Ruotsin talous kasvoi viime vuonna 4 % edelliseen vuoteen verrattuna; samaan aikaan Suomen talous supistui -1,2 % edellisestä vuodesta.
Mistä tämä johtuu? Huonosta hallituksestako?
Mistä tämä johtuu? Huonosta hallituksestako?
Ruotsin talous +4 %, Suomen -0,9, missä vika?
mivväVika
21<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
No ei se tämä hallitus ole voinut vajaassa vuodessa tuota aiheuttaa, varsinkaan viime vuoden tilastoa! Syyt ovat seuraavat:
1. Kankeat ja vanhanaikaiset työmarkinasopimukset
2. Ruotsi ei ole eurossa ( hei miten sitä vientiä voi olla ilman euroa?)
3. Venäjäpakotteet eivät kolauta ruotsia samassa mittakaavassa kuin suomea!
4. Suomalainen kuoliaaksi verottaminen. Huonoista ajoista ei nousta jos päällä on ankara verotus.
syy löytyy täältä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Ruotsalaiset_yritykset
Ruotsalaisista tulee mieleen H&M, Ikea, Clas Ohlson, Lindex, KappAhl jne. Ympäri maailmaa näkee kaduilla ja kauppakeskuksissa näitä ruotsalaisia liikkeitä. Max-hampurilaisravintolakin on alkanut levittäytymään maailmalle. Ikea on maailman suurin huonekalukauppa ja H&M lienee suurin vaateketju tai ainakin suurimpia.
Suomalaisista yrityksistä Marimekolla jokunen myymälä jossakin ja Hesburgereita on Baltian maissa...
Osa noista on käytänyt halpatyövoimaa! Lapsityövoimaa jne.
Heitä ei paina kotimaansa osallistuminen eurokriisiin.
Ehkäpä valtio on tukenut niitä alkutaipaleella eikä verottanut kuoliaaksi?
Marimekko, Nokia, Kone, metsäyhtiöt, Supercell ym. tuttuja maailmalla, suomesta!
Marimekkohan kopioi omat tuotteensa muualta, suomalaiset metsäyhtiöt ovat jatkuvasti käräjillä, Nokia myytiin jenkkeihin ja Koneen johtaja maksaa 4,7 prosenttia veroja. Todellisuudessa ruotsalaisilla on vain teollisuus paremmin nykymarkkinoita vastaava ja tuottaa kulutustavaraa, siinä missä suomalisen teollisuuden valtaosa tuottaa raaka-aineita. Ruotsikin muuten on EU valtio, joten samalla tavalla ne pakotteet heitä koskevat.
Ruotsin kasvu perustui muistaakseni kotimarkkinan kulutuskysynnän kasvuun. Sen kestävyyttä pitäisi tarkastella yhdessä velkaantumisasteen muuttumisen kanssa, jotta voisi arvioida oliko se hetkellistä vai pysyvää. Mutta tokihan aina yli 2%n kasvu on erinomaista.
Useasti liian suureen kasvuun liittyy rekyyli-ilmiö, kun taloudessa on hinnat muuttuneet esimerkiksi liian nopeasti. Oliko Ruotsissa kova inflaatio tai nousiko asuntojen hinnat liikaa 2015 ?
Miltä Ruotsin vaihtotase näytti 2015 ?
Tuo on muuten totta! Kun nyt kaikki kilpailukykyhypyt ja toimet tähtäävät vain vientiin ja vietiin. Hyvä sekin. Mutta kasvavat kotimarkkinat toisivat hyvinvointia kotimaahan ja kasvavan kysynnän ohella saattaisi kotimarkkinoilla putkahtaa innovaatioita joista voisi tulla vientihittejäkin. Kyllä kotimainen pienyrittäjyys ja kotimarkkinoiden virkistyminen olisi myös oltava päättäjien listalla.
Mielestäni nämä kilpailukykyloikat joita hallitus esittää ovat ihan huuhaata. Niillä ei ole mitään merkitystä mihinkään. Ennen vientiteollisuuden kilpailukyvyn korjaus tapahtui automaattisesti valuutan ulkoisen arvon muutoksella.
Koska valuutan arvo ei voi enää seurata talouden tilaa, hallitus yrittää sisäisen devalvaation tietä. Mutta kun bulkkiviennissä jossa palkoilla on merkitystä ei työskentele edes 2%a suomalaisista, niin tämän yhteiskuntasopimuksen suurimmaksi arvoksi tulee jäämään sellainen positiivinen ilmapiiri, koska pystymme löytämään sopimusilmapiirin.
