Katolisen kirkon historia on todella verinen ja pimeä ja edelleen katolinen kirkko eksyttää.
-Aiemmin kidutettiin ihmisiä jotka eivät halunneet liittyä kirkkoon (olen nähnyt eri välineitä joita tuolla ajalla käytettiin). Nykyään monet jäsenet kiduttavat itseään, mikä ei ole Jumalan tahto. Pyhä Henki ei ohjaa tekemään pahaa muille tai itselleen.
-Käytiin sotia (Jeesus varoitti susista lampaiden vaatteissa)
-Annettiin ihmisille ymmärtää että Latinan kieli on pyhä kieli ja sitä pitää käyttää...tämä aiheutti sen että kansa ei tajunnut mitään missä käytettiin latinaa...eri asioista tehtiin mysteereitä ja ne haluttiin kiehtoa kansaa.
-Annettiin ihmisille ymmärtää, että vain kirkon papit ym voivat ymmärtää Jumalan Sanaa. Sanoivat jopa kansalle että on vaarallista jos ihminen lukee Raamattua "yksinään". Näin kansa saatiin kuuntelemaan kirkon oppeja. Ja ne eivät ole Jumalan Sanan mukaisia.
-Edelleen annetaan ymmärtää että on vaarallista että on suhde Jeesuksen, Herramme, kanssa kirkon ulkopuolella. Kirkko vaatii ihmisiä kuulumaan kirkkoon, ja antaa ymmärtää että jos ei kuulu kirkkoon ei ole pelastunut. Tämä on suuri harhaoppi. Jumala käskee eroamaan vääristä opeista esim. 2. Kor. 6-luku.
-Kirkko pelotteli ihmisiä että pieni vauva joutuisi kadotukseen, jos häntä ei ole kastettu. Tästä syystä ihmiset paniikissa alkoivat liittymään kirkon jäseniksi ja kastamaan vauvoja jotta ne pelastuisivat. Edelleen katolinenkirkko (myös esim. luterilainen kirkko) antaa ymmärtää että vauvakaste pelastaa, mikä ei pidä paikkaansa.
-Marian, pyhimysten, Paavin, enkelien palvonta on Jumalan Sanan vastaista. On hyvä myös huomioida, että Maria ei ole enää neitsyt Maria, hän sai lapsia sen jälkeen kun Jeesus oli hänen kauttansa tullut maailmaan. Varmasti Maria on yksi ihmisistä taivaassa, mutta meidän ei tule ajatella häntä vaan keskittyä palvelemaan ja seuraamaan Herraa Jeesusta. Jeesus myös kysyy Mark.3:33 "Kuka on minun äitini taikka minun veljeni?" ja kertoo että "joka tekee Jumalan tahdon, hän on veljeni, sisareni ja äitini." Mark. 3:35
Yksin Jumala ottaa vastaan rukoukset. Älä rukoile Marian, pyhimysten, enkelien puoleen - Raamattu varoittaa näistä epäjumalanpalvontana. Rukoile Taivaan Isää Jeesuksen Kristuksen nimessä ja veressä.
Jeesus varoittaa Sanassaan ulkopuolisesta uskosta. Kirkko ei pelasta. Kukaan ihminen ei voi pelastaa. Pelastus on vain Jeesuksessa ja Hänen sovitustyössä meidän puolestamme. Jeesus on Isän oikealla puolella ja odottaa että otat Hänet vastaan.
Tunnusta olevasi syntinen, pyydä anteeksiantoa, hylkää syntisi, usko että Jeesus kuoli sinun tähtesi ja nousi kuolleista. Pyydä rukouksessa Jeesusta elämäsi Herraksi ja henkilökohtaiseksi pelastajaksesi. Lue elävää Jumalan Sanaa, Raamattua ja lähde seuraamaan Jeesusta. Anna Jeesuksen kastaa Pyhällä Hengellä. Puhu Jumalalle rukouksessa joka päivä. Mene kasteelle. Mene uskovien yhteyteen sellaiseen paikkaan, jossa Raamattu on ylin auktoriteetti ja missä tunnetaan Jeesus ja seurataan Häntä.
Katolisen kirkon eksytys
12
172
Vastaukset
Voi raukka, kuka voisi sinua auttaa?
- kukaonleellisin
no eikö jesuiitta voisi suositella jotakin paavia!
- Valtionkirkkokatoliseksi
Hieno esimerkki katolisesta kieroilusta, näin muka kristillisellä hyvyydellä alistat ihmisen joka on erimieltä katolisen kirkon kanssa ja mitätöit hänen sanomisensa "Voi raukka, kuka voisi sinua auttaa?" Heh hee hee, tälläisillä kieroiluilla on katolilaisuus valtansa saavuttanut.
- VerisetUudelleenkastajat
Uudelleenkastajien hedelmiä:
"Helmikuussa 1534, anabaptistien valta Münsterissa lisääntyi dramaattisesti. 8. helmikuuta, Jan Bockelszoon van Leiden sekä kiltajohtaja Bernard Knipperdolling, jonka kanssa Bockelszoon oli ystävystynyt, juoksivat villisti pitkin katuja, huutaen että jokaisen täytyy katua syntejään. Tämä sai aikaan paljon emotionaalista kuohuntaa, erityisesti anabaptisti-naisten joukossa jotka, entisinä nunnina, olivat äskettäin jättäneet luostarit sekä langenneet Rothmannin saarnojen vaikutuksen alle. Jotkut alkoivat nähdä apokalyptisiä näkyjä kaduilla siinä määrin että heidän suustaan valui vaahtoa ja he heittäytyivät maahan. Tällaisessa latautuneessa ilmapiirissä, anabaptistit tekivät ensimmäisen aseellisen kansannousun ja ottivat haltuunsa kaupungintalon sekä torin. Asukkaiden luterilainen enemmistö teki vain vähän vastarintaa ja pian kaupunginhallitus tunnusti anabaptistit Münsterin laillisiksi kansalaisiksi. Tämän jälkeen monet luterilaiset pakenivat kaupungista ja anabaptistien määrä sekä valta kasvoivat. Muihin kaupunkeihin lähetettiin viestejä joissa sikäläisiä anabaptisteja kehoitettiin tulemaan perheidensä luokse Münsteriin. Muu maailma, ilmoitettiin, tulisi tuhoutumaan, mutta Münster säästyisi ja siitä tulisi Uusi Jerusalem.
