paljon muutakin poispantavaa, mutta ei ihminen kestä, jos häneltä vaaditaan liian paljon lyhyessä aikavälissä.

Osaatteko kertoa kaanaankielestänne vai ette?

Niinpä niin se kaanaan kieli. Kun on pitkään uskossa ja jos ei satu olemaan toisiin suuntiin kuuluvien kristittyjen parissa, niin voi tulla omalle porukalle tyypillisiä sanontoja ja jopa tapoja. Joillakin vanhoilla julistajilla on saarnatessa se tietty paatos tai nuotti. Voidaan käyttää termejä joita "ulkopuolinen" ei oikein ymmärrä. Itse kyllä ymmärretään, mutta ei ajatella että porukkaan kuuluvalle kaikki on kuin hepreaa.
Hellarit tervehtivät toisiaan sanalla rauhaa, tai Jumalan rauhaa. Tämä on seurakuntaan kuulumattomalle joskus outoa. No käytäntö lienee tullut Raamatun paikasta, kun Jeesus sanoi ilmestyessään ylösnousemuksen jälkeen opetuslapsille"rauha teille"
Moniko ymmärtänee, mitä puhuja tarkoittaa kun julistaa, että päästään Karitsan häihin ja Jeesus tulee noutamaan tuuliin ja pilviin.

Olin kerran Karjalassa tulkkina ja siellä eräs hieman päihtynyt mies oli ymmällään, että ei voi käsittää miten hän partasuukko voisi ottaa Jeesuksen sydämeen. Osa porukkaa piti miestä pilkkaajana, mutta käsitin että mies ei yksinkertaisesti ymmärtänyt mitä asialla tarkoitetaan.
Jospa tässä pieni selonteko kiinnostuneelle kanaan kielestämme. Todella tulisi miettiä että puhuu tavalla, jota varsinkin nykypolven Raamatulle vieras ihminen ymmärtäisi.

Pitkään uskossa olleena koen Jumalan pelon enemmänkin kunnioituksena Jumalaa kohtaan. Kun olimme erossa Jumalasta, niin se yhteyden puute ja pelko rangaistuksesta sai pelkäämään Jumalaa. Kun Aatami ja Eeva lankesi, niin he alkoivat pelätä Jumalaa ja pelossa on aina rangaistus.
Kun ihminen uudestisyntyy ja kokee Jumalan armon ja rakkauden, niin syntyy rakkaus ja kunnioitus Jumalaa kohtaan. Ankarasta Herrasta ja Jumalasta tulee Abba, (Isukki) rakastava Taivaallinen Isä. Ja jos rakastaa syntisten Vapahtajaa niin tahtoo kunnioittaa ja ei halua murehduttaa Pyhää Henkeä. Kun sain kokea Jumalan armon ja rakkauden, niin myös vapauduin kuoleman pelosta ja sain voiman elää.
Varsinkin lapsille ja heikoille vanhuksille tulisi julistaa armon evankeliumia ja ei alkaa pelotella helvetin kauhuilla niin kuin jossain lakisävytteissä perheissä ja piireissä saatetaan vieläkin tehdä.
Minulla ei ole ollut enää aikoihin maallista isää. Kyllä minulle Jumala on ennen kaikkea rakastava Isä. Tämä innostaa tekemään myös evankelumin työtä maan ääriin saakka.

Jeesus otetaan vastaan Jumalan sanan kuulemisen kautta: joka ottaa vastaan Jumalan sanan (tai Jeesuksen sanat), ottaa vastaan itsensä Jeesuksen, ja joka ottaa vastaan Jumalan sanan (evankeliumin) julistajan sanoman, ottaa vastaan Jeesuksen.

Johanneksen evankeliumi:
1:12 Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi, niille, jotka uskovat hänen nimeensä,

5:43 Minä olen tullut Isäni nimessä, ja te ette ota minua vastaan; jos toinen tulee omassa nimessään, niin hänet te otatte vastaan.

