Pienellä vanerin palasella korjausmuunnin, oli kääntekevä osumatarkuudessa.
Laitetaan tännekkin, kirjoitin tästä vastaavasta muuallekkin. Tämä pääosin lehdestä, kun lehdessä noin hyvin kerrottu, siihen ei paljoa lisättävää.
Kts myös mainioita kommentteja lehdestä.
-
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001133386.html
**Kenttätykistön korjausmuunnin antoi puolustusvoimille ratkaisevan edun kesän 1944 torjuntataisteluissa.
SUOMALAISEN kenttätykistön ampumamenetelmät olivat aikaansa edellä jatkosodan lopulla. Tuli oli tarkempaa ja vaikutukseltaan tehokkaampaa kuin saksalaisilla aseveljillä – puna-armeijasta puhumattakaan.
- Etulinjassa toimiva tulenjohtaja ei itse käytä korjausmuunninta, vaan korjausmuuntimet ovat tuliasemissa eli tykkien luona. Tulenjohtaja kuitenkin ilmoittaa puhelimella tai radiolla oman tähystyssuuntansa maaliin. Tulenjohtajan tähystyssuunta maaliin ja tykkien ampumasuunta olivat vain harvoin samat.
- Jos tulta joudutaan korjaamaan, tulenjohtaja määrittää tarvittavat korjaukset omaan tähystyssuuntaansa nähden. Tähystyssuuntaansa nähden sivusuunnassa tarvittavan korjauksen hän määrittää ensin piiruina ja muuttaa sen metreiksi. (Ympyrä on 6 000 piirua, kilometrin päässä 1 piiru on 1 metri maastossa). Tähystyssuuntaan nähden maalin eteen tai taakse menneen tulen korjauksen hän arvioi suoraan metreinä. Korjauksen hän antaa tulikomennossaan metreinä: esimerkiksi ”vasempaan 200, jatka 100”.
- Tulipatterissa patteriupseeri muuntaa nämä tulenjohtajan antamat korjaukset korjausmuuntimen avulla patterin sivusuunnan ja matkan korjauksiksi.
- Korjausmuuntimen tasolla oleva ruudukko esittää patterin ampumasuunnan ja -etäisyyden korjauksia metreinä. Läpinäkyvä, pyörivä osa on nimeltään tähystyslevy, jonka ruudukko kuvaa tulenjohtajan tähystyssuuntaansa nähden tekemiä korjauksia metreinä.
Tykistö ampui jo jatkosodan alussa hyvin, mutta kenttätykistön ampumakoulun opettajana toimineen majuri Unto Petäjän keksimä korjausmuunnin paransi tilannetta entisestään. Tykistökenraali V.P. Nenonen ymmärsi Petäjän työn merkityksen heti ja määräsi kenttätykistön ottamaan korjausmuuntimet käyttöön vuonna 1943.
Korjausmuuntimen avulla suomalaiset saattoivat esimerkiksi kesä-heinäkuussa 1944 ampua jopa lähes 250 putkella pienelle alueelle Pyöräkankaan maastoon, josta puna-armeijan suurhyökkäys tuli. Näin suomalaisten tuli hajotti jopa 30 kertaa vihollisen pataljoonan suuruisen tai sitä suuremman hyökkäysryhmityksen heti alkuvaiheessa.
Korjausmuunnin siirsi ampuma-arvojen laskennan etulinjasta tuliyksiköihin.
– Se oli aivan ratkaiseva helpotus tulenjohdolle ja tulen keskittämiselle, joka on keskeinen päämäärä, kertoo eversti evp. Matti Koskimaa IS:lle.
– On aivan eri juttu ampua sata kranaattia tietylle samansuuruiselle alueelle kymmenessä sekunnissa tai kymmenessä minuutissa. Mitä lyhyemmässä ajassa sen ampuu, sitä suuremmat tappiot vihollinen kärsii.**
-
Sepä siitä.