Keskellä tätä räjähdysherkkää tilannetta saapui Jan Matthys: pitkä, synkkä (tai: kolkko) hahmo jolla oli pitkä musta parta. Hänen vaikuttava, fyysinen läsnäolonsa salli hänen nousta nopeasti valtaan, mutta yritykset tehdä Uudesta Jerusalemista totta eivät tapahtuneet ilman auktoritäärisiä keinoja. Toisin kuin Hoffman, hän ei epäröinyt käyttää väkivaltaa saavuttaakseen päämääriään. 25.2.1534, hän piti saarnan anabaptistien päämajassa lähellä kalatoria. Tämän jälkeen hän julisti, väkijoukolle, että Jumalan armosta tämä kaupunki oli saanut suosiollisen alun, mutta oli tarpeen puhdistaa kaupunki kaikista epäpuhtauksista, jotka eivät hyväksyneet anabaptistien opetusta. Saavuttaakseen päämääränsä, Matthys suositteli kaikkien kaupunkiin jääneiden roomalaiskatolisten teloittamista. Kuitenkin, Knipperdolling, eräs kaupungin johtajista ei ollut samaa mieltä Matthysin kanssa, sanoen että verenvuodatus saisi ulkopuolisen maailman raivoihinsa Münsteriä kohtaan. Saavutettiin kompromissa ja he päättivät karkoittaa kaikki "jumalattomat" (Gottlosen) tästä kaupungista ja pakottaa kaupunkiin jääneet menemään kasteelle.
Näin tapahtui useita päiviä myöhemmin. Aamulla 27. helmikuuta, aseistetut miehet Matthysin kehoituksesta juoksivat pitkin katuja huutaen: "Jumalattomat, lähtekää pois, älkääkä koskaan tulko takaisin, te Isän viholliset." Kovassa pakkasessa, keskellä lunta ja tuiskua, nämä "jumalattomat", mukaanlukien vanhat ja invalidit, pienet lapset ja raskaana olleet naiset ajettiin pois kaupungista anabaptistien toimesta jotka löivät heitä ja nauroivat heille. He joutuivat lähtemään ilman omaisuutta, heidän ruokansa takavarikoitiin eikä heillä ollut muuta vaihtoehtoa kuin kerjätä maaseudulla ruokaa ja asuinsijaa. Ne jotka jäivät kaupunkiin pakotettiin ottamaan kaste torilla. Koko prosessi kesti kolme päivää. Eliminoimalla katoliset kaupungista, Matthys ja hänen hännystelijänsä eivät ainoastaan lisänneet chilialistista (oppi tuhatvuotisesta valtakunnasta) odotusta, vaan he myös tulivat ymmärtämään että ulkopuolinen maailma oli käymässä yhä suvaitsemattomammaksi Münsterin tapahtumia kohtaan, ja että kaupunki pian piiritettäisiin. Kaupungin katolinen piispa, Franz van Waldeck, oli ollut jo jonkin aikaa värväämässä sotilaita anabaptistien uhkaa vastaan. Katolisten karkoittaminen sai hänet nopeuttamaan ponnistelujaan. Pian tämän jälkeen, valleja pystytettiin kaupungin ympärille ja piiritys alkoi. Monet anabaptistit olivat yllättyneitä sekä hämmentyneitä löytäessään itsensä sodan keskeltä, mutta Knipperdollingin johdon alla he saivat pian luottamuksensa takaisin ja alkoivat varustautua uhkaa vastaan. Miehille, naisille ja lapsille annettiin erilaisia tehtäviä. Pieniä yhteenottoja tapahtui muurien ulkopuolella.
"- VerisetUudelleenkastajat
Tämä sodan ilmapiiri johti suureen sosiaaliseen vallankumoukseen. Matthys otti itselleen vallan asukkaiden rahoihin ja omaisuuteen. Hän saarnasi, että oli Isän tahto että kaikki karkoitettujen tavarat takavarikoitaisiin. Edelleen, kaikki kirjanpito sekä kirjalliset sopimukset jotka löydettiin heidän kotoaan poltettiin. Kirjallisuutta ja taidetta tuhottiin. Heidän vaatteensa, vuoteensa, huonekalut, pöydät, aseet ja ruoka kasattiin kaupungin keskustaan, ja rukoiltuaan kolme päivää Matthys ilmoitti Jumalan antaneen hänelle merkin, että hänen tulisi nimetä seitsemän diakonia jotka antaisivat tavarat kaupungin asukkaille.