12:48 Joka katsoo minut ylen eikä ota vastaan minun sanojani, hänellä on tuomitsijansa: se sana, jonka minä olen puhunut, se on tuomitseva hänet viimeisenä päivänä.

13:20 Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka ottaa vastaan sen, jonka minä lähetän, se ottaa vastaan minut; mutta joka ottaa vastaan minut, se ottaa vastaan hänet, joka on minut lähettänyt.

17:8 Sillä ne sanat, jotka sinä minulle annoit, minä olen antanut heille; ja he ovat ottaneet ne vastaan ja tietävät totisesti minun lähteneen sinun tyköäsi ja uskovat, että sinä olet minut lähettänyt.

Apostolien teot:
8:14 Mutta kun apostolit, jotka olivat Jerusalemissa, kuulivat, että Samaria oli ottanut vastaan Jumalan sanan, lähettivät he heidän tykönsä Pietarin ja Johanneksen.

1.Tessalonikalaiskirje:
1:6 ja teistä tuli meidän seuraajiamme ja Herran, kun suuressa ahdingossa otitte sanan vastaan ilolla Pyhässä Hengessä,

2:13 Ja sentähden me myös lakkaamatta kiitämme Jumalaa siitä, että te, kun saitte meiltä kuulemanne Jumalan sanan, otitte sen vastaan, ette ihmisten sanana, vaan, niinkuin se totisesti on, Jumalan sanana, joka myös vaikuttaa teissä, jotka uskotte.

Joka ottaa vastaan sanoman Jeesuksen kristuksen verestä, ottaa vastaan myös sen hengen, jonka Jumala antaa (joka uskoo evankeliumin, saa pyhän hengen). On mahdollista ottaa vastaan myös toinen henki, kun uskotaan saarnaa "toisesta Jeesuksesta" (katolinen Jeesus).

2.Korinttolaiskirje:
11:4 Sillä jos joku tulee ja saarnaa jotakin toista Jeesusta kuin sitä, jota me olemme saarnanneet, tai jos te saatte toisen hengen, kuin minkä olette saaneet, tai toisen evankeliumin, kuin minkä olette vastaanottaneet, niin sen te hyvin kärsitte.

Efesolaiskirje:
3:14 Sentähden minä notkistan polveni isän edessä,
3:15 josta kaikki, millä isä on, taivaissa ja maan päällä, saa nimensä,
3:16 että hän kirkkautensa runsauden mukaisesti antaisi teidän, sisällisen ihmisenne puolesta, voimassa vahvistua hänen henkensä kautta
3:17 ja kristuksen asua uskon kautta teidän sydämissänne,

"Sydämen avaaminen" Jeesukselle tai Jumalan sanalle on ihan normaaliin puhekieleen kuuluva ilmaisu, jolla kehotetaan ihmisiä ottamaan vastaan se hyvä sanoma, jonka julistajaksi Jumala on lapsensa kutsunut.

Raamatussa käytetään tästä "sydämen avaamisesta" ehkä hieman toisenlaisia sanoja, mutta ajatus on sama:

Apostolien teot:
2:40 Ja monilla muillakin sanoilla hän vakaasti todisti; ja hän kehoitti heitä sanoen: "Antakaa pelastaa itsenne tästä nurjasta sukupolvesta."

2.Korinttolaiskirje:
5:20 Kristuksen puolesta me siis olemme lähettiläinä, ja Jumala kehoittaa meidän kauttamme. Me pyydämme Kristuksen puolesta: antakaa sovittaa itsenne Jumalan kanssa.

Markuksen evankeliumi:
1:15 ja sanoi: "Aika on täyttynyt, ja Jumalan valtakunta on tullut lähelle; tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi."

Niin - yksi kehotus on kehotus "uskoa" evankeliumi. Se on nimittäin sanan kuulijan vastuulla päättää, uskooko kuulemansa sanan vai torjuuko sen pois luotaan.

Apostolien teot:
2:38 Niin Pietari sanoi heille: "Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan.