Siksi olisin itse sopinut niin helpoista asioista että sopimus olisi varmasti syntynyt.
Virkamiesten virkaehtojen leikkaus olisi riittänyt osoitukseksi että Suomessa saadaan vielä sovittua asioita. Se olisi myös silloin kohdistunut segmenttiin jossa Suomi on heikko, kun taas tuotantosektorin kilpailukykymme Saksaan verrattuna ei ole alhainen.
Eiköhän tästä tule 90-luvun alun kaltainen lama. Silloinkin pidettiin härkäpäisesti jostain sellaisesta kiinni, mikä ei nyt vain toiminut. Silloin oli vahva markka ja nyt on vahva euro.
Suomessa on paha tapa olla myöntämättä faktoja (ja nyt en puhu velasta). Ajetaan kaikki päin seinää ja sitten vasta mietitään, kun kova kallo on saanut kuhmuja, että mitenkäs tässä nyt näin pääsi käymään.
Kannattaa huomata, että Holkerin aikanakin puhuttiin ns. rakennemuutoksesta. Joidenkin mukaan silloinen pääomille avattu talous oli eräänlainen eurolle tapahtuva talouden sopeuttaminen. Sipilä taas puhuu yhteiskuntasopimuksesta, koska taas pitää sopeutua euroon.
Fakta on, että kun talous ja politiikka sotketaan, niin siitä on seuraus aina se, että talous kyykkää. Taloudella ovat omat lakinsa ja vähät piittaa siitä, mitä politiikot siltä tahtovat. Ja Suomen kohdalla ne reaaliteetit eivät ole samat kuin Saksan.
Nyt on vähän sellainen meininki taas, että politiikot yrittävät vääntää junanraidetta, vaikkei niillä siihen ruis riitä. Lopuksi se talous vääntäytyy auki ja Suomen on pakko lähteä eurosta. Sitä ennen tosin ilmeisesti pitää taas laittaa kunnon lama ja leipäjonot pystyyn ennen kuin kaikkitietävä ja jumalaa leikkivä virkamies ja politiikko myöntävät, että ovat tavanneet itseään vahvemman tahon, joka ei turhia kumartele, elikä talouden rautaiset säännöt.
Joku voi kuvitella, että nyt puhutaan säästämisestä. Ehei. Tuo säästäminen ei toiminut silloin 90-luvullakaan, toisin kuin väitetään. Suomi oli täysin velaton valtio 80-luvulla. 90-luvulla luotiin nykyisen valtionvelan ensimmäiset miljardit, juuri kun piti säästää Saulin johdolla. Ja mitä enemmän tällä maalla on ollut porvarihallituksia, sitä enemmän se on velkaantunut, vaikka on säästetty kaikesta. Eikös ole ihmeellistä?
Ruotsissa on kulttuuri, jossa arvostetaan toisia ruotsalaisia ja halutaan että heillä on työtä.
Suomessa joku ministeriön tusinalumppu jakaa massit kavereilleen huutaen kuinka kohta tulee talouskasvua. Sama porukka samalla nauraa alempiarvoisille idiooteille, joita pidetään työttöminä.
Valintakysymys. Ruotsi on valinnut talouskasvun ja Suomi on valinnut läpikorruptoituneen hyväveljeilyn.
Suomessa on kansan kokoon nähden liikaa virkamiehiä jotka syövät valtion taloutta!
Suomi ei kannusta yrittäjyyteen vaan olemaan työntekijä, koska sillä on oikeuksia.
Suomi verottaa kasvavat yritykset ja vain harva lähtee riskinottoon vaikka tuote hyvä. Vironmalli jossa tulos käytettäessä investointeihin ei tuo veroseuraamuksia käyttöön.
Suomi pyörii politiikan ja talouden tasolla hyvävelisisko sulle mulle taktiikalla. Vapaa rehti kilpailutus on kuntatasoa myöden pielessä ja kasvua uusille yrityksille ei mahdollisteta.
Jäykät työmarkkinat ei kannusta työllistämään tai laajentamaan bisnestä.
Mielestäni tuota yrittäjyyttä korostetaan liikaa. Erityisesti noiden kannusteiden osalta.
Suomen kulttuurina on valehdella kaikessa kansalle, ja uskoa että menee sille ryhmälle läpi jolle suunnataan, eli työntekijöille. Eniten työllisyyteen vaikuttaisi, jos puhuttaisiin asioista niiden oikeilla nimillään. Paha myydäkkään mitään parannusta, jos ostaja täysi sekopää, joka huutaa olevansa kaikessa maailman paras. Ja kuinka mitään läpinäkyvyyttä mihinkän ei kaivata.
