Ihan nyt vaan mielenkiinnosta kysyn, kun teidän propagandakuplanne on jollain tavoin myös mielenkiintoinen alue - ettekö oikeasti ole tienneet, että ruotsinkieliset suvut Suomessa ovat alunperin suomenkielisiä? Itse olen aina tiennyt, että Suomen kielipolitiikassa on aina ollut jotan "mätää", jotain pahasti vialla, jopa ennen ruotsin oppimistani ja tiedon saantia kielipolitiikata!
Ihan vaan mielenkiinnosta kysyn siis: oletteko kuvitelleet esimerkiksi sellaisien suurmiehien kuin Sibelius, Topelius, Snellman, jne. olevan jotain alunperin ruotsinkielisiä? Joku täällä jopa kuvitteli, että LÖNNROTKIN oli ruotsinkielinen - ja jopa että hän olisi alunperinkin ollut ruotsinkielinen (Lönnrothan joutui pakolla opiskelemaan ruotsia edes jonkun verran ja suvu nnimi oli vaihdettu aiemmin)...
Ja jos olette aina kuvitelleet historiasta näin, niin oletteko olettaneet, että kaikki ruotsinkieliset Suomessa olisivat tulleet maahan Ruotsista (olisivat siis olleet "ruotsalaisia")?
Ihan vaan mielenkiinnosta kysyn siis: oletteko kuvitelleet esimerkiksi sellaisien suurmiehien kuin Sibelius, Topelius, Snellman, jne. olevan jotain alunperin ruotsinkielisiä? Joku täällä jopa kuvitteli, että LÖNNROTKIN oli ruotsinkielinen - ja jopa että hän olisi alunperinkin ollut ruotsinkielinen (Lönnrothan joutui pakolla opiskelemaan ruotsia edes jonkun verran ja suvu nnimi oli vaihdettu aiemmin)...
Ja jos olette aina kuvitelleet historiasta näin, niin oletteko olettaneet, että kaikki ruotsinkieliset Suomessa olisivat tulleet maahan Ruotsista (olisivat siis olleet "ruotsalaisia")?
Vastaukset 21
Vanhimmat
Olisi kiva päästä suru kouluun katsomaan mitä näille opetetaan esimerkiksi maantiedosta, historiasta tai biologiasta.
Niimpä. Jopa suomalaisille itselleen opetetaan valhe-historiaa - ruotsalaisnationalististen propagandalasien läpi kirjoitettua. Suomalaisten pitäisi enemmänkin alkaa itse tutkia sitä todellista historiaansa.
Mutta tässä on kyllä todella hyvä juttu, näkee, että sitä on jo tutkittukin (kuten myös mm. kirja Itämaasta itsenäisyyteen):
http://www.suomalaisuudenliitto.fi/?page_id=317
Kielenvaihtajien suvuista siis tutkimusta tehneet
Lähteinä:
LINNUS, Olavi 1935: “Suomenruotsalaisen” sivistyneistön ruotsalaisuus. Suomalaisuuden liitto. Porvoo. Uusintapainos vuonna 2001 esipuheineen.
MANNINEN, Antero 1983: Kangasniemen historia I. Pieksämäki.
RAUNIO, Ilkka 2000: Adlercreutzeista Österbladheihin – Suomen säätyläistön historiaa. Tammi. Helsinki, painettu Jyväskylässä.
TERÄSVUORI, Kaarlo 1957: Genos 28, s. 103-104.
Selitäpä minulle mitä oikein haet tuolla kielenvaihtopaadauksellasi?
Jos minun esi-isäni esimerkiksi on 1600-luvulla pestautunut sotilaaksi kuninkaan armeijaan, oletetaan että hän oli alunperin suomenkielinen mutta oppi armeijassa ruotsia, ja meni myöhemmin ruotsinkielisen naisen kanssa naimisiin, ja muutti ruotsinkieliselle paikkakunnalle niin onko hän nyt sitten sellainen, minut vielä 400 vuotta myöhemmin leimaava kielenvaihtaja? Ei hän taatusti unohtanut äidinkieltään vaan oppi yhden kielen lisää vaikka kasvatti ruotsinkielisen perheen.
