Halonen armahti kaksoissurmaajan
Presidentti Tarja Halonen armahti vuoden viimeisessä presidentinesittelyssä murhasta ja taposta tuomitun elinkautisvangin Reijo Hammarin.
Tässä jutussa myös:
Pitkä ja raju karkumatka
"Ei enää rikoksia"
Tappajanainen selvisi vähällä
Suomen vaarallisimmaksi vangiksi aikanaan kutsuttu kaksoissurmaaja Reijo Hammar (nykyisin Andreas Hammar) aloitti uuden vuoden vapaana miehenä. Presidentti Tarja Halonen päätti Hammarin armahduksesta torstaina.
Vielä saman päivän iltana mies pakkasi tavaransa ja lähti Suomenlinnan työsiirtolasta, missä hän oli kärsimässä elinkautistuomionsa viime vaihetta.
Pitkä ja raju karkumatka
Reijo Hammar, 51, tuli 1980-luvun lopulla tunnetuksi ns. Kakolan karkurina. Mies oli istumassa elinkautistuomiota vuonna 1986 ruotsinlaivalla tehdystä liikemiehen murhasta, kun hän kaksi vuotta myöhemmin karkasi kahden vankitoverinsa kanssa Turun keskusvankilasta.
Paon yhteydessä Hammar ampui vartijaa katkaistulla haulikolla. Lapissa karkureille tuli erimielisyyttä, jolloin Hammar tappoi kaverinsa lyömällä tätä kirveellä päähän.
Yli kuukauden kestänyt karkumatka herätti suurta huomiota ja aiheutti laajat etsinnät niin Suomessa kuin myös Ruotsissa. Väkivaltarikoksista tuomitut karkurit tekivät pakonsa aikana useita pankkiryöstöjä.
Elokuussa 1988 Hammar jäi vihdoin kiinni Tukholmassa, ja hänet palautettiin Suomeen.
"Ei enää rikoksia"
Pakomatkaansa ja lyhyitä lomiaan lukuunottamatta Hammar on istunut vankilassa vuodesta 1986 lähtien.
Hammarin siirtäminen pari vuotta sitten Sörkasta Suomenlinnan työsiirtolaan ennakoi sitä, että hänet tultaisiin lähiaikoina vapauttamaan.
Hammarin vaimo oli aiemmin anonut miehelleen turhaan armahdusta. Tällä kertaa anoja oli Hammar itse.
Mies oli käyttäytynyt hyvin jo suljetussa vankilassa. Moitteita ei myöskään kuulunut sen enempää Suomenlinnan työmaalta kuin miehelle myönnetyiltä lomilta.
Perheellinen Hammar vakuutti Alibin haastattelussa (11/03) olevansa muuttunut mies. Rikokset olivat hänen mukaansa taakse jäänyttä elämää. Poliisien kanssa hän ei enää tulisi olemaan tekemisissä.
- Ei enää tarvitse olla, Hammar sanoi.
Presidentti Halonen hyväksyi Andreas Hammarin anomuksen ilman perusteluja.
Tappajanainen selvisi vähällä
Andreas Hammarin lisäksi Tarja Halonen armahti murhasta runsaat 14 vuotta istuneen elinkautisvangin. Vuonna 1956 syntynyt mies oli syyllistynyt törkeään pahoinpitelyyn ja murhaan Tampereella huhtikuussa 1989.
Armahdettujen joukossa oli myös taposta kahdeksan ja puolen vuoden tuomion saanut nainen, joka ehti istua vankeudessa vajaat kaksi vuotta. Halonen päästi naisen ehdonalaiseen.
Vapaaksi pääsi myös vankilassa ollut aseistakieltäytyjä. Kaksi muuta armahdettua olivat maksamattomien sakkojen takia vankilaan menossa olleita miehiä.
Laittomista uhkauksista, kätkemisrikoksesta ja petoksesta 7 kuukauden tuomion saaneen rangaistuksen Halonen muutti yhdyskuntapalveluksi.
RISTO KUNNAS
[email protected]
Nyt se on todistettu, että naiset pääsee vankilastakin helpommin! Tämäkin juttu kääntyy varmaan meidän miesten niskaan.
