Näsin päiväkoti aloitti suomalaisille ruotsin kielen kielikylvyt 5-vuotiaina jo 20 vuotta sitten:
Kielikylpyopetus Porvoossa
Kielikylpyyn valitaan lapsia, joiden äidinkieli ei ruotsi ja kotikieli on suomi.
Kielikylpy aloitetaan sinä vuonna kun lapsi täyttää viisi vuotta.
Kielikylpy järjestetään 5–6-vuotiaille Näsin päiväkodissa.
Kielikylpyryhmässä aloittavan lapsen edellytetään jatkavan kielikylpyesiopetuksessa sekä koulun kielikylpyopetuksessa.
Albert Edelfeltin koulussa kielikylpyopetusta annetaan vuosiluokille 1-9.
Hakuaika syksyllä 2016 alkavaan kielikylpyryhmään päättyy 31.3.16. Ryhmään mahtuu 24 lasta.
Toiminta alkoi Porvoossa kokeiluna päiväkodissa 1994 ja alakoulussa 1995.
Porvoo taistelee suomen kielen levinnäisyyttä vastaan pienestä pitäen.
Kielikylpyopetus Porvoossa
Kielikylpyyn valitaan lapsia, joiden äidinkieli ei ruotsi ja kotikieli on suomi.
Kielikylpy aloitetaan sinä vuonna kun lapsi täyttää viisi vuotta.
Kielikylpy järjestetään 5–6-vuotiaille Näsin päiväkodissa.
Kielikylpyryhmässä aloittavan lapsen edellytetään jatkavan kielikylpyesiopetuksessa sekä koulun kielikylpyopetuksessa.
Albert Edelfeltin koulussa kielikylpyopetusta annetaan vuosiluokille 1-9.
Hakuaika syksyllä 2016 alkavaan kielikylpyryhmään päättyy 31.3.16. Ryhmään mahtuu 24 lasta.
Toiminta alkoi Porvoossa kokeiluna päiväkodissa 1994 ja alakoulussa 1995.
Porvoo taistelee suomen kielen levinnäisyyttä vastaan pienestä pitäen.
Vastaukset 32
Vanhimmat
Språkbaden är frivilliga,ingen är tvingad att sätta sina barn där.
Iloinen asia, kun löytyy fiksujakin fennoperheitä.
Det finns en massa förnuftiga finskspråkiga familjer som tänker litet längre än näsan är lång,
Minä haluaisin laittaa lapseni ranskalaiseen tai saksalaiseen kielikylpyyn mutta se ei ole mahdollista koska kuntien varat menevät ruotsinkieliseen kielikylpyyn.
Tiedän, ettet ole edes esittänyt ranskankielisiä kielikylpyä. Turha valittaa, jos ei edes viitsi toimia asian eteen.
Om huusiann bor i Borgå så har här inte varit någon efterfrågan på fransk eller tyst språkbadsskola.Folk vill att deras barn lär sig svenska,nyttigare språk i Borgå.
Om man vill jobba med kundbetjäning i Borgå,banker ,affärer,sjukvård,samhällstjänster osv. så är svenska nog viktigare än franska.(franska kan man förstås studera också ,om inte i grundskolan så på fritiden. )
Et sinä tiedä mitä minä olen tehnyt tai olen jättänyt tekemättä. Sinä vain valehtelet kun sinulla ei ole mitään asiasi tueksi.
Kyllä tietäisin. Suomessa kyllä tilastoidaan jokaisessa kunnassa kuntalaisten toiveet koskien kielikylpy-ja vieraskielisiä päivähoito-toivomuksia. Tämä tietysti edellyttää viranomaisille tehtyjä kyselyitä ja yhteydenottoja.
Joudut valehtelemaan aina lisää koska sinulla ei ole yhtään perustelua asiasi puolesta. Buuaahhhaa.....
Ruotsi aiheuttaa Suomelle kustannuksia koko ihmisen eliniän.
Ranskan taitoinen on rikkaus. Mikäli Nokian myyntitykit olisivat omanneet laajemman kielitaidon, kännykät toisivat vieläkin mammonaa suomalaisille.
Kyllä meijän koulussa on opetettu ranskaa vuosikymmenet mutta oppilaita sais olla enemmän. Monet pelkää, että ranskan kieli on liian vaikea. Yliopistoissakin voi ranskaa opiskella sivuaineena vaikka tekniikan opiskelun ohessa.
Oppilaita on välittömästi enemmän kun pakkoruotsi poistuu.
Ei oppilaat pelkää että ranska on liian vaikeaa vaan he pelkäävät että pakkoruotsi ja englanti ovat liian paljon pienelle opiskelijalle ranskan kanssa.