Entä sitten?
"Entä sitten?"
On vähinktäänkin arveluttavaa, että tällaiset ihmiset ensinnäkin kutsuvat itseään "ruotsalaisiksi". Se on kansallisuus. Me "ruotsalainen eduskuntaryhmä" jne.
Toisekseen on todella arveluttavaa, että tällaiset ihmiset täällä nykypäivänä haukkuvat "fennoja" eli niitä, joita esi-isätkin ovat aiemmin olleet - fenno on latinaksi "suomalainen".
Lisäksi suomalaisten olisi jo todella tärkeää tietää se todellinen historiansa - valheella on aina lyhyet jäljet. Historian ymmärrettyään suomalainen voi ehkä ymmärtää, miksi Suomen kielipolitiikka edelleenkin näyttää miltä näyttää. Ja miksi se myös pitää jo muuttaa aivan samanlaiseksi kuin muissakin maissa on. Historiasta näemme, miten suomen kieltä on oikeasti syrjitty ja syrjitään edelleenkin. Sellaistqa samanlaista luokkayhteiskuntaa emme enää halua.
Sotilaita on tuonkin jutun perusteella nimetty mm. ominaisuuden mukaan (Modig, rolig, Dunder, Ferm jne., ja se kaikista uskomattomin - Svinhufvud. Nämä kaikki ovat olleet siis suomalaisia sotilaita. Ruotsalaisia eli Ruotsiin jostakin päin muuttaneita ihmisiä ei Suomeen ole muuttanut muuta kuin alunperin suomalaisilta seuduilta jonkun verran. Toki ruotsalaiset upseerit, kuninkaat jne. kävivät "alusmaassa" silloin tällöin, antaen sotilailleen "Svinhufvud"-nimiä..... Ja noita eläinten nimiä esimerkiksi. Samoin lyhennettyjä / muokattuja Manninen > Mann, Hämäläinen > Hägg, Väisänen > Weiss, Pulliainen > Pulker, Venäläinen > Vänberg, "Osa säätyläisnimistä on muodostettu paikkakunnan mukaan, esimerkiksi Tammela > Tammelander, Tornio > Tornberg, Muolaa > Molander ja Simo > Simelius. "
Mielenkiintoisia totuuksia, joita ei mielestäni kannattaisi sivuuttaa sellaisen "fenno"-inhoajankaan...
Jos esi-isäsi olisi mennyt ns. "alunperin ruotsinkielisen" naisen kanssa naimisiin, silloin naisen olisi pitänyt olla Ruotsista, mikä oli harvinaista. Ruotsin suomalaistaustaisilta alueilta kyllä jonkun verran muutettiin Suomeen. Lisäksi tietysti on muistettava se, että Ruotsiinkin tultiin vain "muualta,", mm. Saksasta ja juuri esim. Suomesta. Noista aatelissuvuistakinhan suurin osa niistä, jotka eivät olleetkaan alunperin suomalaisia, olivatkin mm. Venäjältä tai Saksasta - muttei Ruotsista.
Historiasta pitäisi jotain ainakin oppia, jos jotakin!
Sinä se vain jankutata jankkaamasta päästyäsi ettei suomalainen voi olla ruotsinkielinen. Ajatusvirhe on sinun, ei minun. Minä olen tasan yhtä suomalainen kuin sinäkin, ties vaikka suomalaisempi.
Mikä sinä olet sanomaan miksi me saamme itseämme kutsua? Vakiintunut nimitys on suomenruotsalainen joka tarkoittaa:
Wiki: "Suomenruotsalaiset ovat ruotsin kieltä äidinkielenään puhuvia syntyperäisiä Suomen asukkaita.