Kun te feministit olette omasta mielestänne niin viisaita, kertokaapa, miksi "koko" kansan Tavja menee ja tekee jotain näin typerää?!!
Miten itse toimisitte, jos voisitte päättää elinkautisvankien (mies/nainen) kohtalosta? Haluaisitteko te murhaajat takaisin keskuutenne mahdollisimman pian?
Kummastuttaa tämä nykyajan meininki. Rikollisetkin ovat vapaalla jalalla ennenkuin heidän uhrinsa ruumiit ovat hädin tuskin kylmenneet.
Presidentti Tarja Halonen armahti vuoden viimeisessä presidentinesittelyssä murhasta ja taposta tuomitun elinkautisvangin Reijo Hammarin.
Tässä jutussa myös:
Pitkä ja raju karkumatka
"Ei enää rikoksia"
Tappajanainen selvisi vähällä
Suomen vaarallisimmaksi vangiksi aikanaan kutsuttu kaksoissurmaaja Reijo Hammar (nykyisin Andreas Hammar) aloitti uuden vuoden vapaana miehenä. Presidentti Tarja Halonen päätti Hammarin armahduksesta torstaina.
Vielä saman päivän iltana mies pakkasi tavaransa ja lähti Suomenlinnan työsiirtolasta, missä hän oli kärsimässä elinkautistuomionsa viime vaihetta.
Pitkä ja raju karkumatka
Reijo Hammar, 51, tuli 1980-luvun lopulla tunnetuksi ns. Kakolan karkurina. Mies oli istumassa elinkautistuomiota vuonna 1986 ruotsinlaivalla tehdystä liikemiehen murhasta, kun hän kaksi vuotta myöhemmin karkasi kahden vankitoverinsa kanssa Turun keskusvankilasta.
Paon yhteydessä Hammar ampui vartijaa katkaistulla haulikolla. Lapissa karkureille tuli erimielisyyttä, jolloin Hammar tappoi kaverinsa lyömällä tätä kirveellä päähän.
Yli kuukauden kestänyt karkumatka herätti suurta huomiota ja aiheutti laajat etsinnät niin Suomessa kuin myös Ruotsissa. Väkivaltarikoksista tuomitut karkurit tekivät pakonsa aikana useita pankkiryöstöjä.
Elokuussa 1988 Hammar jäi vihdoin kiinni Tukholmassa, ja hänet palautettiin Suomeen.
"Ei enää rikoksia"
Pakomatkaansa ja lyhyitä lomiaan lukuunottamatta Hammar on istunut vankilassa vuodesta 1986 lähtien.
Hammarin siirtäminen pari vuotta sitten Sörkasta Suomenlinnan työsiirtolaan ennakoi sitä, että hänet tultaisiin lähiaikoina vapauttamaan.
Hammarin vaimo oli aiemmin anonut miehelleen turhaan armahdusta. Tällä kertaa anoja oli Hammar itse.
Mies oli käyttäytynyt hyvin jo suljetussa vankilassa. Moitteita ei myöskään kuulunut sen enempää Suomenlinnan työmaalta kuin miehelle myönnetyiltä lomilta.
Perheellinen Hammar vakuutti Alibin haastattelussa (11/03) olevansa muuttunut mies. Rikokset olivat hänen mukaansa taakse jäänyttä elämää. Poliisien kanssa hän ei enää tulisi olemaan tekemisissä.
- Ei enää tarvitse olla, Hammar sanoi.
Presidentti Halonen hyväksyi Andreas Hammarin anomuksen ilman perusteluja.
Tappajanainen selvisi vähällä
Andreas Hammarin lisäksi Tarja Halonen armahti murhasta runsaat 14 vuotta istuneen elinkautisvangin. Vuonna 1956 syntynyt mies oli syyllistynyt törkeään pahoinpitelyyn ja murhaan Tampereella huhtikuussa 1989.
Armahdettujen joukossa oli myös taposta kahdeksan ja puolen vuoden tuomion saanut nainen, joka ehti istua vankeudessa vajaat kaksi vuotta. Halonen päästi naisen ehdonalaiseen.