Apostolien teot:
3:19 Tehkää siis parannus ja kääntykää, että teidän syntinne pyyhittäisiin pois,

"Tehkää parannus" on kehotus "muuttaa mielensä" ja "kääntyä"...

"Sydämen avaamista" ei sanota sanasta sanaan suoraan Ut:ssa, mutta siihen viitataan monin eri sanoin ja tavoin.

Matteuksen evankeliumi:
7:7 Anokaa, niin teille annetaan; etsikää, niin te löydätte; kolkuttakaa, niin teille avataan.
7:8 Sillä jokainen anova saa, ja etsivä löytää, ja kolkuttavalle avataan.

Tässä kohdassa Jeesus kehottaa opetuslapsiaan ja muita kuulijoitaan etsimään ja kolkuttamaan jotta he löytäisivät ja heille avattaisiin. Asia toimii siis näinkin päin. Kun Jumala kutsuu ja pelastuksen porttiin kolkutetaan, niin Jumala avaa oven ja kutsuttu pääsee sisälle lammastarhaan. Se, joka menee tällä tavalla Jeesuksen kautta sisälle lammastarhaan pelastuu: Jeesus on ovi, jonka kautta mennään sisälle Jumalan valtakuntaan (Joh 10:1-18; Joh 14:1-11).

Jeesus sanoo seisovansa "seurakunnan" oven ulkopuolella ja kolkuttavansa, että se avaisi oven ja päästäisi hänet sisälle. Tätä sanaa on sovellettu myös Jumalan valtakunnan ulkopuolella olevan yhden ihmisen elämään, jonka sydämen ovella Jeesus seisoo ja kolkuttaa, ja tahtoo, että se kutsuttu ihminen ottaisi hänet vastaan (avaisi sydämensä oven herralle Jeesukselle).

Ilmestyskirja:
3:20 Katso, minä seison ovella ja kolkutan; jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, niin minä käyn hänen tykönsä sisälle ja aterioitsen hänen kanssaan, ja hän minun kanssani.

Vanhassa testamentissa puhutaan esikuvallisesti "sydämen ympärileikkauksesta", jolla tarkoitetaan sydämen avaamista herralle ja Jumalan sanalle, kääntymykseen ja mielenmuutokseen tulemista, evankeliumin uskomista.

5.Mooseksen kirja:
10:16 Ympärileikatkaa sentähden sydämenne älkääkä olko enää niskureita.

Jeremia:
4:4 Ympärileikatkaa itsenne Herralle ja poistakaa sydämenne esinahka, te Juudan miehet ja Jerusalemin asukkaat, ettei minun vihani syttyisi kuin tuli ja palaisi, eikä olisi sammuttajaa, teidän tekojenne pahuuden tähden.

"Tule Jumalan luo sellaisena kuin olet"

Kun Jumala kutsuu ihmistä mielenmuutokseen ja valtakuntaansa, niin sen ihmisen ei tarvitse ensin itse parannella itseään, jotta kelpaisi siten Jumalalle oman erinomaisuutensa ja hyvyytensä kautta. Sen sijaan että joku näin toimisi, voi hän tulla syntisenä ja täysin kelvottomana oman itsensä kautta Jumalan tykö, ja Jumala ottaa hänet lapsekseen, kun tämä kutsuttu uskoo evankeliumin sanan. Toki kutsutulla on tässä vaiheessa jo tahto mielenmuutokseen (parannukseen) ja syntien hylkäämiseen.

Myös mielenmuutosta ja kääntymystä pois pahuudesta tulee saarnata, niin kuin edellä lainaamissani kohdissa sanottiin.

Luukkaan evankeliumi:
24:47 ja että parannusta (mielenmuutosta) syntien anteeksisaamiseksi on saarnattava hänen nimessänsä kaikille kansoille, alkaen Jerusalemista.

Jumalan pelko on puhdasta ja se on pahan karttamista jne.