Se onko joku esi-isä joskus muuttanut Ruotsista Suomen puolelle tai joku esi-isä oppinut ruotsia koulun penkillä ja edennyt virkauralla ja elänyt elämänsä ensisijaisesti ruotsin kielellä, tai muuttanut tänne Keski-Euroopasta on epäolennaista, suomenruotsalaisia olemme me kaikki jotka suomenruotsalaisiksi identifioidumme.
Ajatellen, että niihin aikoihin Suomen vieraskielisistä säätyläissuvuista vain 19 % oli Ruotsista lähtöisin (suomalaisilta alueilta suurin osa), on vähän kyllä erikoista, että nykypäivänä kutsutaan itseä ruotsalaiseksi.Nuo tuonaikaiset suvut kun ovat kaiken lisäksi jälkeenpäin "sekoittuneet" suomalaisten sukujen kanssa.
Esi-isäni meni naimisiin Uudenmaan rannikolla syntyneen ja asuneen naisen kanssa. Uudenmaan rannikolla on noin vuodesta 1100 asunut ruotsinkielisiä, jotka aikoinaan muuttivat ruotsista. Nämä nk "rannikkoruotsalaiset" ovat suuressa määrin säilyttäneet kielensä.
Kysyn kuitenkin taas, entä sitten? Me ruotsinkieliset olemme suomalaisia, emme enempää emmekä vähempää. Se ettet sinä hallitse suomen kielen hienouksia ja ymmärrä eroa siinä milloin puhutaan suomenruotsalaisista ja milloin riikinruotsalaisista on sinun ongelmasi. Vaikka kuinka yritätkin tehdä siitä myös minun ongelmani niin ei onnistu, minä tiedän kuka ja mikä minä olen, voitko sinä sanoa samaa?
Sou?
Mitä sillä on tekemistä nykyajan ja meodän nykyruotsinkielisten kanssa? Pitäisikö meidän vaihtaa kieltä koska 8 sukupolvea sitten joku mahdollisesti vaihtoi kieltä?
Sitä paitsi minä en tunne Suomessa ketään joka olisi vaihtanut kieltä. Sen sijaan tunnen erään ruotsinsuomalaisen joka on vaihtanut kieltä. Hän on kolmetoistavuotiaana muuttanut perheensä kanssa Ruotsiin ja hänen suomenkielensä on nykyään, 55-vuotiaana, jo aika kankeata. Myös vaimo on syntyperältään suomenkielinen mutta lapsilleen he eivät ole opettaneet suomea, perheen kotikieli on ruotsi.
Suomenkieliset vaihtavat kieltä, me surut opimme niitä lisää!
Suomalainen voi TASAN TARKKAAN olla myös ruotsinkielinen - päinvastoin, minusta olisi hienoa, jos edes joku ruotsinkielinen tunnustaisi jo suomalaisuutensa ja lakkaisi höpöttämästä olevansa "ruotsalainen" ja näin halveksuensa sitä omaa taustaansa.
Suomen kielessä "ruotsalainen" tarkoittaa kansallisuutta, Ruotsista lähtöisin olevaa, kun taas -kielisyys ilmaistaan nimenomaan kielestä puhumalla. Se on se suomen kielen hienous. Kaikenlaisia vakiintuneitakaan sanoja ("suomenruotsalainen") ei tarvitse hyväksyä.
Sinä saat olla juuri se mitä olet. Olet juuri sinä - ainoa laatuasi täsäs maailmassa. Mutta se ei oikeuta sinuakaan haukkumaan 5 miljoonaa suomalaista ("fennoa") ja heidän kulttuuriaan ja pakottaa heille yhtään mitään. Sinun on kunnioitettava heidän mielipidettään ja heidän taustaansa, kulttuuriansa ja elämäänsä. Minusta se kuuluu jokaisen velvollisuuteenkin kunnioittaa jokaisen ihmisarvoa.