Tämä suuntaus kohti yhteistä omistusta huipentui eräänlaisessa institutionaalisessa kommunismissa. Matthysin johdolla, kaupungin saarnaajat sekä neuvoston jäsenet päättivät että kaikki tavarat olisivat yhteisiä. Matthys nimitti Rothmannin politrukiksi edistämään tätä uutta visiota saarnoissaan. "Rakkaat veljet ja sisaret," Rothmann julisti, "loppujen lopuksi me kaikki tulemme olemaan yhtä kansaa. Veljet ja sisaret, totisesti se on täydellisesti Jumalan tahto että me laitamme rahamme, hopeamme, ja kultamme yhteen. Yhdellä henkilöllä tulisi olla aivan yhtä paljon kuin toisella." Aluksi tämä määräys kohtasi huomattavaa vastustusta. Ihmiset jotka oli äskettäin pakotettu kasteelle koottiin yhteen ja heille kerrottiin, että jollevät he luovuttaisi rahojaan he joutuisivat perikatoon (perish). Sitten heidät lukittiin kirkkoon ja heitä pidettiin siellä useita tunteja pelossa että heidät tapettaisiin. Lopulta Matthys astui sisään tähän kirkkoon aseistettujen miesten kanssa, sanoen että jos he nöyrtyisivät, Jumala sallisi heidän palata takaisin yhteisöön. Lopulta he suostuivat.
Kaikki eivät kuitenkaan alistuneet Matthysin määräysvallan alle: jotkut tapettiin. Eräs seppä, esimerkiksi, ei ollut vakuuttunut Matthysin profetioiden aitoudesta, syyttäen häntä riivatuksi. Matthys pidätytti hänet ja lukitsi torniin. Myöhemmin hänet tuotiin torille minne monet kansalaiset olivat kerääntyneet. Matthys piti puheen jossa hän julisti että Jumala oli vihastunut tämän miehen pahoihin tekoihin koska hän oli saastuttanut muuten puhdasta kaupunkia. Hänet tuomittiin kuolemaan, mutta ennen teloitusta häntä puukotettiin useasti pertuskalla ja hänet vietiin takaisin torniin. Myöhemmin hänet laitettiin seisomaan vasten kaupunginmuuria ja Matthys itse ampui häntä vatsaan, aiheuttaen hänelle lopulta kuoleman. Paikalle kerääntyneitä ihmisiä kehoitettiin ottamaan vaari tästä esimerkistä ja he uskollisesti lauloivat hymnin ennen poistumistaan.
Lopullinen esimerkki Matthysin auktoritäärisestä vallasta oli hänen määräyksensä säädellä informaatiota. 15.3.1534, Matthys julisti että kaikki kirjat lukuunottamatta Vanhaa ja Uutta Testamenttia (joiden arveltiin yksin riittävän pyhään elämään) tuli tuoda aukiolle katedraalin eteen missä ne poltettaisiin. Tämä anti-intellektuaalinen teko edusti täydellistä pesäeroa menneisyyteen, ja se salli Matthysille täydellisen monopolin Raamatun tulkinnassa.
Pääsiäis-sunnuntaina 1534, Matthys sai ilmestyksen minkä hän uskoi olevan taivaallinen käsky tehdä hyökkäys kaupungin piirittäjiä vastaan, mutta vain muutama mies auttoi häntä (tai: oli lupa auttaa häntä). Seurauksena oli surkea epäonnistuminen. Hänet keihästettiin ja hänen ruumiinsa hakattiin palasiksi. Hänen päänsä nostettiin myöhemmin seipään nokkaan kaupungin ulkopuolella. Täten, Jan Matthysin itsevaltainen hallinto tuli tiensä päähän. Obbe Philips kirjoitti:
"Hän oli niin pelottava ja verenhimoinen että hän vei useat ihmiset kuolemaan; totisesti, hän oli niin väkivaltainen että jopa hänen vihollisensa olivat kauhistuneet hänen teoistaan, ja lopulta he olivat niin raivostuneita että he eivät ainoastaan tappaneet häntä -- vaan pilkkoivat hänet pieniksi palasiksi." - VerisetUudelleenkastajat
VerisetUudelleenkastajat kirjoitti:
Tämä sodan ilmapiiri johti suureen sosiaaliseen vallankumoukseen. Matthys otti itselleen vallan asukkaiden rahoihin ja omaisuuteen. Hän saarnasi, että oli Isän tahto että kaikki karkoitettujen tavarat takavarikoitaisiin. Edelleen, kaikki kirjanpito sekä kirjalliset sopimukset jotka löydettiin heidän kotoaan poltettiin. Kirjallisuutta ja taidetta tuhottiin. Heidän vaatteensa, vuoteensa, huonekalut, pöydät, aseet ja ruoka kasattiin kaupungin keskustaan, ja rukoiltuaan kolme päivää Matthys ilmoitti Jumalan antaneen hänelle merkin, että hänen tulisi nimetä seitsemän diakonia jotka antaisivat tavarat kaupungin asukkaille.
Tämä suuntaus kohti yhteistä omistusta huipentui eräänlaisessa institutionaalisessa kommunismissa. Matthysin johdolla, kaupungin saarnaajat sekä neuvoston jäsenet päättivät että kaikki tavarat olisivat yhteisiä. Matthys nimitti Rothmannin politrukiksi edistämään tätä uutta visiota saarnoissaan. "Rakkaat veljet ja sisaret," Rothmann julisti, "loppujen lopuksi me kaikki tulemme olemaan yhtä kansaa. Veljet ja sisaret, totisesti se on täydellisesti Jumalan tahto että me laitamme rahamme, hopeamme, ja kultamme yhteen. Yhdellä henkilöllä tulisi olla aivan yhtä paljon kuin toisella." Aluksi tämä määräys kohtasi huomattavaa vastustusta. Ihmiset jotka oli äskettäin pakotettu kasteelle koottiin yhteen ja heille kerrottiin, että jollevät he luovuttaisi rahojaan he joutuisivat perikatoon (perish). Sitten heidät lukittiin kirkkoon ja heitä pidettiin siellä useita tunteja pelossa että heidät tapettaisiin. Lopulta Matthys astui sisään tähän kirkkoon aseistettujen miesten kanssa, sanoen että jos he nöyrtyisivät, Jumala sallisi heidän palata takaisin yhteisöön. Lopulta he suostuivat.