Nykyisin nämä ja muut kehittyneet ihan valtavasti.
esim. panssarin torjuntaan, ammutaan tykillä vaikkapa 30 km päähän, siellä kranaattista ammutaan kuoret pois, ja sisältä tulee useita ammuksia, jotka itse määrittelee maalinsa.
Olin kesällä näitä Ruotsissa katsomassa. Ampumaalueella muutama maali, vanhaa panssaria, ja muuta rautalevyä. Täytyy sanoa, että hyvin osui, 15 km päästä ammuttuna. Urheilukuulan kokoinen suunnilleen, ottaa ja hakee ilmassa leijuessaan maalinsa, ja sylkäisee panssarin lävitse.
reikä ei iso, mutta kun sylkäisee sisuksiin sulan metallin, se tekee tuhoa.
-
Keskusta aina ollut isänmaan asialla, siksipä vaikka tälläistäkin väliin.
Kun näkyy tuota mölkerrystä olevan liian kanssa, kuin jokin pirpanalauma olisi kirjoittamassa. Jokin lapsenmielinen aikuinen iskenyt.
Päivän jatkoa.
Muistakaa vakiväkikin ulkoilla.
itse lähden nyt vaihtamaan autoon kesäisempiä renkaita.
Kun alkaa päätiet jo oleman ihan sulina. Vanhat kitkarenkaat, saa näin hyödynnettyä.
Laitetaan tännekkin, kirjoitin tästä vastaavasta muuallekkin. Tämä pääosin lehdestä, kun lehdessä noin hyvin kerrottu, siihen ei paljoa lisättävää.
Kts myös mainioita kommentteja lehdestä.
-
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001133386.html
**Kenttätykistön korjausmuunnin antoi puolustusvoimille ratkaisevan edun kesän 1944 torjuntataisteluissa.
SUOMALAISEN kenttätykistön ampumamenetelmät olivat aikaansa edellä jatkosodan lopulla. Tuli oli tarkempaa ja vaikutukseltaan tehokkaampaa kuin saksalaisilla aseveljillä – puna-armeijasta puhumattakaan.
- Etulinjassa toimiva tulenjohtaja ei itse käytä korjausmuunninta, vaan korjausmuuntimet ovat tuliasemissa eli tykkien luona. Tulenjohtaja kuitenkin ilmoittaa puhelimella tai radiolla oman tähystyssuuntansa maaliin. Tulenjohtajan tähystyssuunta maaliin ja tykkien ampumasuunta olivat vain harvoin samat.
- Jos tulta joudutaan korjaamaan, tulenjohtaja määrittää tarvittavat korjaukset omaan tähystyssuuntaansa nähden. Tähystyssuuntaansa nähden sivusuunnassa tarvittavan korjauksen hän määrittää ensin piiruina ja muuttaa sen metreiksi. (Ympyrä on 6 000 piirua, kilometrin päässä 1 piiru on 1 metri maastossa). Tähystyssuuntaan nähden maalin eteen tai taakse menneen tulen korjauksen hän arvioi suoraan metreinä. Korjauksen hän antaa tulikomennossaan metreinä: esimerkiksi ”vasempaan 200, jatka 100”.
- Tulipatterissa patteriupseeri muuntaa nämä tulenjohtajan antamat korjaukset korjausmuuntimen avulla patterin sivusuunnan ja matkan korjauksiksi.
- Korjausmuuntimen tasolla oleva ruudukko esittää patterin ampumasuunnan ja -etäisyyden korjauksia metreinä. Läpinäkyvä, pyörivä osa on nimeltään tähystyslevy, jonka ruudukko kuvaa tulenjohtajan tähystyssuuntaansa nähden tekemiä korjauksia metreinä.
Tykistö ampui jo jatkosodan alussa hyvin, mutta kenttätykistön ampumakoulun opettajana toimineen majuri Unto Petäjän keksimä korjausmuunnin paransi tilannetta entisestään. Tykistökenraali V.P. Nenonen ymmärsi Petäjän työn merkityksen heti ja määräsi kenttätykistön ottamaan korjausmuuntimet käyttöön vuonna 1943.