Etkä voi sanoa, että esi-isäsi olisivat muuttaneet Ruotsista. Uudellamaalla varsinkin tämä oli harvinaista. Ennemminkin Saksasta, Venäjältä jne., kuten noista aatelissuvuistakin huomaat. Samoin Uudellamaallakin suomenkieliset vaihtoivat kieltään ja nimeään yhtälailla. Jos ajatellaan, että tuo 19 % Suomen tuon ajan ruotsinkielisistä oli nimenomaan Ruotsista (Ahvenanmaa mukaan luettuna) niin ainakin minusta tuo on pieni luku ajatellen, että Ruotsista tuli nimenomaan mm. Pohjois-Ruotsin suomalaistaustaisia. Ja ajatellen sitä, että silloin alettiin kutsua itseä "suomenruotsalaiseksi".
Suomenkielisten pakkovaihto kielen suhteen suomi>ruotsi tapahtui vähitellen, usean vuosisadan aikana. Koska Suomi oli Ruotsinvallan alla, piti suomenkielisen oppia ruotsia, ennenkuin pääsi etenemään pappis- tai virkauralla. Suomea ei suvaittu, koska Ruotsin valtio piti suomalaisia alempiarvoisina.
Kielipolitiikka ja pakkoruotsi ovat edelleen politiikkaa, koska useimmat ruotsia puhuvat ovat ihan samaa alkuperää kuin suomeakin puhuvat. Nyt vaan pääsee suomeakin puhuva eteenpäin yliopistoihin ja virkoihin.
Venäjänvallan aikana taas oli pakko oppia venäjää, vaikka siitä Rkp-media ei mielellään puhu.
Pakkoruotsi jäi, pakkovenäjä ei.
Rkp-läiset mielellään lopettavat eri kielisistä puhumisen sellaiseen kohtaan, jossa heidän esi-isänsä olivat ruotsinkielisiä. Eivät halua kaivaan vielä kauemmas. Sen sijaan sukunimien suomentamisen he nostavat esiin ja esittävät, että "alunperin ruotsinkieliset vaihtoivat nimensä suomalaistamisbuumin aikana".
Tosiasiahan on, että useimmilla se alkuperäinen kieli oli suomi(paitsi Ruotsista tänne muuttaneilla, esim. Helsinkiin tuoduilla ruotsalaisilla prostituoiduilla).
Kun lahjakas nuori poika lähti opintielle, suomen kieli oli pakko unohtaa ja tilalle tuli ruotsi. Usein hän oli poissa koko vuoden ja ei kotona joskus käydessään enää voinut keskustella äitinsä kanssa. Puhuttiin "mykistä äideistä".
Näistä suvuista sitten suomalaistamisaikoina nimiä vaihdettiin, koska muistettiin kyllä, että alunperin oli oltu suomenkielisiä.
Osa toki kielsi alkuperänsä, saatuaan ruotsinkielisyydestä etuja. Ja Rkp:ssä tämä kieltäminen sitten kehittyi suomalaisvihaksi asti.
Nog visste man att folk bytte namn MEN inte pga. tvång.
Dessutom är det knappt någon som en bryr sig om nannet är översatt eller inte förutom några fennopellen som är fylld med patriotism och nationalism.
Klart att man skall vara aningen patriotisk, men när patriotismen tar över så får man tunnelseende.
Suomalaisuuden liitto är inget man kan lita på. Det är en helt annan sak att samla in information för framtiden och bevara språket. Vilket det är vad de gör, men sen finns där personer som medvetet förfalskar och ändrar på informationen.
Jean Sibelius:
: http://www.sibelius.fi/suomi/elamankaari/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jean_Sibelius
http://www.blf.fi/artikel.php?id=3630
Gich först i svensk skola och sedan i en finsk
Zacharias Topelius:
http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/2854/
https://en.wikipedia.org/wiki/Zachris_Topelius
http://www.blf.fi/artikel.php?id=2854
Född i Nykarleby och gick i skola i Uleåborg.