Kaikki eivät kuitenkaan alistuneet Matthysin määräysvallan alle: jotkut tapettiin. Eräs seppä, esimerkiksi, ei ollut vakuuttunut Matthysin profetioiden aitoudesta, syyttäen häntä riivatuksi. Matthys pidätytti hänet ja lukitsi torniin. Myöhemmin hänet tuotiin torille minne monet kansalaiset olivat kerääntyneet. Matthys piti puheen jossa hän julisti että Jumala oli vihastunut tämän miehen pahoihin tekoihin koska hän oli saastuttanut muuten puhdasta kaupunkia. Hänet tuomittiin kuolemaan, mutta ennen teloitusta häntä puukotettiin useasti pertuskalla ja hänet vietiin takaisin torniin. Myöhemmin hänet laitettiin seisomaan vasten kaupunginmuuria ja Matthys itse ampui häntä vatsaan, aiheuttaen hänelle lopulta kuoleman. Paikalle kerääntyneitä ihmisiä kehoitettiin ottamaan vaari tästä esimerkistä ja he uskollisesti lauloivat hymnin ennen poistumistaan.
Lopullinen esimerkki Matthysin auktoritäärisestä vallasta oli hänen määräyksensä säädellä informaatiota. 15.3.1534, Matthys julisti että kaikki kirjat lukuunottamatta Vanhaa ja Uutta Testamenttia (joiden arveltiin yksin riittävän pyhään elämään) tuli tuoda aukiolle katedraalin eteen missä ne poltettaisiin. Tämä anti-intellektuaalinen teko edusti täydellistä pesäeroa menneisyyteen, ja se salli Matthysille täydellisen monopolin Raamatun tulkinnassa.
Pääsiäis-sunnuntaina 1534, Matthys sai ilmestyksen minkä hän uskoi olevan taivaallinen käsky tehdä hyökkäys kaupungin piirittäjiä vastaan, mutta vain muutama mies auttoi häntä (tai: oli lupa auttaa häntä). Seurauksena oli surkea epäonnistuminen. Hänet keihästettiin ja hänen ruumiinsa hakattiin palasiksi. Hänen päänsä nostettiin myöhemmin seipään nokkaan kaupungin ulkopuolella. Täten, Jan Matthysin itsevaltainen hallinto tuli tiensä päähän. Obbe Philips kirjoitti:
"Hän oli niin pelottava ja verenhimoinen että hän vei useat ihmiset kuolemaan; totisesti, hän oli niin väkivaltainen että jopa hänen vihollisensa olivat kauhistuneet hänen teoistaan, ja lopulta he olivat niin raivostuneita että he eivät ainoastaan tappaneet häntä -- vaan pilkkoivat hänet pieniksi palasiksi."Matthysin kuolema salli hänen opetuslapsensa, Jan Bockelszoon van Leidenin nousta johtoon. [Kuulostaa aivan joltakin demonin nimeltä. Suom. huom.] Bockelszoonin alaisuudessa, Matthysin auktoritääriset menetelmät jatkuivat, saavuttaen huipentumansa hänen päätöksessään julistaa itsensä kuninkaaksi. Kuningaskunta jonka hän perusti oli legendaarinen Saksan historiassa, joten tässä minä käsittelen ainoastaan sen kaikkein erikoisimpia piirteitä.
Bockelszoon aloitti messiaanisen hallintonsa juoksemalla alasti pitkin katuja villin uskonnollisen kiihkon vallassa; sitten hän lankesi hiljaiseen ekstaasiin kolmeksi päiväksi. Kun hän taas kykeni puhumaan, hän julisti Jumalan käskeneen häntä uudistamaan kaupungin hallituksen välittömästi, jonka hän teki nimittämällä kaksitoista miestä joita hän kutsui nimellä "Israelin heimojen tuomarien vanhimmat" (Ältesten der Stämme Israels) jotka asetettiin vastuuseen kaikista julkisista, yksityisistä, hengellisistä, sekä maallisista asioista jotka koskivat Münsterin asukkaita, näitä "israelilaisia". Nämä kaksitoista uuden lain joka vaati tiukempaa sotilaallista järjestäytymistä sekä tiukempaa hyödykkeiden kommunismia (communism of goods). Jotkin työläiset, esimerkiksi, jotka olivat aiemmin saaneet rahallista palkkaa, pakotettiin jatkamaan töitään ilman palkkaa, yksinkertaisesti yhteisön paljelijoina. Tämä laki otti myös hyvin tiukan kannan kasteen jälkeen tehtyihin synteihin, ja kaikkien kansalaisten tuli totella näitä lakeja:
"Jos me olemme Jumalan lapsia sekä kastetut Kristuksessa, silloin kaiken pahan täytyy kadota keskeltämme... Jokainen on auktoriteetin alla, jolla on valta meidän kaikkien yli. Koska ei ole muuta auktoriteettiä Jumalan ulkopuolella... Jos teet pahojasi, pelkää tätä auktoriteettiä. He eivät kanna miekaa turhaan; he ovat Jumalan palvelijoita, välikappaleita pahantekijöiden rankaisemiseksi."
