Rommaako ei rommanutkaan kertoo talous-sanomat

Minne se romahdus TAAS jäi?? :D

2016 vuoden taloustintijat taas kertoo rommaavan......

Taloustuntija: Hälytyskellojen tulisi nyt soida kaikillaTaloustuntija:

Hälytyskellojen tulisi nyt soida kaikilla,(siis kaikilla),ei soi joensuulaisten päässä muuta kun nousu tunnelmat.

Suomen vienti on ennakkotietojen mukaan jatkanut supistumistaan tammikuussa. Vuodentakaiseen verrattuna vienti väheni peräti 10 prosenttia.

Hypo-pankin pääekonomisti Juhana Brotherus näkee vientiongelmien taustalla kolme syytä. Ne ovat Suomen vientipaletin heikko kysyntä globaalin investointitaantuman oloissa, tärkeän idänviennin surkastuminen ja korkea kustannustaso.

Hän painottaa tiedotteessaan, että Suomi voi vaikuttaa nopeasti ainoastaan hintakilpailukykyynsä, joka on poliitikkojen ja työmarkkinajärjestöjen hallussa. Heikkojen vientilukujen jäljiltä hälytyskellojen tulisi hänen mielestään soida kaikilla.

Tärkeää hänen mukaansa on myös paikallisen sopimisen eteneminen. Kiinteä valuuttakurssi yhdistettynä jäykkiin työmarkkinoihin johtaa korkeaan pitkäaikaistyöttömyyteen talousiskujen kohdatessa maata. Suomen täytyy Brotheruksen mielestä oppia elämään euron kanssa.
Tammikuu oli odotuksiakin heikompi

Danske Bankin ekonomistien Pasi Kuoppamäen ja Henna Mikkosen mukaan viennin heikkoutta on kyllä ennakoitu yritysten suhdannekyselyjen ja uusien tilausten vaisun kehityksen perusteella, mutta tammikuussa toteutunut lasku on odotuksiakin heikompi.

Viennin supistumisen taustalla ovat heidän mielestään Euroopan talousnäkymien heikentyminen alkuvuonna, Kiinan teollisuuden hidastumisen vaikutus maailmankauppaan sekä Venäjän talousnäkymien jatkuva heikentyminen.

Kuoppamäki ja Mikkonen varoittavat tiedotteessaan, että Suomi on menettämässä markkinaosuuksiaan maailman kaupassa. Yhteiskuntasopimus olisikin heidän mielestään nyt tervetullut, mutta vielä tärkeämpää Suomen vientinäkymille olisi globaalin talouden hyvä kehitys.
Tavaravienti supistui 10 prosenttia

Suomen tavaraviennin supistui tammikuussa Tullin ennakkotilaston mukaan vuodentakaisesta 10 prosenttia alle 3,6 miljardiin euroon. Myös tuonti väheni 9 prosenttia alle 3,9 miljardiin euroon, joten kauppataseen alijäämäksi muodostui tammikuussa 320 miljoonaa euroa.

Viennin jyrkkää pudotusta lievensi Tullin mukaan hiukan tammikuulle osunut lentokonetoimitus ja kojeiden sekä mittareidenkin vienti kasvoi hieman, mutta muutoin kaikkien päätoimialojen tuotteiden vienti laski selvästi.

Vienti EU-maihin laski tammikuussa yhdeksän prosenttia ja vienti EU:n ulkopuolelle 12 prosenttia. Eniten heikkeni vienti Alankomaihin, Isoon-Britanniaan ja Venäjälle. Vain vienti Kiinaan kasvoi.Suomen vienti on ennakkotietojen mukaan jatkanut supistumistaan tammikuussa. Vuodentakaiseen verrattuna vienti väheni peräti 10 prosenttia.

Hypo-pankin pääekonomisti Juhana Brotherus näkee vientiongelmien taustalla kolme syytä. Ne ovat Suomen vientipaletin heikko kysyntä globaalin investointitaantuman oloissa, tärkeän idänviennin surkastuminen ja korkea kustannustaso.