Lönnrot var däremot finskspråkig men han översatte texter från svenska till finska och skrev akademiska texter på svenska.
Man lämnar bort viktig information pga. nationalromantik, det märks tydligt när det gäller t.ex historiskt viktiga personer vilket gör att med tiden glömmer folk bort detta och då anklagar man andra som har rätt att de har fel.
Kuten tavallista - ette halua tietää suvuista muuta kuin sen, että he olivat "ruotsinkielisiä", ette edes halua tutkia "pidemmälle" asiaa.
http://raahenmatkailuoppaat.fi/data/documents/raahenpoikamr.pdf
" Topeliuksen suku on peräisin
Pohjois-Pohjanmaalta, Limingan Rantakylän Toppilasta. Suvun alkuperäinen talonpoikainen
nimi oli Toppila. "
Sibelius:
"Jean Sibeliuksen isänpuoliset sukujuuret ovat itäisellä Uudellamaalla. Säveltäjän esi-isät olivat talonpoikia, jotka viljelivät polvesta polveen Pekkalan tilaa Artjärvellä.
Sibeliuksen isoisän isoisä Matti Martinpoika muutti kotivävyksi Silvastin taloon Lapinjärvelle ja tämän poika Juho (Johan) nai Maria Matintyttären Sibben talosta."
Ja onko oikeasti ihan totta, ettet tiennyt sitä, että kyseessä oli "pakko" vaihtaa kieltä - etenkin jos halusi yhteiskunnan "ylempään luokkaan"? Jos esimerkiksi halusi tunnettavuuttaan teoksilleen tai halusi virkamiesuralle / opiskelemaan? Kun näitä tutkii, löytyy aina syyksi juuri esim. virkamiesura, opiskelu jne. Esim. Topeliuksen suvussa nimen- ja kielenvaihtaja halusi "päästä virkamiesuralle".
Ja ihan samalla tiellä olemme edelleenkin ja siksi täällä keskustelemme.
Sivun juttu ei ole edes mikään "suomalaisuuden liiton juttu", vaan siihen on koottu tiedot lähteistä:
LINNUS, Olavi 1935: “Suomenruotsalaisen” sivistyneistön ruotsalaisuus. Suomalaisuuden liitto. Porvoo. Uusintapainos vuonna 2001 esipuheineen.
MANNINEN, Antero 1983: Kangasniemen historia I. Pieksämäki.
RAUNIO, Ilkka 2000: Adlercreutzeista Österbladheihin – Suomen säätyläistön historiaa. Tammi. Helsinki, painettu Jyväskylässä.
TERÄSVUORI, Kaarlo 1957: Genos 28, s. 103-104.
Enkä henkilökohtaisesti voi ymmärtää, miten joku edes voi nähdä niin punaista kuullessaan sanan "suomalaisuuden liitto" - kyllä folktingetit jne. ovat aivan eri luokkaa. Itselleni herättää hyvin lämpimiä tunteita, että sellainenkin nyt onneksi sentään edes on olemassa kuin "suomalaisuuden liitto" ! Valtavan suuri kiitos ja halaus heille ja heidän työlleen!
Huolimatta satojen vuosien pakkoruotsittamisestaSuomessa ei ole koskaan asunut edes 20 %:a ruotsinkielisiä.
Suomen asukkaat ovat aina olleet 80-95%:sesti suomenkielisiä.
Vähemmistökielisten rajaprosentti on Euroopassa 20 % .
Huom! Huolimatta Suomalaisuuden Liiton vuosikymmeniä jatkuneesta ruotsinkielen (perusteettomasta) kritisoimisesta, haukkumisesta, pakkomielteisestä panettelusta ja ahdistelusta ja faktojen vääristelyistä, selkeä, suuri enemmistö meistä suomenkielisistäkin haluaa nykyisen vuosikausia jatkuneen kielipolitiikan jatkuvan samanlaisena.
Siinä tämän palstan pakkomielteiselle fanaatikolle totuus elävästä elämästä.