Jumalan pelosta ei tarvitse luopua vaan saamme elää siinä ja kehotamme muitakin uskomaan ja pelkäämään Jumalaa

2.Korinttolaiskirje:
5:11 Kun siis tiedämme, mitä Herran pelko on, niin me koetamme saada ihmisiä uskomaan, mutta Jumala kyllä meidät tuntee; ja minä toivon, että tekin omissatunnoissanne meidät tunnette.

Jumalan pelko on eri asia kuin tuomion pelko. Pelastuneella ja rakkaudessa täydelliseksi tulleella ei ole rangaistuksen pelkoa... (1Joh 4)

Jumala vihaa syntisiä ja jumalattomia. Tämä on selvä Jumalan sanan ilmoitus. Mutta vaikka hän vihaa syntisiä ja jumalattomia, tahtoo hän myös heidän parastaan ja kutsuu heitä pois pahuudestaan, saamaan mielenmuutosta ja syntien anteeksiantoa häneltä itseltään...

Psalmit:
5:5 Sillä sinä et ole se Jumala, jolle jumalattomuus kelpaa. Paha ei saa asua sinun tykönäsi.
5:6 Ylvästelijät eivät kestä sinun silmiesi edessä; sinä vihaat kaikkia väärintekijöitä.

Psalmit:
11:5 Herra tutkii vanhurskaat, mutta jumalattomia ja niitä, jotka vääryyttä rakastavat, hänen sielunsa vihaa.
11:6 Hän antaa sataa jumalattomien päälle pauloja, tulta ja tulikiveä; polttava tuuli on heidän maljansa osa.

Sananlaskut:
6:16 Näitä kuutta Herra vihaa, ja seitsemää hänen sielunsa kauhistuu:
6:17 ylpeitä silmiä, valheellista kieltä, käsiä, jotka vuodattavat viatonta verta,
6:18 sydäntä, joka häijyjä juonia miettii, jalkoja, jotka kiiruusti juoksevat pahaan,
6:19 väärää todistajaa, joka valheita puhuu, ja riidan rakentajaa veljesten kesken.

Hoosea:
9:15 Kaikki heidän pahuutensa on Gilgalissa, sillä siellä minä rupesin heitä vihaamaan. Heidän tekojensa pahuuden tähden minä karkoitan heidät temppelistäni pois. En minä enää heitä rakasta: kaikki heidän ruhtinaansa ovat niskureita.

Malakia:
1:1 Ennustus, Herran sana Israelille, Malakian kautta.
1:2 Minä olen teitä rakastanut, sanoo Herra. Mutta te sanotte: "Missä sinä olet osoittanut rakkautesi meihin?" Eikö Eesau ollut Jaakobin veli, sanoo Herra, ja Jaakobia minä rakastin,
1:3 mutta Eesauta minä vihasin; ja minä tein hänen vuorensa autioiksi ja annoin hänen perintöosansa erämaan aavikkosusille.
1:4 Jos Edom sanoo: "Me olemme ruhjotut, mutta me rakennamme rauniot jälleen", niin Herra Sebaot sanoo näin: He rakentakoot, mutta minä revin maahan; ja heidän nimensä olkoon: "jumalattomuuden maa" ja "kansa, johon Herra on vihastunut iankaikkisesti."

3.Mooseksen kirja:
26:30 Ja minä kukistan teidän uhrikukkulanne ja hävitän teidän auringonpatsaanne ja panen teidän ruumiinne teidän kivijumalienne ruumiiden päälle, ja minun sieluni inhoaa teitä.

Johanneksen evankeliumi:
3:36 Joka uskoo Poikaan, sillä on iankaikkinen elämä; mutta joka ei ole kuuliainen Pojalle, se ei ole elämää näkevä, vaan Jumalan viha pysyy hänen päällänsä."