Syntejä joista seuraa kuolema ovat jumalanpilkka, kiroilu, ärhentely vanhempia kohtaan, aviorikos, huono käytös, panettelu, juoruilu, ja jopa valittaminen! Bockleszoonin kaikkein kiistanalaisin innovaatio oli moniavioisuus. Syynä oli ainakin osittain Vanhan Testamentin patriarkkojen matkiminen, sekä (kenties) kompensoida miesten hupeneminen taisteluissa. Bockleszoon loi moniavioisuuden oman valtansa avulla julistaen että kaikki jotka vastustaisivat sitä pidettäisiin hylkiöinä (tai: kadotukseen tuomittuina) ja olisivat siten vaarassa joutua teloitetuksi. Avioitumisiässä olevat määrättiin avioitumaan; naimattomien naisten täytyi hyväksyä ensimmäinen mies joka pyysi heitä. Tämä johti usein kilpailuun siitä kellä olisi eniten vaimoja, ja tämä jälkimmäinen säädös lopulta kumottiin. Bockleszoonilla itsellään, sen lisäksi että hän avioitui Matthysin lesken, Divaran kanssa, oli lopulta 15 vaimoa. Bernard Rothmann oli toisena yhdeksällä vaimolla.
Bockelszoon ei tehnyt itsestään tavallista kuningasta, vaan Viimeisten Päivien Messiaan. Eräänä päivänä eräs seppä julisti Taivaallisen Isän ilmoittaneen hänelle että Bockelszoonista tulisi koko maailman kuningas, siten että hänellä olisi valta yli kaikkien kuningasten, pronssien ja suurmiesten. Bockleszoon hyväksyi tämän profetian ja määräsi pian kaupungin saarnaajat pitämään saarnan toisensa jälkeen, selittäen että Messias josta Vanha Testamentti kertoo ei ollut kukaan muu kuin itse Jan van Leiden Bockelszoon. Bockelszoon itse kutsui koolle kokouksen jossa hän piti puheen julistaen uutta identiteettiään: "Nyt Jumala on valinnut minut olemaan koko maailman kuningas. Minä teen mitä minun täytyy, sillä Jumalan on käskenyt minua. Rakkaat veljet ja sisaret, kiittäkäämme nyt Jumalaa." Saarnan jälkeen, Bockelszoon johti joukon laulamaan psalmin, ja sitten jokainen palasi kotiinsa. - VerisetUudelleenkastajat
VerisetUudelleenkastajat kirjoitti:
Matthysin kuolema salli hänen opetuslapsensa, Jan Bockelszoon van Leidenin nousta johtoon. [Kuulostaa aivan joltakin demonin nimeltä. Suom. huom.] Bockelszoonin alaisuudessa, Matthysin auktoritääriset menetelmät jatkuivat, saavuttaen huipentumansa hänen päätöksessään julistaa itsensä kuninkaaksi. Kuningaskunta jonka hän perusti oli legendaarinen Saksan historiassa, joten tässä minä käsittelen ainoastaan sen kaikkein erikoisimpia piirteitä.
Bockelszoon aloitti messiaanisen hallintonsa juoksemalla alasti pitkin katuja villin uskonnollisen kiihkon vallassa; sitten hän lankesi hiljaiseen ekstaasiin kolmeksi päiväksi. Kun hän taas kykeni puhumaan, hän julisti Jumalan käskeneen häntä uudistamaan kaupungin hallituksen välittömästi, jonka hän teki nimittämällä kaksitoista miestä joita hän kutsui nimellä "Israelin heimojen tuomarien vanhimmat" (Ältesten der Stämme Israels) jotka asetettiin vastuuseen kaikista julkisista, yksityisistä, hengellisistä, sekä maallisista asioista jotka koskivat Münsterin asukkaita, näitä "israelilaisia". Nämä kaksitoista uuden lain joka vaati tiukempaa sotilaallista järjestäytymistä sekä tiukempaa hyödykkeiden kommunismia (communism of goods). Jotkin työläiset, esimerkiksi, jotka olivat aiemmin saaneet rahallista palkkaa, pakotettiin jatkamaan töitään ilman palkkaa, yksinkertaisesti yhteisön paljelijoina. Tämä laki otti myös hyvin tiukan kannan kasteen jälkeen tehtyihin synteihin, ja kaikkien kansalaisten tuli totella näitä lakeja:
"Jos me olemme Jumalan lapsia sekä kastetut Kristuksessa, silloin kaiken pahan täytyy kadota keskeltämme... Jokainen on auktoriteetin alla, jolla on valta meidän kaikkien yli. Koska ei ole muuta auktoriteettiä Jumalan ulkopuolella... Jos teet pahojasi, pelkää tätä auktoriteettiä. He eivät kanna miekaa turhaan; he ovat Jumalan palvelijoita, välikappaleita pahantekijöiden rankaisemiseksi."
Syntejä joista seuraa kuolema ovat jumalanpilkka, kiroilu, ärhentely vanhempia kohtaan, aviorikos, huono käytös, panettelu, juoruilu, ja jopa valittaminen! Bockleszoonin kaikkein kiistanalaisin innovaatio oli moniavioisuus. Syynä oli ainakin osittain Vanhan Testamentin patriarkkojen matkiminen, sekä (kenties) kompensoida miesten hupeneminen taisteluissa. Bockleszoon loi moniavioisuuden oman valtansa avulla julistaen että kaikki jotka vastustaisivat sitä pidettäisiin hylkiöinä (tai: kadotukseen tuomittuina) ja olisivat siten vaarassa joutua teloitetuksi. Avioitumisiässä olevat määrättiin avioitumaan; naimattomien naisten täytyi hyväksyä ensimmäinen mies joka pyysi heitä. Tämä johti usein kilpailuun siitä kellä olisi eniten vaimoja, ja tämä jälkimmäinen säädös lopulta kumottiin. Bockleszoonilla itsellään, sen lisäksi että hän avioitui Matthysin lesken, Divaran kanssa, oli lopulta 15 vaimoa. Bernard Rothmann oli toisena yhdeksällä vaimolla.