Korjausmuuntimen avulla suomalaiset saattoivat esimerkiksi kesä-heinäkuussa 1944 ampua jopa lähes 250 putkella pienelle alueelle Pyöräkankaan maastoon, josta puna-armeijan suurhyökkäys tuli. Näin suomalaisten tuli hajotti jopa 30 kertaa vihollisen pataljoonan suuruisen tai sitä suuremman hyökkäysryhmityksen heti alkuvaiheessa.
Korjausmuunnin siirsi ampuma-arvojen laskennan etulinjasta tuliyksiköihin.
– Se oli aivan ratkaiseva helpotus tulenjohdolle ja tulen keskittämiselle, joka on keskeinen päämäärä, kertoo eversti evp. Matti Koskimaa IS:lle.
– On aivan eri juttu ampua sata kranaattia tietylle samansuuruiselle alueelle kymmenessä sekunnissa tai kymmenessä minuutissa. Mitä lyhyemmässä ajassa sen ampuu, sitä suuremmat tappiot vihollinen kärsii.**
-
Sepä siitä.
Nykyisin nämä ja muut kehittyneet ihan valtavasti.
esim. panssarin torjuntaan, ammutaan tykillä vaikkapa 30 km päähän, siellä kranaattista ammutaan kuoret pois, ja sisältä tulee useita ammuksia, jotka itse määrittelee maalinsa.
Olin kesällä näitä Ruotsissa katsomassa. Ampumaalueella muutama maali, vanhaa panssaria, ja muuta rautalevyä. Täytyy sanoa, että hyvin osui, 15 km päästä ammuttuna. Urheilukuulan kokoinen suunnilleen, ottaa ja hakee ilmassa leijuessaan maalinsa, ja sylkäisee panssarin lävitse.
reikä ei iso, mutta kun sylkäisee sisuksiin sulan metallin, se tekee tuhoa.
-
Keskusta aina ollut isänmaan asialla, siksipä vaikka tälläistäkin väliin.
Kun näkyy tuota mölkerrystä olevan liian kanssa, kuin jokin pirpanalauma olisi kirjoittamassa. Jokin lapsenmielinen aikuinen iskenyt.
Päivän jatkoa.
Muistakaa vakiväkikin ulkoilla.
itse lähden nyt vaihtamaan autoon kesäisempiä renkaita.
Kun alkaa päätiet jo oleman ihan sulina. Vanhat kitkarenkaat, saa näin hyödynnettyä.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Siinä kaikki kalpenee, kun "majuri" esitelmöi.
Tietää asioita.
Ainoastaan sivistyssanat tuottavat ylitsepääsemättömiä vaikeuksia.
Panssarintorjuntaan käytetään ohjuksia, ei tykkejä.
Ohjuksia ennen oli singot.
Tykit poistui jo 1950 luvulla panssarintorjunnasta Suomessakin, vaikka joitakin pidettiin käyttökunnossa ja niillä harjoteltiinkin 80 luvulle saakka.
Näin oli ennen. Kun ammuttiin suorasuuntauksella. Itse asiassa panssarintorjuntatykkejä oli vielä 1980 lukua. esim. "45" -PIISKATYKKI. Niillä ei enään nykypanssareihin ole tehoa, mutta miehistönkuljetusvaunuihin..jne, Itsellekkin aikanaan tuttu tykki.
Mustansilmän sai herkästi, jos jäi väliä suuntaimeen laukastessa.
kun tähdätään liikkuvaan maallin, pitää kokoajan katsoa suuntaimesta, laukastessa hyppää aikalailla. Ei kuitenkin kuin "hyppyheikki" -tykki.
Piti oikein painaa suuntaimen kumiin silmän ympäryksellä.
Ehkäpä paremmin koulutusmielessä käytetiin enään.
-
Nyt tykilläkin lojautetaan 30-40 km päähän panssarintorjunta ammuksia.