MUTTA nuokin lapset kasvaessaan huomaavat, että ruotsi on turha kieli ja alkavat käyttää vain suomea.
Kielikylpypäiväkodin käyneet ja A-ruotsin lukeneet lapset ovat menestyneet koulussa ja ovat kielitaitoisempia kuin "tavalliset" oppilaat. Suomessa tehtiin eka tutkimus aiheesta, kun kielikylpylasten ensimmäinen sukupolvi kirjoitti ylioppilaiksi.
Mitä tästä opimme: A-kieleksi kannattaa valita muu kuin englanti, jota jo kaikki osaavat.
På en tvåspråkig ort är det ALLTID en fördel om du talar både finska och svenska.De här språkbadseleverna behöver inte senare i livet gråta över "diskriminering " när en som kan båda språken blir anställd.Alla flyttar inte bort nämligen ,många stannar kvar på sin hemort,Borgå är en eftertraktad boningsort.
De flesta finskspråkiga invånarna i Borgå (ursprungliga,inte inflyttade ) VET att man har nytta av kunskap i svenska.
Vielä enemmän on hyötyä jos osaa ranska tai saksaa pakkosuomenruotsin tilalla.
I en liten småstad som Borgå ?
Ei ole "vielä enemmän hyötyä", koska hyöty määräytyy käytön mukaan. Jos hlö eii hae työtä, jossa hän ranskaa tarvitsee, tai matkustele ranskankielisellä alueella, hän ei todennäköisesti tarvitse ranskaa koko elämänsä aikana. Sama koskee kaikkia muitakin kieliä. Kielten hyödyllisyys paljastuu vasta kouluajan jälkeen: Jos esim. lähtee au pairiksi Saksaan, se voi sinetöidä koko loppuelämän - saksa tulee liittymään tavalla tai toisella elämään tulevaisuudessakin.
Visst säljer man dyra lantbruksmaskiner ,fastigheter,bilaroch annat, en väldig mängd åt köpare på franska i Borgå.
Vielä on paljon näitä suomalaisia, joita on aivopesty pienestä pitäen pitämään ruotsia sivistyskielenä. On niin hienoa osata ruotsia ja juoda teetä pikkurilli pystyssä.
Nämä elkeet kyllä karisevat kolmikymppisenä kun pääsee työelämään ja tutustuu ruotsinkielisten yritysten kielipolitiikkaan. Siellä menee aitorantaruotsalaiset ohitse vasemmlta ja oikealta. Ei hyvä kielitaito ratkaise, vaan sukulaisuus.
Silloin vanhempia harmittaa kun laittoi lapsensa ruotsin kielen kylpyyn. Fenno ei ole muuta kuin piika tai renki surulle.
"osata ruotsia ja juoda teetä pikkurilli pystyssä"
Näin voi kirjoittaa, jos todellisuus on hämärän peitossa, ja ennakkoluulot ovat elämänohjeena.
Inte hinner man mycket dricka varken kaffe eller te ,när man tillsammans (svenskspråkiga och finskspråkiga arbetskamrater ) byter blöjor,tvättar ,matar och försöker sköta om åldringar som behöver hjälp med allt i princip. Välkommen och pröva på.
-räkänokat luulee tietävänsä elämästä kaiken ja esittää tietojaan haukkumalla netissä tuntemattomia...
Ännu flera finskspråkiga är hjärntvättade till att tro på att man MÅSTE hata svenska språket och att ingen finskspråkig människa någonsin haft nytta av sin kunskap i svenska.
Ännu flera finskspråkiga är hjärntvättade så de tror att svenska inte behövs på en tvåspråkig ort.Sedan gapar man om diskriminering när arbetsgivaren anställer personer som behärskar både finska och svenska.
Taas on svekot huomaamattaan keksineet kuvaavan termin aivopesulle, kielikylpy. Buaahhaa.....
Kielikylpyä eivät ole keksineet svekot vaan kanadalaiset. Koska Kanada ja Suomi ovat kielten suhteen samankaltaiset maat, oli luonnollista, että kielikylpy sai välittömästi jalansijan Suomessa, ja hyvin tuloksin.
Taas äärifeno osoittaa tietämättömyytensä.
I österbotten finns det språkbad för svenskspråkiga på finska.Där är säkert ett större behov,här i södra Finland får svenskspråkiga barn "språkduschar " redan i vardagslivet.
Kyllä, kielikylpy on erinomainen ratkaisu myös käytännön ongelmaan, eli siihen, että tietyillä alueilla suomea osataan heikosti ja ruotsinkieliset lapset hyvötyvät suomen kielikylvystä siten maksimaalisesti.
Alla som vill delta i språkbadsundervisningen ryms inte med.Det finns folk som flyttat till orten för språkbadets skull.