Hän painottaa tiedotteessaan, että Suomi voi vaikuttaa nopeasti ainoastaan hintakilpailukykyynsä, joka on poliitikkojen ja työmarkkinajärjestöjen hallussa. Heikkojen vientilukujen jäljiltä hälytyskellojen tulisi hänen mielestään soida kaikilla.

Tärkeää hänen mukaansa on myös paikallisen sopimisen eteneminen. Kiinteä valuuttakurssi yhdistettynä jäykkiin työmarkkinoihin johtaa korkeaan pitkäaikaistyöttömyyteen talousiskujen kohdatessa maata. Suomen täytyy Brotheruksen mielestä oppia elämään euron kanssa.
Tammikuu oli odotuksiakin heikompi

Danske Bankin ekonomistien Pasi Kuoppamäen ja Henna Mikkosen mukaan viennin heikkoutta on kyllä ennakoitu yritysten suhdannekyselyjen ja uusien tilausten vaisun kehityksen perusteella, mutta tammikuussa toteutunut lasku on odotuksiakin heikompi.

Viennin supistumisen taustalla ovat heidän mielestään Euroopan talousnäkymien heikentyminen alkuvuonna, Kiinan teollisuuden hidastumisen vaikutus maailmankauppaan sekä Venäjän talousnäkymien jatkuva heikentyminen.

Kuoppamäki ja Mikkonen varoittavat tiedotteessaan, että Suomi on menettämässä markkinaosuuksiaan maailman kaupassa. Yhteiskuntasopimus olisikin heidän mielestään nyt tervetullut, mutta vielä tärkeämpää Suomen vientinäkymille olisi globaalin talouden hyvä kehitys.
Tavaravienti supistui 10 prosenttia

Suomen tavaraviennin supistui tammikuussa Tullin ennakkotilaston mukaan vuodentakaisesta 10 prosenttia alle 3,6 miljardiin euroon. Myös tuonti väheni 9 prosenttia alle 3,9 miljardiin euroon, joten kauppataseen alijäämäksi muodostui tammikuussa 320 miljoonaa euroa.

Viennin jyrkkää pudotusta lievensi Tullin mukaan hiukan tammikuulle osunut lentokonetoimitus ja kojeiden sekä mittareidenkin vienti kasvoi hieman, mutta muutoin kaikkien päätoimialojen tuotteiden vienti laski selvästi.

Vienti EU-maihin laski tammikuussa yhdeksän prosenttia ja vienti EU:n ulkopuolelle 12 prosenttia. Eniten heikkeni vienti Alankomaihin, Isoon-Britanniaan ja Venäjälle. Vain vienti Kiinaan kasvoi.

KYLLÄ SE NYT VAAN ROMMA A JA RAJUN PUOLEISESTI.

Suomen on leikattava palkkoja – keinona markka ja devalvaatio.

Europarlamentaarikko Paavo Väyrynen ei usko työmarkkinajärjestöjen kilpailukykysopimuksen tuovan riittävää parannusta Suomen talouteen.

Ainoa keino olisikin hänen mukaansa Suomen ero eurosta ja oman valuutan eli markan päästäminen kellumaan.

Oma valuutta olisi hänen mielestään estänyt Suomen talouden vaikeudet jo ennalta.

"Jos Suomella olisi ollut oma valuutta, se olisi reagoinut näihin ulkoisiin sokkeihin", Väyrynen sanoi torstaina eduskunnassa pidetyssä paneelikeskustelussa.

"Meidän yleinen kustannus- ja hintatasomme on liian korkea, ei vain palkat. Siksi tarvitaan devalvaatio", Väyrynen sanoi. Hän oli varma, että liittovaltiokehitys etenee, kun Ranska vaatii Saksaa purkamaan ylijäämiään yhteisellä talouspolitiikalla.

Väyrysen mukaan finanssiunioni ja liittovaltio etenevät vaivihkaa: "Ensin niitä valmistellaan varmuuden vuoksi, ja kriisien kohdalla ne uudistukset rusautetaan läpi."