Bockelszoon ei tehnyt itsestään tavallista kuningasta, vaan Viimeisten Päivien Messiaan. Eräänä päivänä eräs seppä julisti Taivaallisen Isän ilmoittaneen hänelle että Bockelszoonista tulisi koko maailman kuningas, siten että hänellä olisi valta yli kaikkien kuningasten, pronssien ja suurmiesten. Bockleszoon hyväksyi tämän profetian ja määräsi pian kaupungin saarnaajat pitämään saarnan toisensa jälkeen, selittäen että Messias josta Vanha Testamentti kertoo ei ollut kukaan muu kuin itse Jan van Leiden Bockelszoon. Bockelszoon itse kutsui koolle kokouksen jossa hän piti puheen julistaen uutta identiteettiään: "Nyt Jumala on valinnut minut olemaan koko maailman kuningas. Minä teen mitä minun täytyy, sillä Jumalan on käskenyt minua. Rakkaat veljet ja sisaret, kiittäkäämme nyt Jumalaa." Saarnan jälkeen, Bockelszoon johti joukon laulamaan psalmin, ja sitten jokainen palasi kotiinsa.Bockelszoon teki kaiken mahdollisen osoittaakseen uutta asemaansa konkreettisesti. Samalla kun piiritys jatkui kaupungin ulkopuolella, kaduille ja porteille annettiin uudet nimet. Sunnuntait ja juhlapyhät kumottiin ja viikonpäivät nimettiin aakkosten mukaan. Jopa vastasyntyneet lapset nimettiin kuninkaan laatiman järjestelmän mukaan. Kulta- ja hopea-rahat leimattiin tekstillä joka painotti Bockelszoonin ainutlaatuista roolia: "One King Over All." Luotiin vaakuna symbolisoimaan Bockelszoonin vaatimusta maalliseen ja hengelliseen herruuteen: pallo, joka edusti maapalloa, kahden miekan repimänä jonka yllä oli risti jossa sanat: "One king of righteousness over all." Kuningas itse piti tätä tunnusta kultaisen kaulakorun muodossa, hänen virkamiehillään oli tämä tunnus nauhana hihassaan, ja se hyväksyttiin Münsterissä valtion viralliseksi tunnukseksi. Bockelszoon pystytti valtaistuimen torille. päällystettynä kullalla ja turkiksilla, se nousi ympäröiviä penkkejä korkeammalle jotka oli varattu muille arvohenkilöille sekä saarnaajille. Usein kuningas tuli siihen istumaan jakaakseen tuomioita tai valvomaan uusien sääntöjen noudattamista. Fanfaarien saattelemana, hän saapui hevosen selässä päässään kruunu sekä kädessään valtikka. Hänen edessään marssivat hovin viranomaiset, hänen takanaan saapui Knipperdolling, joka oli nyt pääministeri; Rothmann, joka oli kuninkaallinen puheenjohtaja; sekä pitkä rivi vähäisempiä palvelijoita. Hänen valtaistuimensa molemmin puolin seisoi hovipoika, toisella oli Vanha Testamentti ja toisella miekka. Molemmat symboloivat absoluuttista valtaa joka Bockelszoonilla oli kansalaisiin.
Vaikka kuningas itse eli ylellisyydessä, hänen kansalaisensa joutuivat elämään niukkuudessa. Ankarat säädökset pukeutumisesta pantiin toimeen; Bockelszoon kielsi kaiken turhanpäiväisyyden vaatteissa. Jokainen talo tutkittiin ja kaikki mitä pidettiin yltäkylläisyytenä takavarikoitiin. Oikeuttaakseen kuilun hänen oman sekä kansalaisten elintason välillä, hän selitti, että ylellisyys oli sallittua hänelle koska hän oli täysin kuollut maailmalle sekä lihalle.
Lopulta, Bockelszoon ylläpiti otettaan vallasta profeetallisilla purkauksilla sekä vetoamalla Raamattuun. Hänen ensisijainen keinonsa hallita väestöä oli terrori ja brutaali voima. Kaksi esimerkkiä riittää osoittamaan tämän. Ensimmäinen tuli pian sen jälkeen kun Bockelszoon antoi määräyksen moniavioisuudesta. Tällöin ryhmä kansalaisia, Henry Mollenhecken johdolla, yritti kaapata vallan. Yritys epäonnistui, ja Mollenhecke sekä 48 hänen seuraajaansa kidutettiin julmasti ja lopulta mestattiin makaaberissa prosessissa joka kesti useita päiviä. Jälkeenpäin, kaksi joukkohautaa kaivettiin torille jonen kaikki ruumiit heitettiin vakavana muistutuksena Bockelszoonin vallasta. Toinen esimerkki Bockelszoon taktiikasta pelotella kansalaisia oli useiden naisten mestaaminen heidän syntiensä tähden. Eräs surmattiin hänen kieltäydyttyään seksistä; toinen moniavioisuudesta (se oli varattu yksinomaan miehille), ja kolmas hänen solvattuaan erästä Bockelszoonin saarnaajaa. Täten ilmoitettiin että kaikki synnintekijät tulevaisuudessa tuotaisiin välittömästi kuninkaan eteen ja teloitettaisiin.
