Urbaanius kitkettävä Kuopiosta

Hyvä tuttavani, kiinteistöhuollon mies, valitti juuri, ettei hän saanut osallistua työnantajansa traktorilla "siihe rahtorimarssiin, vaekka isäkii olj muavviljelijä", niin kuin hän asian ilmaisi. Työnantajan edustaja, paikallinen esimies, on tunnettusti jo pitkään kaupungissa asunutta sukua ja tiedetty urbanisaation kannattaja, käyttää pikkukenkiä töissäkin. Kesällä kuulema jopa sandaaleita, eikä kynsissä ole kumikenkähautuman aiheuttamaa sientä lainkaan. Sandaalien käyttämisen tarkoitus lieneekin juuri esitellä parempiosaisuuttaan. Ei ole tarkempaa tietoa, onko tämä mies (kyllä, kyseessä on mies, vaikka siis käyttää arkenakin pikkukenkiä ja jopa sandaaleja) sukua Paavo Lipposelle.

Tilanne on häpeällinen. Historiansa valossa ja nykypäivän tilanteen huomioiden Kuopion ja kuopiolaisten tulisi suhtautua nöyrästi ja kunnioittavasti maaseutuun ja agraariin elämänmuotoon. Katsotaanpa nyt, millaisella multpenkalla Kuopion taloudellinen perusta oikein lepää:
1. Metsätalous, joka imee voimansa ja palauttaa päästönsä ympäröivään metsäiseen luontoon, joka on maaseutua puhtaimmillaan.
2. Valtion laitokset ja rahoittamat toiminnot sekä suorat valtion tuet, josta muodostunee suurin tulovirta koko Kuopion kaupungille. Merkittävän osan tästä muodostavat kunnallisveroa maksavat työttömät, joiden maksamista veroista tosin osa menee toimeentulotukena heidän asumiskustannustensa peittämiseen, josta taas kuopilaiset kiinteistöjen omistajat maksavat verojaan valtiolle, joka taas voi maksaa työttömyyskorvauksia työttömille. Raha siis kiertää työttömän ympärillä kuin maa kiertää aurinkoa, koskaan siihen osumatta.
3. Maatalous liitännäiselinkeinoineen, joka tuottaa merkittävät rahavirrat Vuorelan maatalousmarketeille ja jauhoja ja kalaa keskustan kalakukkoleipomoille. Miinuksena yhtälössä on se, että merkittävä osa maajussien rahoista menee Siilinjärvelle apulannankuskaajien taskuissa. Mutta toisaalta Cordia ja KYS tienaavat sievoiset summat sydänleikkauksilla, joiden ainakin jotakin kautta katsotaan olevan maidontuottajien ja sikatilallisten ansiota.

Kaiken tämä maaseudulta tulevan tai maaseudun tuotteiden jalostamisesta ja edelleen myymisestä (kalakukot, persepyyhepaperi) saatavan rahan varassa pyörii merkittävä osa Kuopion kaupungin yritystoiminnasta. Jos ei maaseutuviraston virkailija kävisi ottamassa permanenttiaan muotikampaamossa eikä kampuksella opintotukiaan nosteleva jyväjemmarin tytär ostelisi cappucinoaan keskustan Rossosta, niin moni muukin paikka saisi laittaa lapun luukulleen. Voi siis rehellisesti ja suoraan sanoa Kuopion elävän maaseudusta.

Näin ollen tulisi siis Kuopion kaupungin osoittaa kunnioitustaan ympäröivää maaseutua ja sen kulttuuriperimää kohtaan ja osoittaa se avoimesti, aivan selkein virkamiespäätöksin. Kuopion tulisi kieltää kaupunkilaiskulttuurin avoimen rivo ilmentäminen alueellaan ja tuoda esiin maaseutumaisuuttaan. Olen koonnut tähän pienen listan huomioon otettavista seikoista:

- nuorten työikäisten miesten tupakan pummaaminen farkkutakki päällä ja tukka pitkänä, varsinkin 70-luvulle tyypillisten viiksien kanssa, humalassa keskellä päivää, eritoten sunnuntaina kirkkokomennon aikaan, tulisi kieltää, myös ja varsinkin Petosella.
- laten ja muiden litkujen tilalle keskustan kahviloihin kunnollista puuhellalla keitettyä pannukahvia ja pöytään suola-astia, josta voi lisätä makua. Vaahdotettu maito tietysti muistuttaa siitä, kuinka maito vaahtoa lypsettäessä, mutta tarjottaessa se nykyisellään harvoin taitaa olla tissilämmintä. Pitäisi kyllä olla.
- erilaisten kahvimukien tilalle kunnollisella tassilla varustetut kupit, joiden alusaseteilta voi reilusti hörpätä sokurin pala huulessa kuumankin kahvin.
- Esa Pakarisen harmonikkapatsas Kuopion musiikkitalon katolle, aidon äänen ja hanurimusiikin kera.
- Esa Pakarisen konduktööripatsas Kuopion rautatieaseman eteen
- Esa Pakarisen reppumiespatsas Savon Sellun portille
- Esa Pakarisen aitoja tekohampaita myyntiin Kuopion kaikkiin matkamuistomyymälöihin
- Esa Pakarisen sarkahousuja myyntiin kaikkiin paikallisiin vaateliikkeisiin. Nuorisoa varten voitaisiin tilata esim. Lewiksen tai Dieselin valmistamia sarjoja.
- Esa Pakarisen aito justeeri Metsähallituksen talon edustalle.
- Puusuksien ja veneiden tervauskisat Kuopion torille jokavuotisiksi tapahtumiksi
- veljmiehelle käteen moottorisaha ja päälle metsurin vaatteet. Vesisuihku tulemaan kombikannun tuutista.
- siskotytölle nännikumit ja utareliina kouraan sekä kumisaappaat jalkaan, navettahaalarit päälle.
- kaupungintalon eteen suuri pronssinen paskakasa ja talikkomies, joka toisella kädellään pyyhkii nenäänsä rukkaseen kirpeällä pakkassäällä ja helteellä taas hihat käärittyinä lakki takaraivolla pyyhkii hikeä otsaltaan.
- Alkoista ulkolaiset litkut hiiteen ja tilalle paikallisten keittäjien pontikoita sekä aitoa kiljua. Kaikki poliisin takavarikoimat erät vaan hyllyyn ja myyntiin.
- Lietelannan levitys siirtolapuutarhapalstoille joka syksy