Muuten eläkevarat tulisivat syödyiksi 2060 mennessä.
Nykyinen kuluttajahintoihin (80%) ja palkkatasoon (20%) sidottu indeksi on perusteltu, vaikka tuntuu tottakai räikeän epäreilulta.
Tämä liittyy osaltaan huoltosuhteen jatkuvaaan heikkenemiseen.Yhä vaan vähemmän te-maksujen maksajia suhteessa eläkeläisväestöön.
http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1457676197168?ref=a-lukupaketti-2
Nykyinen kuluttajahintoihin (80%) ja palkkatasoon (20%) sidottu indeksi on perusteltu, vaikka tuntuu tottakai räikeän epäreilulta.
Tämä liittyy osaltaan huoltosuhteen jatkuvaaan heikkenemiseen.Yhä vaan vähemmän te-maksujen maksajia suhteessa eläkeläisväestöön.
http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1457676197168?ref=a-lukupaketti-2
Vastaukset 5
Vanhimmat
Rahastoinnin ainoa tarkoitus on eliitin työsuhde-etujen ja ökyeläkkeiden varmistaminen. Rahastot voitaisiin aivan hyvin lakkauttaa, mutta silloin eliitistä tulisi tavallisia kuolevaisia, joka saattavat joutua jopa paskahommiin.
ei ole höpöhöpöä paikalla,,,,,?
http://kiljunen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/213525-elaketurvakeskuksen-laskelma-rahastoissa-1-520-miljardia-euroa-2080
Sen sijaan ETK:n laskelmassa rahastojen tuotto-oletus on alimitoitettu 3,5 %. Viimeiset 20 vuotta rahastojen reaalituotto on ollut 4,0 %, viimeiset viisi vuotta 4,6 % ja vuonna 2015 5,2 %.
Jos käytetäisiin edes 4,0 %:n tuotto-oletusta, niin vuonna 2050 rahastoissa olisi varoja yli 100 miljardia enemmän, ja vuonna 2080 peräti 620 miljardia enemmän.
Yhden parametrin hienoinen korjaus ETK:n laskelmassa mullistaa sen johtopäätökset täysin. Vuonna 2050 palkkaindeksilläkin rahastot olisivat määrältään nykyisen verrattuna lähes kolminkertaiset ja oletettavasti niiden hupeneminen siirtyisi jonnekin 2100-luvulle!
__________________________________________
Onx näillä käytössä ojalan laskuopit kun tulokset on niin kovin erilaiset?
"Yhden parametrin hienoinen korjaus.."
-Jos sitä sanoo korjaukseksi, pitäisi parametri osoittaa virheelliseksi - onko se sitä??
Muutos on ehkä oikea termi.
heinäsirkkalaumat syövät suomen putipuhtaaksi