Samaan aikaan kun Bockelszoon oli kiireinen johtaessaan valtakuntaansa, piiritys kaupungin ulkopuolella jatkui piispa Franz von Waldeckin johdolla. Huolellisilla diplomaattisilla toimilla, tämä piispa oli saanut vedottua sekä katolisiin että protestanttisiin hallitsijoihin, samoin kuin valtakunnan johtoon jotta tukisivat hänen asiaansa. Jopa Philip of Hesse, eräs protestanttisuuden innokkaimpia kannattajia, tuki häntä uskollisesti. Melkein jatkuvassa rahapulassa, tämä piispa kirjoitti kirjeitä anoen apua potentiaalisilta hyväntekijöilta: Kuningas Ferdinand, Braunschweigin herttua, sekä Liegen piispa. Vaikka useimmat eivät suostuneet antamaan apua, piispa sai kokoon riittävästi apua jotta piiritystä saatiin jatkettua sekä selvittiin ajoittaisista taisteluista. Huolimatta poliittisesta ja taloudellisesta tuesta, varsinaiset sotatoimet eivät tuottaneet tulosta vielä vuonna 1534 eivätkä talvella 1535. Pyrkimykset sulkea kaupunki, kuivattaa vallihaudat sekä suorat sotilaalliset toimet lopulta epäonnistuivat. Kesäkuussa 1535, puolustajat kävivät yhä epätoivoisemmiksi, ja John, viimeisenä keinonaan pyrkiessään pakenemaan, päätti sytyttää koko kaupungin tuleen. Hänen suunnitelmansa jäivät toteuttamatta kun piirittäjät saivat odottamatta kaupungin haltuunsa 24.6.1535. Kuningas, hänen luutnanttinsa Knipperdolling, sekä Kansleri Krechting vangittiin, ja kuusi kuukautta kestäneen vankeuden ja kidutuksen jälkeen heidät teloitettiin. Hirvittävänä varoituksena, heidän ruumiinsa laitettiin rautaisiin häkkeihin jotka riippuivat St. Lambertin kirkon tornista.
http://www.heinola.org/~patato/Rome-6.html - dgffdvdf
VerisetUudelleenkastajat kirjoitti:
Bockelszoon teki kaiken mahdollisen osoittaakseen uutta asemaansa konkreettisesti. Samalla kun piiritys jatkui kaupungin ulkopuolella, kaduille ja porteille annettiin uudet nimet. Sunnuntait ja juhlapyhät kumottiin ja viikonpäivät nimettiin aakkosten mukaan. Jopa vastasyntyneet lapset nimettiin kuninkaan laatiman järjestelmän mukaan. Kulta- ja hopea-rahat leimattiin tekstillä joka painotti Bockelszoonin ainutlaatuista roolia: "One King Over All." Luotiin vaakuna symbolisoimaan Bockelszoonin vaatimusta maalliseen ja hengelliseen herruuteen: pallo, joka edusti maapalloa, kahden miekan repimänä jonka yllä oli risti jossa sanat: "One king of righteousness over all." Kuningas itse piti tätä tunnusta kultaisen kaulakorun muodossa, hänen virkamiehillään oli tämä tunnus nauhana hihassaan, ja se hyväksyttiin Münsterissä valtion viralliseksi tunnukseksi. Bockelszoon pystytti valtaistuimen torille. päällystettynä kullalla ja turkiksilla, se nousi ympäröiviä penkkejä korkeammalle jotka oli varattu muille arvohenkilöille sekä saarnaajille. Usein kuningas tuli siihen istumaan jakaakseen tuomioita tai valvomaan uusien sääntöjen noudattamista. Fanfaarien saattelemana, hän saapui hevosen selässä päässään kruunu sekä kädessään valtikka. Hänen edessään marssivat hovin viranomaiset, hänen takanaan saapui Knipperdolling, joka oli nyt pääministeri; Rothmann, joka oli kuninkaallinen puheenjohtaja; sekä pitkä rivi vähäisempiä palvelijoita. Hänen valtaistuimensa molemmin puolin seisoi hovipoika, toisella oli Vanha Testamentti ja toisella miekka. Molemmat symboloivat absoluuttista valtaa joka Bockelszoonilla oli kansalaisiin.
Vaikka kuningas itse eli ylellisyydessä, hänen kansalaisensa joutuivat elämään niukkuudessa. Ankarat säädökset pukeutumisesta pantiin toimeen; Bockelszoon kielsi kaiken turhanpäiväisyyden vaatteissa. Jokainen talo tutkittiin ja kaikki mitä pidettiin yltäkylläisyytenä takavarikoitiin. Oikeuttaakseen kuilun hänen oman sekä kansalaisten elintason välillä, hän selitti, että ylellisyys oli sallittua hänelle koska hän oli täysin kuollut maailmalle sekä lihalle.
Lopulta, Bockelszoon ylläpiti otettaan vallasta profeetallisilla purkauksilla sekä vetoamalla Raamattuun. Hänen ensisijainen keinonsa hallita väestöä oli terrori ja brutaali voima. Kaksi esimerkkiä riittää osoittamaan tämän. Ensimmäinen tuli pian sen jälkeen kun Bockelszoon antoi määräyksen moniavioisuudesta. Tällöin ryhmä kansalaisia, Henry Mollenhecken johdolla, yritti kaapata vallan. Yritys epäonnistui, ja Mollenhecke sekä 48 hänen seuraajaansa kidutettiin julmasti ja lopulta mestattiin makaaberissa prosessissa joka kesti useita päiviä. Jälkeenpäin, kaksi joukkohautaa kaivettiin torille jonen kaikki ruumiit heitettiin vakavana muistutuksena Bockelszoonin vallasta. Toinen esimerkki Bockelszoon taktiikasta pelotella kansalaisia oli useiden naisten mestaaminen heidän syntiensä tähden. Eräs surmattiin hänen kieltäydyttyään seksistä; toinen moniavioisuudesta (se oli varattu yksinomaan miehille), ja kolmas hänen solvattuaan erästä Bockelszoonin saarnaajaa. Täten ilmoitettiin että kaikki synnintekijät tulevaisuudessa tuotaisiin välittömästi kuninkaan eteen ja teloitettaisiin.