Hänen mielestään myös Britannian EU-kansanäänestystä käytetään liittovaltiokehityksen vauhdittamiseen: "Lähtee Britanniantai ei, sitä käytetään perusteluna sille, että tiiviimpi unioni ajetaan läpi"

Vihriälä vastasi, että sopeutuminen olisi kyllä nopeampaa, jos Suomella olisi oma valuutta. "Se ei kuitenkaan tarkoita, että euron sisällä ei automaattisesti menesty ja ulkopuolella menestyy."

Puheenjohtaja Pekkarinen kysyi, mitä haittaa olisi markkaan siirtymisestä?

Kaupin mukaan devalvaatio olisi heikompiosaisten kannalta paha juttu, koska se leikkaa ostovoimaa. Hän oli huolissaan myös ulkomaisesta velasta, jonka hoitaminen on jo nyt vaikeutumassa luottoluokituksen heikkenemisen vuoksi.

Väyrynen ei nähnyt markkaan siirtymisessä ongelmia. Hänen suunnitelmassaan hallitus antaisi eduskunnalle euroerosta tiedonannon perjantaina, ja maanantaina jatkettaisiin uudella valuutalla. Ulkomaanvelat vaihtuisivat samalla uuden valuutan määräisiksi "Lex monetae" -periaatteen mukaisesti.

"Voitte katsoa Wikipediasta", Väyrynen neuvoi.

Muut panelistit eivät pitäneet Väyrysen mallia kovin helppona. Noinko se vain yhdessä viikonlopussa onnistuisi?" Pekkarinen kysyi. "Voisi mennä monta vuotta lontoolaisissa tuomioistuimissa riitelemässä niiden velkojen määristä".

Vihriälä mukaan devalvaatio-odotukset nostaisivat korkoja.

Heinäluoman mielestä markkaan siirtyminen olisi pitkä hyppy tuntemattomaan ja epävarmuuden aikaan: "Devalvaatio on aina kansan köyhdyttämistä. Valuuttakurssi käyttöä ei katsottaisi hyvällä. Pienyritysten pitäisi suojautua valuuttakurssiriskiltä", Heinäluoma luetteli haittoja.

Myös Nyberg oli sitä mieltä, että valuutan vaihto aiheuttaisi merkittäviä suirtymäongelmia. "Valtion ja yritysten pitäisi rakentaa maksujärjestelmät ja taseet uudelleen. Ulkomailta rahoittaneet olisivat vaikeuksissa. Korot nousevat ja ulkomainen velka nousisi lyhyellä aikavälillä."

Väyrynen vakuutti, että "epävarmuus kestäisi muutamia päiviä". Hänen mielestään nykyinen politiikka on joka tapauksessa köyhille huonompi kuin oman valuutan tie.

Heinäluoma sanoi leikillään, että muutos voisi onnistua, jos pääministerinä olisi Paavo Väyrynen. "Mutta olisiko silloin ulkoministerinä Timo Soini?"

"Olisiko Eero Heinäluoma", Väyrynen vastasi.

Hänen mielestään Euroopan keskuspankin politiikka on kovaa riskinottoa, kun se yrittää miinuskorkojen ja elvytyksen avulla saada aikaan kahden prosentin inflaation. "Ainoa ratkaisu tähän on, että perifeeristen euromaiden on erottava", Väyrynen sanoi.

Väyrysen mukaan ratkaisun Suomen nykyiseen kriisiin on "reilu palkkojen alennus, kuten muissakin maissa on tehty." Hän toisti kuitenkin epäilyksensä:

"Meillä ei näköjään pystytä siihen. Muut perifeeriset maat pystyvät mutta me emme. Siksi on vain yksi keino". Siis oma valuutta ja sen devalvoituminen kelluttamalla.

Kauppi toivoi, että Ruotsikin liittyisi euroon.

"Eivät ne sentään niin tyhmiä ole", Väyrynen kuittasi.