Demokraattinentasavalta kirjoitti. "Huom! Huolimatta Suomalaisuuden Liiton vuosikymmeniä jatkuneesta ruotsinkielen (perusteettomasta) kritisoimisesta, haukkumisesta, pakkomielteisestä panettelusta ja ahdistelusta ja faktojen vääristelyistä, selkeä, suuri enemmistö meistä suomenkielisistäkin haluaa nykyisen vuosikausia jatkuneen kielipolitiikan jatkuvan samanlaisena.
Siinä tämän palstan pakkomielteiselle fanaatikolle totuus elävästä elämästä."
Suomalaisuuden Liitto on sangen pieni ja resursseiltaan vähäinen yhdistys. Siksi sllä, mitä tuo yhdistys tekee tai jättää tekemättä, ei ole aivan ratkaisevaa vaikutusta suomalaiseen mielipideilmastoon. Pidän itse Suomalaisuuden Liittoa aivan tervetulleena vastapanona ruotsinkielisten ja ruotsin kielen ylikorostuneelle asemalle Suomessa. Media on ajoittain tukenut pakkoruotsia liki manipulatiivisella otteella. Suomalaisuuden Liiton ja Vapaan kielivalinnan ansiosta kielipolitiikan toisnajattelijatkin pääsevät sillon tälläin esiin. Pakkoruotsin vastustus oli alimmillaan noin 63%:ssa ja siitä se on noussut nykyiseen 74%:iin pitkälle noiden kahden ydistyksen toiminnan ansiosta. Mutta se ei vielä ole saanut päättäjiä muutamaan käsityksiään pakkoruotsista ja virkamiesruotsista.
Se, että suomalaisten enemmistö haluaisi nykyisen kielipolitiikan jatkuvan aivan entisenlaisena, on väärä väite. Pakkoruotsin haluaa pois valtava enemmistö, eikä virkamiesruotsin tarpeellisuudesta ja jrkevyydestä olla suinkaan varmoja. Mutta suomenruotsalaisten asemaan ei haluta tehdä suuria heikennykisä, eikä Suomen muuttamista virallisesti yksikielisesti pidetä välttämättömänä. Sen kannatus on tosin viimeisen kymmenen vuoden aikana suomalaisten keskuudessa selvästi noussut, mutta edellenkin suunnilleen puolet haluaisi pitää Suomen jatkossakin kaksikielisenä. Minulla ei itselläni ole koskaan ollut tuohon kaksikielisyysasiaan kovin vahvaa mielipidettä, mutta pakkoruotsi ja virkamiesruotsi joutavat minusta historian roskatynnyriin.
Tuo fakta selittää myös sen faktan, että geenitutkimusten mukaan "surut" ovat etnisesti suomalaisia eikä ruotsalaisia.
Nyt vaan mielenkiinnolla ja huvituksella odottamaan, koska surut ja varsinkin svekosurut myöntävät faktat.
Ja ennen kaikkea, koska fakta näkyy myös nimityksissä!!!
Siis pitää lopettaa "surujen" kutsuminen suomenruotsalaisiksi tai suomenmaalaisiksi.
He ovat ruotsinkielisiä suomalaisia eli suomalaisia(finnar). Piste.
Kyllä totuudessa pitää pysyä, vaikka se kuinka olisi epämieluisaa. Tosin surusvekot harvoin totuudessa pysyvät missään kieliasiassa!
Tiedetään sekin, että Ruotsista tuotettiin ruotsia puhuvia prostituoituja Helsinkiin sinne siirrettyjen ruotsalaisten virkamiesten huviksi.
Tämä on oleellinen pointti: Huolimatta satojen vuosien pakkoruotsittamisestaSuomessa ei ole koskaan asunut edes 20%:a ruotsinkielisiä (enimmillään lähes 18%). Suomen asukkaat ovat aina olleet 82-95%:sesti suomenkielisiä. Vähemmistökielisten rajaprosentti on Euroopassa 20% ."