Samaan aikaan kun Bockelszoon oli kiireinen johtaessaan valtakuntaansa, piiritys kaupungin ulkopuolella jatkui piispa Franz von Waldeckin johdolla. Huolellisilla diplomaattisilla toimilla, tämä piispa oli saanut vedottua sekä katolisiin että protestanttisiin hallitsijoihin, samoin kuin valtakunnan johtoon jotta tukisivat hänen asiaansa. Jopa Philip of Hesse, eräs protestanttisuuden innokkaimpia kannattajia, tuki häntä uskollisesti. Melkein jatkuvassa rahapulassa, tämä piispa kirjoitti kirjeitä anoen apua potentiaalisilta hyväntekijöilta: Kuningas Ferdinand, Braunschweigin herttua, sekä Liegen piispa. Vaikka useimmat eivät suostuneet antamaan apua, piispa sai kokoon riittävästi apua jotta piiritystä saatiin jatkettua sekä selvittiin ajoittaisista taisteluista. Huolimatta poliittisesta ja taloudellisesta tuesta, varsinaiset sotatoimet eivät tuottaneet tulosta vielä vuonna 1534 eivätkä talvella 1535. Pyrkimykset sulkea kaupunki, kuivattaa vallihaudat sekä suorat sotilaalliset toimet lopulta epäonnistuivat. Kesäkuussa 1535, puolustajat kävivät yhä epätoivoisemmiksi, ja John, viimeisenä keinonaan pyrkiessään pakenemaan, päätti sytyttää koko kaupungin tuleen. Hänen suunnitelmansa jäivät toteuttamatta kun piirittäjät saivat odottamatta kaupungin haltuunsa 24.6.1535. Kuningas, hänen luutnanttinsa Knipperdolling, sekä Kansleri Krechting vangittiin, ja kuusi kuukautta kestäneen vankeuden ja kidutuksen jälkeen heidät teloitettiin. Hirvittävänä varoituksena, heidän ruumiinsa laitettiin rautaisiin häkkeihin jotka riippuivat St. Lambertin kirkon tornista.
http://www.heinola.org/~patato/Rome-6.htmlSuoraan katolisen kirkon propagandateksteistä.
- suku.on.pahin
Sicut mater it et filia eius.
Why god is immoral
https://m.youtube.com/watch?v=ykQx9Fnh1LY- PasiToivonen
Münsterin valtaus on kiistämätön tosiasia.
https://en.wikipedia.org/wiki/Münster_Rebellion - Simelius
Jeesus ei ole perustanut tuollaista murhakoneistoa joka katolinen kirkko on ollut. Eikä liioin Paavalikaan. Sen sanotaan tapattaneen kymmeniä miljoonia ihmisiä jotka eivät ole tunnustaneet kirkon oppeja. Tämä on äärettömän kaukana kristillisyydestä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Suomi on täysin sekaisin
Jo ties monettako päivää hirveä itku ja poru jostain helvetin nilviäisistä. https://www.is.fi/taloussanomat/art-20000104454778Ensimmäisestä kohtaamisesta saakka
minulla on ollut hämmentynyt olo. Miten voit tuntua siltä, että olisin tuntenut sinut aina? Sinun kanssasi on yhtä aikaa151702Aivan täysin tahallinen teko
Ei mitään puolusteluja, eikä selittelyitä. Kuljettajalle kerrottiin asiasta siinä paikanpäällä, mutta silti hän ajoi ves931438Suomussalmi saatu vihdoin maailmankartalle!
Nyt kun Suomussalmi on vihdoin viimein saatu ennennäkemättömällä tavalla maailman tietoisuuteen niin voitaisiin järjestä531339Olet saanut minut sekoamaan
Tunteiden ristiaallokossa vellominen on ollut melkoinen kokemus. Ei kukaan ole saanut minua niin raiteiltaan kuin sinä.221296Mainehaitta metsäkonefirmalle
Hukkajoen tapahtumista liikkuu paljon huhuja. Eikö kannattaisi julkaista raakkuja tuhonneen metsäkoneyrityksen nimi, kos501171Oho! Maajussi-Kallelta pakit saanut morsioehdokas Miss Suomi -kisoissa! Tunnistaisitko hänet nyt?
Hmm, tunnistaisitko?!? Onnea missihulinoihin! Lue lisää ja katso kuvat: https://www.suomi24.fi/viihde/oho-maajussi-01065Myönnän sinulle nyt
Että olen erittäin mustasukkainen sinusta jo nyt. Ikävä on tämä tunne, kun tietämättömyyden solista nousee myrkkyä miele54980Pysytäänkö nainen
edelleen yhtä viileän tyynenä kun nähdään. Uskotko että tahtoessani saisin murettua tyyneytesi hyvin helposti.57865Olen käyttäytynyt ristiriitaisesti
eikä minusta varmaankaan ota mitään selvää. Se johtuu siitä, kun järki sanoo ei, ei, ei ja sydän sanoo kyllä, kyllä, kyl60839