1.Tessalonikalaiskirje:
2:14 Sillä teistä, veljet, on tullut niiden Kristuksessa Jeesuksessa olevien Jumalan seurakuntain seuraajia, jotka ovat Juudeassa, sillä tekin olette kärsineet omilta kansalaisiltanne samaa kuin he juutalaisilta,
2:15 jotka tappoivat Herran Jeesuksenkin ja profeetat ja ovat vainonneet meitä, eivätkä ole Jumalalle otollisia, vaan ovat kaikkien ihmisten vihollisia,
2:16 kun estävät meitä puhumasta pakanoille heidän pelastumiseksensa. Näin he yhäti täyttävät syntiensä mittaa. Viha onkin jo saavuttanut heidät, viimeiseen määräänsä asti.

Roomalaiskirje:
8:5 Sillä niillä, jotka elävät lihan mukaan, on lihan mieli, mutta niillä, jotka elävät Hengen mukaan, on Hengen mieli.
8:6 Sillä lihan mieli on kuolema, mutta hengen mieli on elämä ja rauha;
8:7 sentähden että lihan mieli on vihollisuus Jumalaa vastaan, sillä se ei alistu Jumalan lain alle, eikä se voikaan.
8:8 Jotka lihan vallassa ovat, ne eivät voi olla Jumalalle otolliset.

Roomalaiskirje:
1:18 Sillä Jumalan viha ilmestyy taivaasta kaikkea ihmisten jumalattomuutta ja vääryyttä vastaan, niiden, jotka pitävät totuutta vääryyden vallassa,

Juuda:
1:14 Heistäkin Eenok, Aadamista seitsemäs, on ennustanut, sanoen: "Katso, Herra tulee tuhannen tuhansine pyhinensä
1:15 tuomitsemaan kaikkia ja rankaisemaan kaikkia jumalattomia kaikista heidän jumalattomista teoistansa, joita he jumalattomuudessaan ovat tehneet, ja kaikesta julkeasta, mitä nuo jumalattomat syntiset ovat häntä vastaan puhuneet."

1:22 Ja armahtakaa toisia, niitä, jotka epäilevät, pelastakaa heidät, tulesta temmaten;
1:23 toisia taas armahtakaa pelolla, inhoten lihan tahraamaa ihokastakin.

Ilmestyskirja:
11:18 Ja pakanakansat ovat vihastuneet, mutta sinun vihasi on tullut, ja tullut on aika tuomita kuolleet ja maksaa palkka sinun palvelijoillesi profeetoille ja pyhille ja niille, jotka sinun nimeäsi pelkäävät, pienille ja suurille, ja turmella ne, jotka maan turmelevat."

En ole hellari eikä minusta sellaista koskaan tule.

Kantani iankaikkiseen rangaistukseen on se, että tuomitut kärsivät tuomiolla (syntien syyksi lukemisen aikana) ja ehkä vielä sen jälkeen tekojensa mukaan sovitetun ajan oikeudenmukaisesti ja oikeamielisen Jumalan säädöksestä "vankeutta" (Matt 5:26; 18:34-35) tai "lyöntejä" (Luuk 12:42-50; 2Kor 5:10; Joh 5:27-30), minkä jälkeen heidät surmataan (tai heidän annetaan kuolla) ja he kuolevat ikuisen kuoleman, josta ei ole enää ylösnousemusta, ja heidät tuhotaan lopullisesti, niin että heistä ei jää mitään jäljelle. (Ilm 20:10-15)

"Iankaikkisen tulen rangaistus" on kielikuva, jolla tarkoitetaan lopullista ja peruuttamatonta hävitystä, tuhoa.

Jumala on hyvä niitä kohtaan, jotka häntä rakastavat ja hänessä hänen armostaan pysyvät ja ankara niitä kohtaan, jotka luopuvat pois hänestä tai torjuvat hänet pois luotaan ja elävät pahuudessaan hänestä erossa.

Roomalaiskirje:
11:22 Katso siis Jumalan hyvyyttä ja ankaruutta: Jumalan ankaruutta langenneita kohtaan, mutta hänen hyvyyttänsä sinua kohtaan, jos hänen hyvyydessänsä pysyt; muutoin sinutkin hakataan pois.

Eivätkö helluntailaiset itse kommentoi opetuksiaan?