Vapaaksi pääsi myös vankilassa ollut aseistakieltäytyjä. Kaksi muuta armahdettua olivat maksamattomien sakkojen takia vankilaan menossa olleita miehiä.
Laittomista uhkauksista, kätkemisrikoksesta ja petoksesta 7 kuukauden tuomion saaneen rangaistuksen Halonen muutti yhdyskuntapalveluksi.
RISTO KUNNAS
[email protected]
Nyt se on todistettu, että naiset pääsee vankilastakin helpommin! Tämäkin juttu kääntyy varmaan meidän miesten niskaan.
Kun te feministit olette omasta mielestänne niin viisaita, kertokaapa, miksi "koko" kansan Tavja menee ja tekee jotain näin typerää?!!
Miten itse toimisitte, jos voisitte päättää elinkautisvankien (mies/nainen) kohtalosta? Haluaisitteko te murhaajat takaisin keskuutenne mahdollisimman pian?
Kummastuttaa tämä nykyajan meininki. Rikollisetkin ovat vapaalla jalalla ennenkuin heidän uhrinsa ruumiit ovat hädin tuskin kylmenneet.
Vastaukset 12
Vanhimmat
en myöntäisi armahduksia.
En kenellekään.
---
Miten paljon sakkoja saadaan anteeksi ("armahdetaan")? Millainen on käytäntö?
Kaikki muut vapautetut olivatkin sitten miehiä. Uskon helposti, jostain syystä. Ilmeisesti nainen ei siinä kahdessa vuodessa ehtinyt karata ja tappaa ketään, Hammar oli ripeämpi, siitä ymmärrettävä pikku viive miehen kohdalla. Turha sinun on valittaa miehen "kovempaa" osaa. Hammarin tarina rikosten ammattimaisena uusijana selvitettiin, mutta naisen ainokaisesta taposta ei mainita mitään. Olisikohan tappanut ukkonsa, ja mitkähän olivat syyt ...?
Miksi muuten alempana oleva avaus ei kelvannut? Hätähätä päästä valittamaan miesten "uhriosaa" feministeille? Miehiä sorretaan, nyyh.
Onko mielestäsi vajaa 2 vuotta taposta riittävästi? Etenkin, jos tuomioistuin on katsastanut teon 8 vuoden hintaiseksi.
Ja mitäs lätinä tämä on: "mutta naisen ainokaisesta taposta ei mainita mitään. Olisikohan tappanut ukkonsa, ja mitkähän olivat syyt ...?
Et kai ala tehdä ennakko-olettamuksia ja sen perusteella jakaa tuomioitasi, vailla parempaa tietoa? Tapetussahan se vika kuitenkin oli, vai?
Hyi! Senkin lebsufeministi...yäk!
... vikaa lukutaidossa vai lukemisen ymmärtämisessä? Vertaile rikoksia ja rangaistuksia. Eiköhän jokaisen ajattelukykyisen mielestä myös sillä ole merkitystä, ketkä vapautetuista todennäköisesti tappavat uudestaan. Se nainenko?
itse päästäisi tappajaa kahden vuoden istumisella vapaaksi. Sinusta tämä oli ilmeisesti ihan ok. Ai niin mutta eihän se tod.näk. tapa uudestaan, kun se on absoluuttisen hyvä olento, nainen. Tekaisit kyllä aika pikaisen luonneanalyysin noinkin vähäisen tiedon pohjalta, mitä ko. tapauksesta on julki annettu.