Ja vielä puolueista. Ei päättäjiä kiinnosta vähemmistöt kuten vaikka työtömät. AY-liike kiinnostaa koska joukkovoima. Näin seksuaalista nautintoa vallanpitäjissä aiheuttava kurmuutus pitää tehdä pääasiassa heikoimmassa asemmassa oleville.
Tämä yrittäjyyshän on ihan kokoomuksen keksintöä. On oikein yrittäjyyskasvatustakin kouluissa pilteille.
Todellisuudessa yrittäjä ei ole työntekijä, joten se on kokoomuksen hallinnossa lakipatto, jota ei mikään taho suojele. Ei varsinkaan kokoomuksen kammoama ay-liike. Kokoomukselle se tarkoittaa sitä, että sosiaaliturvaa ei tarvitse maksaa, ei terveydenhoitoa ja kaikinpuolin muutenkin on yksilö ihan omillaan.
Yrittäjyydellä ei ole mitään tekemistä talouden kanssa. Se on yksi kokoomuksen ajama ratkaisu leikata sosiaaliturvaa "luonnollisella" tavalla. Ala yrittäjäksi, huomaa ettei rahat riitä, liikeidea ei ollut toimiva ja et saakaan enää mitään turvaa.
Ja hauskinta tässä on se, että tutkimusten mukaan kehitysmaissa on juuri näitä pienyrityksiä eniten. Niitä on koska ei ole sosiaaliturvaa. Se todellinen raha ja lypsäminen tapahtuu näistä suuryrityksistä, kuten Ikeasta, Microsoftista, ABB:stä tai Mäkkäristä. Niiden rahoilla kansakunta rikastuu, ei jollain helkutan paitapesuloilla, marjanpoiminnalla ja vanhusten ruokakassinkannoilla.
Kokoomuksen tropeilla tämä maa on ennenpitkää Euroopan kehitysmaa. Paljon nopeammin, mitä Ruotsi mistä nuo persut ovat vouhkanneet pian 15 vuotta.
Kolme vikaa: Persut, kokkareet, kepulit
Ja demarit, vihreät sekä juoppo kansa. Mitä sitä kieltämään.
Ruotsin kruunu seuraa tiiviisti euron kurssia varsinkin kun euro devalvoituu.
Ei Ruotsilla ole varaa antaa euromaille sitä kilpauluetua että euro maista myytävät
tuotteet halpenisivat kruunuun nähden.
Bkt kasvaa kun huollettavien määrä lisääntyy kuten myös velka millä kulut katetaan.
Ilman Persuja Hallituksessa taitaisi olla aikamoinen katastroofi maassa tällä hetkellä
Päivittäin osoitetaan mieltä, leipäjonot ovat toista kilometriä pitkiä, rikkaat eivät maksa veroja, kaduilla pyörii väkivaltapartioita ja hallitus syyttää kansalaisiaan siitä että menee huonosti. Miten paljon suurempi katastrofi voisi enää olla?
Tätä pahemmaksi on paha enää laittaa. Persujen ydinjoukko lienee sitä aikaisempaa kerrostumaa Vennamon ajoilta. Pysyvät uppoavassa laivassa, kunnes Soini on töpännyt, ja puolue myynyt viimesetkin, mitä irti lähtee. Suomalainen on tunnetusti uskollinen ja sinisilmäinen...
Valitettavasti Persut taitavat vain olla, ainut merkittävä voima suomessa, joka pitää huolta suomalaisten kansallisista eduista tässä globalistuvassa maailmassa jossa kaikki ajavat vain omaa tai oman kuppikuntansa etua.
Hetkinen,mihinkäs ne on kadonneet persujen vaatimukset eu ja euroerosta? Ai niin ne olikin menneentalven lumia nyt on mukavampaa halailla ja lässyttää Brysselin kristallikruunujen alla. Suomen talous on Kreikan kanssa euroopan mutasarjassa huraa. Ei näissä persuissa enää ole mitään suomalaista muuta kuin nimi, se näkyy ja tulee näkymään gallupeissa. Ennen niin rehvakkaat persukommentit ja hehkutukset baarien pöysissä ovat kadonneet tyystin.
Ruotsin talous +4 %, Suomen -1,2, persut hallituksessa, siitä se johtuu.