Kuorma-ammuksen kuoren sisään sijoitetaan kymmeniä pienempiä kranaatteja. Näillä ns. tytärkranaateilla on sekä sirpale että panssaria läpäisevä vaikutus. Lisäksi on kehitetty pelkästään panssarintorjuntaan tarkoitettuja hakeutuvia tytärammuksia.
Siinä kuori aukeaa ja tulee useita tytärammuksia esille. Ne ohjelmoitu itse etsimään maalinsa =panssavaunut. Varmaan löytyy Googlellakin.
http://www.g2mil.com/bonus.jpg
-tuossa pikaisesti etsittyä kuvaa.
the fight against anti-tank cannon submunitions sverige
-tuolla englannilla saattaa löytyä enemmänkin, itse en nyt ehdi tarkentaa.
USA ja Ruotsi olleet tässä edistyksellisiä. USA kun hyökkäsi Irakiin, he tuhosi panssarit vastaavilla, jotka pommittajista päästettiin etsimään maalejaan. Irakin Panssarijoukot oli sekasorron vallassa niillä kohteilla.
Sepä siitä.
Eiköhän ole lauantai saunan aika.
Hyvää Yötä !
sain halvalla
Niin tarkasti olet asioista selvillä, että olet mitä ilmeisimmin Pyhän Barbaran suojeluksessa olevissa joukoissa palvellut.
Panssaritorjuntaan tarkoitettu tytärammus sisältää suuren määrän "pikku tyttäriä", jotka hakeutuvat itsenäisesti maaliinsa ja toimivat onteloperiaatteella.
Tuskin kapi mitään näistä ymmärrä.
Oli esikunnassa paossa osaamattomuutaan.
Osaamaton on selvästi. Luulee enemmän kuin tietää, härkäpäisyyttään ja tyhmyyttään.
aloittajan iltasanomat lainaus/ tietopohjainen teksti on suoraan
Atlasart-kustantamon Kielletyt Kartat 4 – Suomalaisten sodan ajan kartoitukset- kirjasta
Majuri voinut sinne kirjoittaa, iltasanomat sitten sieltä ottanut tietonsa.
Tuskin nyt iltasanomien toimittaja itse osaa näitä asioista.
ko kirjan on kirjoittanut Erkki-Sakari Harju.
Ihmettelisin jos hän tuottaisi aloittajan tapaan enimmäkseen järjetöntä älymölöä palstalle
Sehän tästä enää puuttuukin, että Ilta-Sanomat lainaisivat "majurin" höpönlopöä. Lainatekstinkin suhteen pitää joku roti olla.
"Olin kesällä näitä Ruotsissa katsomassa. Ampumaalueella muutama maali, vanhaa panssaria, ja muuta rautalevyä. Täytyy sanoa, että hyvin osui, 15 km päästä ammuttuna. Urheilukuulan kokoinen suunnilleen, ottaa ja hakee ilmassa leijuessaan maalinsa, ja sylkäisee panssarin lävitse".
Olet kovin tärkeä ex-upseeri, kun peräti ulkomailta pyydetään seuraamaan sotaharjoituksia. Tällä samalla reissullako annoit vinkkejä sotimisesta?
Ruotsilla ja Suomella aina ollut yhteisiä sotilas yhteyksiä.
Puolin ja toisin. Aikanaan Rovajärven ampuma-alueellakin oli Rutsalaisia oikein kovia kokeilemassa. Muistan suunnistuksiakin, oli sielläkin Ruotsalaisia sotilaita, jopa voitti sen yhdenkin yösuunnistuksen.
Muistan vielä voittajan ajankin 24 minuuttia 24 sekuntia.
Itsellä yli tuplat.
Varmaan upseereille kutsuja tulee jatkuvasti, vastaaviin.
Kerhojenkin puitteissa EVP:llekkin.
Oletko itse edes armeijaa käynyt >Sotastrategin.siekailut.
Sivari ärhänä upseereille.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001133386.html
Lähde: Samuel Fabrin / Museo Militaria
Vasuri sivari taisi nielastä räkä klimpin.
Eikai vain Ope Oulusta hukkunut räkään ?