Lue, mitä kirjoitin exLotalle. Varmaan luitkin, mutta pitää vaan päästä ilkkumaan, se on pääasia, eikö? Tietenkin myös naisen tuomio siis mielestäni jäi liian vähäiseksi, mutta SE EI OLLUT AINOA LIIAN VÄHÄINEN TUOMIO, muut kepeästi vapautetut olivat miehiä. Avaaja kitisi vain naisen vapauttamisesta, tyypilliseen palstan sovinistityyliin, vain naisen vapautus oli väärin, ei miesten. Tätä ihmettelin. Joko selvisi? Jos ei, niin ravistele päätäsi, jospa aivosolut lähtisivät vihdoin liikkeelle. Enää en tätä selitä, oletan muut normaaliälyisiksi.
vaikka ensimmäistäkään tappajaa ei koskaan vapautettaisi. En silti oikein ymmärrä, mitä oikein kouhkaat. Noiden vapautettujen (mies)vankien tuomiot ovat kuitenkin aika linjassaan yleisen käytännön mukaan (n. 15 vuotta kakkua). On eri keskustelun paikka, onko tämä yleinen linja oikea vai väärä. Mutta on syytäkin pöyristellä, että miksi tämä yksi sitten pääsee vajaalla kahdella vuodella ja armahdus. Eipä muistu yhtään vastaavaa esimerkkiä mieleen. Tottakai se herättää ihmetystä, että miksi moinen poikkeus.
Sitäpaitsi, uskon, että tuommoisen 15 vuoden ajanjaksolla pystyy jo psykiatriapuolen ihmiset hieman projisoimaan, onko vangin mielentilassa tapahtunut kehitystä ja mihin suuntaan. Noin pitkällä aikavälillä saa jo vähän perspektiiviä aiheeseen, mutta saako sitä miten hyvin parissa vuodessa? Tämänkin takia on hyvin arveluttaa vapauttaa tappajia noin lyhyen ajanjakson jälkeen.
Ja itseasiassa en lukenut vastaustasi exlotalle kuin vasta nyt. Ei kiinnosta, mitä jauhat muiden kanssa. Kiinnostavuttasi ja uskottavuuttasi keskustelijana eivät yhtään paranna tuollaiset aivosolu/normaaliäly-heitot ja kyseenalaistukset. Enempikin ne viestivät siitä, että vastaajalta itseltään on argumentit ja järkikapasiteetti äärirajoillaan, kun asiallisten vastavetojen sijaan siirrytään solvaus- ja räksytyslinjalle. Mutta omaa uskottavuuttasihan sinä sillä syöt.
Pena asettaa arvostelemansa kirjoittajan uskottavuuden kyseenalaiseksi. Kuitenkin hän itse työntää epäuskottavan henkilön päähän ajatuksia, mitä epäuskottava ei ole esittänyt. Kukaan ketjun kirjoittaja ei ole esittänyt, paitsi tietenkin Pena itse. Kuka onkaan epäuskottava? Ettäkö taposta saisi Suomessa 15 v kakkua, täydellistä asiantuntemattomuutta. Tappo ei ole murha. Hiven reilua rehellisyyttä ja vähän enemmän oikeaa tietoa, niin saattaisit kelvata keskustelijaksi arvostelemaan muita, palaa asiaan taas 5 v päästä, palaathan?
Tämä ei kyllä ole tasa.arvo kysymys, vaan kyseessä on yhteiskunnallemme tyypillinen rikollisten hyysäys ja heidän hyvinvoinnistaan huolehtiminen.
Oleellista tuon ajan kannalta tuossa jutussa on se, että naisen tuomio oli taposta eikä murhasta kuten näillä pidemmän tuomion kärsineillä miehillä. Käsittääkseni taposta normaalistikin saadaan pienempiä tuomioita eikä se tekona ole yhtä suunnitelmallinen kuin murha. Mutta oli miten oli, niin kaiken kaikkiaan nämä tuomiot ovat kyllä kaikilla järkyttävän pieniä. Halvalla menee ihmishenki, kun normaali käytäntö lienee se, että valtaosa murhaajista selviää ainakin ensikertalaisene tuomiostaan reilusti alle kymmenen vuoden.
Rankkojen rikosten tuomiot ovat usein mielestäni alkujaankin liian lieviä, mutta varsinkaan Suomessa sovellettavaa säännönmukaista rangaistusten puolittamista ja ylisuopeaa armahduskäytäntöä en hyväksy. Vastasin kommentissani avaajalle, joka sovinisminsa sokaisemana oli kuohuissaan vain naisen armahduksesta, muusta ei piitannut.